{"id":81,"date":"2013-01-04T09:42:00","date_gmt":"2013-01-04T07:42:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/jackson-pollockista\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:07","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:07","slug":"jackson-pollockista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/jackson-pollockista\/","title":{"rendered":"Jackson Pollockista (2)"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nAbstraktia ekspressionismia
\nedustanut Jackson Pollock ilment\u00e4\u00e4 abstraktin maalaustaiteen parhaita puolia. H\u00e4nen
\nparhaat ty\u00f6ns\u00e4 ovat energianpurkauksia, joiden voima on kenen tahansa
\nhavaittavissa, vaikka ne eiv\u00e4t kuvaakaan selv\u00e4sti mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 asetelmaa,
\nesinett\u00e4, hahmoa tai asiaa. Pollockin viime vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 tekem\u00e4t
\nmaalaukset, kuten Autumn Rhythm<\/a> <\/i>ja Number 1<\/a><\/i>, ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet huomattavan
\nsis\u00e4isen energiansa, vaikka trendit ovat vaihtuneet vuosikymmenten saatossa.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\n

\nPollockin tiedet\u00e4\u00e4n hakeneen vaikutteita psykoanalyytikko Sigmund Freudin ajatuksista. It\u00e4valtalaisen
\nFreudin alitajuntaa k\u00e4sittelev\u00e4t kirjoitukset vaikuttivat amerikkalaisen k\u00e4sitykseen
\nitsest\u00e4\u00e4n taiteilijana. Pollock kehitti yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edelleen olevan teorian, jonka mukaan kaikki aito taide oli l\u00e4ht\u00f6isin
\nalitajunnasta. H\u00e4n v\u00e4itti, ettei ollut maalatessaan siit\u00e4 mit\u00e4 tekee tietoinen.
\nKommentti tuo mieleen h\u00e4nen hengenheimolaisensa, kuten 1900-lukulaisen taidemaalarin Francis Baconin, joka v\u00e4itti olevansa lahjaton, mutta kyvyk\u00e4s
\nvastaanottamaan ulkopuolelta l\u00e4hetettyj\u00e4 viestej\u00e4.<\/p>\n

Pollock kehittyi taiteilijana omimmilleen 1940-luvun lopussa. Kokeiltuaan
\nuseita tyylej\u00e4 h\u00e4n kehitti toimintamaalauksen (action paintingin), jossa h\u00e4n
\nkaatoi tai roiskutti maaleja lattialle asettamalleen suurelle kankaalle. H\u00e4n
\nkuunteli yleens\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n jazzia, koska sen hallittu improvisaatio
\nmuistutti h\u00e4nen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapaansa maalata. N\u00e4enn\u00e4isen sattumanvaraisella
\nmetodilla syntyi muutamassa vuodessa vaikuttavaa taidetta. Pollock itse
\nkiteytti ty\u00f6skentelytapansa seuraavasti: \u201dKun maalaan, olen tietoinen siit\u00e4,
\nmihin pyrin. Pystyn kontrolloimaan maalin virtausta: sattumaa ei ole olemassa.\u201d<\/p>\n

Abstraktin maalauksen synnyst\u00e4 ja kehityksest\u00e4 saa perustiedot tutustumalla
\nHarley Hahn Art Centerin aihetta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n esseeseen<\/a>. Sivulla todetaan: \u201d1800-luvun
\nloppuun asti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki maalaukset olivat kuvailevia. Taiteilijat
\nmaalasivat selke\u00e4sti ja ihmiset odottivat tietynlaisia kuvia.\u201d Aiheet muuttuivat my\u00f6hemmin v\u00e4hemm\u00e4n selkeiksi. Abstraktin maalauksen
\nuranuurtajien, kuten Wassily Kandinskyn, Jackson Pollockin ja Mark Rothkon, parhailla maalauksilla on yksi ainoa perimm\u00e4inen tarkoitus: tunkeutua
\nkatsojan alitajuntaan. Kandisky, Pollock ja Rothko k\u00e4yttiv\u00e4t Freudin keksim\u00e4\u00e4 alitajuntaa hyv\u00e4kseen taiteessa.<\/p>\n

