{"id":9,"date":"2015-04-01T16:25:00","date_gmt":"2015-04-01T13:25:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/american-sniperista\/"},"modified":"2018-02-28T09:41:51","modified_gmt":"2018-02-28T07:41:51","slug":"american-sniperista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/american-sniperista\/","title":{"rendered":"American Sniperista"},"content":{"rendered":"<div class=\"separator\" style=\"clear: both;text-align: left\"><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both;text-align: left\"><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both;text-align: left\"><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both;text-align: left\"><a rel=\"nofollow\" style=\"margin-left: 1em;margin-right: 1em\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/americansniper-1024x576.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/americansniper-1024x576.jpg\" alt=\"\" width=\"320\" height=\"180\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Clint Eastwood (s. 1930) on pitk\u00e4\u00e4n ollut er\u00e4s Amerikan arvostetuimmista ja tunnetuimmista n\u00e4yttelij\u00f6ist\u00e4. Kaikki eiv\u00e4t h\u00e4nest\u00e4 kuitenkaan pid\u00e4. Vasemmistolaiset kriitikot hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Eastwoodin varhaistuotantoa, kuten Sergio Leonen kanssa 1960-luvulla tehtyj\u00e4 l\u00e4nnenelokuvia ja vuoden 1971 <i>Likaista Harrya<\/i> vastaan, koska pitiv\u00e4t niit\u00e4 liian v\u00e4kivaltaisina. T\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella suuntaansa muuttanutta Eastwoodia on puolestaan syytetty anteeksipyytelev\u00e4ksi ja laskelmoivaksi.<\/div>\n<p>N\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 ja ohjaajaa on haukuttu vasemmiston ja oikeiston toimesta. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 monissa Eastwoodin 1960-, 1970- ja 1980-luvun elokuvissa ongelmat ratkaistiin v\u00e4kivallalla, 1990-luvulta eteenp\u00e4in h\u00e4n on pit\u00e4nyt silm\u00e4 silm\u00e4st\u00e4 -tyyli\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Kriitikot katsovat Eastwoodin k\u00e4\u00e4nt\u00e4neen takkinsa pysy\u00e4kseen ajankohtaisena ja kalastellakseen elokuvilleen katsojia ja palkintoja.<\/p>\n<p>Syyt\u00f6kset ovat liioiteltuja, vaikka ne p\u00e4tev\u00e4tkin jossain m\u00e4\u00e4rin etenkin Eastwoodin hiljattaisiin ohjauksiin, kuten h\u00e4nen toistaiseksi suurimpaan menestykseens\u00e4, <i>American Sniperiin<\/i> (2014). Se tienasi l\u00e4hes 600 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti ja oli ehdolla kuuden Oscarin saajaksi.<\/p>\n<p><i>American Sniper<\/i> on vaikuttava, ravisteleva elokuva, joka k\u00e4sittelee vuoden 2003 Irakin sotaa ja sen j\u00e4lkipyykki\u00e4. Elokuva kertoo Chris Kylest\u00e4. Kyle on Amerikan sotahistorian paras tarkka-ampuja. H\u00e4n on tappanut 255 ihmist\u00e4, joista 160 on vahvistettu Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n toimesta. Eastwoodin filmi perustuu kirjaan <i>American Sniper: The Autobiography of the Most Lethal Sniper in U.S. Military History <\/i>(2012), jonka Kyle kirjoitti Scott McEwenin ja Jim DeFelicen kanssa. Kirja ja elokuva ovat melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, vaikka j\u00e4lkimm\u00e4inen onkin ottanut jonkin verran sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 vapauksia ensimm\u00e4isest\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka <i>American Sniper<\/i> sai enimm\u00e4kseen positiivisen vastaanoton, jotkut kritisoivat sit\u00e4 sotaa kaunistelevaksi ja is\u00e4nmaalliseksi amerikkalaiseksi pullisteluksi. Michael Moore kutsui tarkka-ampujia \u201dpelkureiksi\u201d, koska he eiv\u00e4t kohtaa vihollistaan kasvoista kasvoihin, ja <i>The Guardian <\/i>piti Kyle\u00e4 rasistisena ja vihaisena tappajana. Kritiikki on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Sota on ik\u00e4v\u00e4 asia, sill\u00e4 se tuo esiin ihmisen pime\u00e4n puolen, olivat sen taustalla mitk\u00e4 syyt tahansa.<\/p>\n<p>L\u00e4himm\u00e4ksi <i>American Sniperin<\/i> ydint\u00e4 p\u00e4\u00e4si Michael J. Totten <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.city-journal.org\/2015\/bc0130mt.html\" target=\"_blank\">kirjoituksessaan<\/a> \u201dThe Truth About American Sniper\u201d. Elokuva on Tottenin mukaan eritt\u00e4in tarkka kuvaus Yhdysvaltojen toimista Irakissa. Kyle liittyi Navy SEAL -joukkoihin syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n terroristi-iskujen j\u00e4lkeen Yhdysvalloissa vallinneessa is\u00e4nmaallisessa huumassa. Tositoimiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Kyle k\u00e4sitti kuitenkin nopeasti Irakiin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4misen mielivaltaiseksi ja turhaksi. T\u00e4st\u00e4 kertoo sekin, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4rsi kotona lomalla ollessaan veteraaneille tutusta posttraumaattisesta stressist\u00e4.<\/p>\n<p><i>American Sniper <\/i>on psykologisesti uskottava. Sota h\u00e4m\u00e4rrytt\u00e4\u00e4 helposti ja nopeasti etiikan ja moraalin. Kuten Totten toteaa, liberaalit n\u00e4k\u00f6kannat unohtuvat nopeasti, kun sinut yritet\u00e4\u00e4n tappaa. Kyle esitell\u00e4\u00e4n elokuvassa sympaattiseksi, joskin hieman yksinkertaiseksi, mieheksi. H\u00e4n unohtaa onnistuneesti ampumansa ihmiset. Sodan unohtaminen ei ole kuitenkaan yht\u00e4 helppoa ja sen<i> <\/i>muistot seuraavat Kylea. Totten huomauttaa, ett\u00e4 psykopaatit eiv\u00e4t k\u00e4rsi t\u00e4llaisista henkisist\u00e4 oireista, eiv\u00e4tk\u00e4 pelkurit \u2013 olivat he miten yksinkertaisia tahansa \u2013 l\u00e4hde vapaaehtoisiksi Irakiin.<\/p>\n<p>Amerikan motiivit sen Irakissa, Afganistanissa ja muulla hiljattain aloittamiin sotiin voivat olla ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t ja v\u00e4\u00e4r\u00e4t. Eastwood j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne enimm\u00e4kseen k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tee <i>American Sniperista <\/i>sotamy\u00f6nteist\u00e4 tai muutenkaan kyseenalaista. Elokuva on hyvin tehty ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4 aikaa ja j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n elokuvahistorian merkkipaaluna. Nyt katsottuna se on kuitenkin vakuuttava ajankuva ja Eastwoodin 2000-luvun parhaimpia t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Clint Eastwood (s. 1930) on pitk\u00e4\u00e4n ollut er\u00e4s Amerikan arvostetuimmista ja tunnetuimmista&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":435,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[38,97,140],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/americansniper.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/americansniper.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/9"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3169,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/3169"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}