{"id":90,"date":"2012-09-26T08:26:00","date_gmt":"2012-09-26T05:26:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/berlin-alexanderplatzista\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:08","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:08","slug":"berlin-alexanderplatzista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/berlin-alexanderplatzista\/","title":{"rendered":"Berlin Alexanderplatzista"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\nAlfred D\u00f6blinin
\n(1878\u20131956) nimi mainitaan usein samassa yhteydess\u00e4 esimerkiksi James Joycen,
\nRobert Musilin ja Marcel Proustin kaltaisten kirjallisuuden j\u00e4ttil\u00e4isten
\nkanssa. D\u00f6blinin p\u00e4\u00e4teos Berlin Alexanderplatz<\/i> on edelleen lukemisen arvoinen.
\nVuonna 1929 ilmestynyt romaani kertoo lyhytik\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4neen Weimarin
\ntasavallan alamaailmasta. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, lapsenmielinen keski-ik\u00e4inen
\npikkurikollinen Franz Biberkopf, vapautuu vankilasta ja yritt\u00e4\u00e4 turhaan el\u00e4\u00e4
\nkunnollista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Biberkopf on istunut selliss\u00e4 Tegeliss\u00e4 hakattuaan
\nkuoliaaksi avovaimonsa ja uskoo sinisilm\u00e4isesti kykenev\u00e4ns\u00e4 jatkossa pysym\u00e4\u00e4n
\nkaidalla tiell\u00e4. El\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin h\u00e4nen varalleen muita suunnitelmia.<\/div>\n
\n<\/div>\n
\n

Ongelmasta toiseen hortoileva Biberkopf ei pysty ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suurin osa ihmisist\u00e4 pyrkii k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4
\nhyv\u00e4kseen. H\u00e4nen kultasyd\u00e4misyytens\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 \u00e4idinvaistonsa toteuttamisesta
\nkiinnostuneita naisia, mutta houkuttaa onnenonkijoita. Muun muassa oikean k\u00e4tens\u00e4 hyv\u00e4uskoisuutensa takia menett\u00e4v\u00e4 Biberkopf
\nei opi miss\u00e4\u00e4n vaiheessa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta itsest\u00e4\u00e4n.<\/div>\n

\n<\/div>\n
\nBerlin
\nAlexanderplatz<\/i> sijoittuu ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeiseen Berliiniin.
\nPertti Lassila kirjoittaa romaanin suomennoksen esipuheessa: \u201d1920-luvun
\nBerliinin on legendaarinen. Siit\u00e4 oli keisarikunnan kukistumisen j\u00e4lkeen itsest\u00e4\u00e4n
\nselv\u00e4sti tullut my\u00f6s Weimarin tasavallan p\u00e4\u00e4kaupunki. Vuosikymmenen alkaessa
\nsiell\u00e4 oli l\u00e4hes nelj\u00e4 miljoonaa asukasta. Se oli Euroopan vilkkain
\nliikenneristeys. Sit\u00e4 kutsuttiin Euroopan syd\u00e4meksi. Poliittinen el\u00e4m\u00e4 ja
\nkulttuuriel\u00e4m\u00e4 olivat siell\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin koskaan ennen.\u201d Ihmisten
\nhyvyyteen luottava ja v\u00e4hiss\u00e4 varoissa oleva Biberkopf ajautuu sykkiv\u00e4ss\u00e4 suurkaupungissa
\nv\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti takaisin rikolliseen toimintaan. Berlin Alexanderplatzin <\/i>kiihkeys
\nenteilee maailman vuoden 1929 talouspulaa ja natsien vuoden 1933 valtaannousua.<\/p>\n