Toimintamaalauksen synty her\u00e4tti etenkin 1940- ja 1950-luvuilla huomattavaa
\nvastustusta. Suomessa Oiva Pollari kirjoitti er\u00e4\u00e4st\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4
\nolleesta Pollockin maalauksesta: \u201dOmasta puolestamme kielt\u00e4ydymme ehdottomasti
\npit\u00e4m\u00e4st\u00e4 t\u00e4llaista taiteena, sill\u00e4 jos se kuitenkin sit\u00e4 on, silloin my\u00f6skin
\nkaatuneen mustepullon tahra p\u00f6yt\u00e4liinalla on taidetta!\u201d Vastaavia reaktioita
\nsyntyi kaikkialla taidetta seuraavassa maailmassa. \u201dKuka tahansa pystyisi
\nsamaan\u201d -tyyppiset julistukset alkoivat v\u00e4hitellen kuvata suurinta osaa modernista
\ntaiteesta. Samanlaisia ajatuksia voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vierailemalla nykytaiteen museossa Kiasmassa.<\/p>\n

Pollockin parhaat maalaukset syntyiv\u00e4t melko lyhyess\u00e4 ajassa, vuodesta 1947 vuoteen 1950, ja laajalevikkisess\u00e4
\nLife<\/i>-lehdess\u00e4 vuonna 1949 julkaistu ylist\u00e4v\u00e4 artikkeli johti h\u00e4nen \u00e4killiseen l\u00e4pimurtoonsa
\ntaiteilijana. Reaktiona menestykseens\u00e4 Pollock hylk\u00e4si h\u00e4net kuuluisaksi tehneen
\ntoimintamaalauksen ja alkoi juoda vaarallisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Taiteilija oli l\u00e4hteiden mukaan taitavimmillaan ollessaan juomatta, mutta ep\u00e4onnistumisen pelko sai h\u00e4net tarttumaan pulloon.<\/div>\n

\n
\n
\n<\/b>Vuonna 2000 ensi-iltaan tuli Pollock<\/i>, pienell\u00e4 budjetilla tehty elokuva maalarin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Nimihahmoa n\u00e4yttelee siin\u00e4 my\u00f6s ohjauksesta
\nvastaava vaikuttava Ed Harris, joka sai roolistaan Oscar-ehdokkuuden. Oscar-patsaan elokuva voitti parhaasta naissivuosasta. Pollockin vaimoa ja taustavoimaa Lee Krasneria esitt\u00e4v\u00e4 palkittu Marcia Gay Harden on h\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vedossa. Jackson
\nPollock: An American Saga<\/i> -kirjaan pohjautuvassa filmiss\u00e4 Pollock esitet\u00e4\u00e4n
\nstereotyyppisen\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 edustajana, eli itsekeskeisen\u00e4 ja mielenterveytens\u00e4
\nkanssa tuskailevana miehen\u00e4, joka purkaa ty\u00f6skentelem\u00e4tt\u00f6myyteen liittyv\u00e4n ahdistuksen v\u00e4kivaltaan ja juomiseen.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nMielenkiintoista kyll\u00e4, Harris teki itse kaiken
\nelokuvassa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n maalauksen. N\u00e4yttelij\u00e4 sis\u00e4isti t\u00e4ydellisesti Pollockin
\nenergisen ty\u00f6skentelytavan, joka oli kaikesta p\u00e4\u00e4tellen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuluttava. Se johti ennenaikaiseen loppuun. Luomisvoimansa menett\u00e4nyt Pollock kuoli autokolarissa 44-vuotiaana elokuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1956. Ylinopeutta ja alkoholin vaikutuksen alaisena ajanut taiteilija menetti avoautonsa hallinnan ja sinkoutui t\u00f6rm\u00e4yksen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4 edell\u00e4 puuhun. Onnettomuudessa menehtyi my\u00f6s kyydiss\u00e4 ollut Edith Metzger, mutta ajajan rakastajatar Ruth Kligman selviytyi l\u00e4hes vammoitta.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nViime vuosikymmenin\u00e4 v\u00e4ittely Pollockin merkitt\u00e4vyydest\u00e4 on jatkunut. Esimerkkin\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Norman Rockwellin vuoden 1962 satiirista maalausta The Connoisseur<\/i><\/a>, jossa pukuun sonnustautunut mies seisoo Pollockin t\u00f6it\u00e4 muistuttavan kuvan edess\u00e4. Moni on edelleen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 toimintamaalaus nousi maailmanmaineeseen sattumalta, mutta samalla yh\u00e4 useampi pit\u00e4\u00e4 sen uranuurtajaa suuressa arvossa. Totuus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Abstraktia ekspressionismia edustanut Jackson Pollock ilment\u00e4\u00e4 abstraktin maalaustaiteen parhaita puolia. H\u00e4nen parhaat…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":579,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[236,352],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Jackson-Pollock.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Jackson-Pollock.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/81"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3241,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/3241"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}