D\u00f6blin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kerronnassaan kiinnostavalla tavalla muun muassa sis\u00e4ist\u00e4
\nmonologia, uutiss\u00e4hkeit\u00e4 ja taustah\u00e4ly\u00e4. Berlin Alexanderplatzia <\/i>pidet\u00e4\u00e4n
\nsuurkaupunkiromaanina, vaikka sen tapahtumat sijoittuvat enimm\u00e4kseen it\u00e4isess\u00e4
\nBerliiniss\u00e4 sijaitsevaan Alexanderplatziin ja sen l\u00e4hikortteleihin. Lassilan
\nmukaan kyseess\u00e4 on teatteritaustaisen D\u00f6blinin harkiten rakentama n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6: \u201dSuurkaupungin
\ntopografian rinnalle h\u00e4n on ottanut mukaan koko metropolin kollektiivisen h\u00e4lyn:
\nkatujen ihmismassat, liikenteen melun, ruuhkat, mainokset, iskulauseet,
\ntuntemattomien ihmisten irralliset lauseenkatkelmat. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tunkeutuu yht\u00e4
\naikaa Franz Biberkopfin ja lukijan tajuntaan.\u201d<\/p>\n

Rainer Werner Fassbinder sai vuonna 1980 valmiiksi Berlin Alexanderplatzin<\/i>
\nvaikuttavan televisiosovituksen. Saksalaisen uuden aallon elokuvan kyvykk\u00e4impiin
\nja tuotteliaimpiin ohjaajiin kuulunut Fassbinder kertoo Biberkopfin
\nedesottamuksista sarjassa per\u00e4ti 15 tunnin ajan. L\u00e4nsi-Saksan valtiontelevision
\nrahoittama ja my\u00f6h\u00e4isillassa n\u00e4ytetyn Berlin Alexanderplatzin<\/i>
\n14-osainen filmatisointi sai ilmestyess\u00e4\u00e4n jotkut suuttumaan. Kriitikot eiv\u00e4t
\narvostaneet Fassbinderin ja kuvaaja Xaver
\nSchwarzenbergerin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 himme\u00e4\u00e4 valaistusta, mutta
\nenemm\u00e4n n\u00e4r\u00e4\u00e4 her\u00e4tti sarjassa vallitseva maailmanlopun tunnelma. Snapsi meni v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n
\nkurkkuun monilta onnellisiin loppuihin tottuneilta katsojilta.<\/p>\n

Fassbinder kommentoi my\u00f6hemmin kiinnostavasti, kuinka D\u00f6blinin romaanilla oli h\u00e4nen kehitykseens\u00e4 huomattava vaikutus. Ohjaajan mukaan suurin osa h\u00e4nen ajatuksistaan, k\u00e4sityksist\u00e4\u00e4n,
\nk\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4\u00e4n ja luonteestaan oli per\u00e4isin Franz Biberkopfilta. Fassbinder
\nluki Berlin Alexanderplatzin <\/i>keskell\u00e4 pahinta murrosik\u00e4\u00e4 ja kokemus sai h\u00e4net
\nvakuuttumaan taiteen tekemisen tarpeellisuudesta. Kovaan ty\u00f6tahtiin
\n37-vuotiaana kuolleen elokuvantekij\u00e4n laajasta tuotannosta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kautta linjan
\nviitteit\u00e4 D\u00f6blinin p\u00e4\u00e4teoksen aiheisiin.<\/p>\n

Anarkismiin viehtynyt Fassbinder piti Berlin Alexanderplatzia<\/i> kertomuksena
\npoliittisen toiminnan (ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n) mahdottomuudesta.
\nBiberkopfilla ei ole poliittista kantaa. H\u00e4n haluaisi olla vapaa, mutta huomaa
\njoutuvansa vedetyksi mukaan milloin mihinkin liikkeeseen. Televisiosarjan er\u00e4\u00e4ss\u00e4
\njaksossa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 (erinomainen G\u00fcnter Lamprecht) osallistuu anarkistien j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n
\nkokoukseen. Fassbinderin tuotantoa tutkinut Christian Braad Thomsen kirjoittaa: \u201dKokouksessa puhuja vastustaa
\nsek\u00e4 natsien ett\u00e4 kommunistipuolueen ehdotuksia maan kriisin ratkaisemiseksi. H\u00e4n
\narvostelee yht\u00e4 lailla porvarillisia, sosialistisia ja kommunistisia puolueita
\nsiit\u00e4, ett\u00e4 kaikki luottavat parlamentaarisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarjottavaan
\nlakiin ja j\u00e4rjestykseen.\u201d Biberkopf p\u00e4\u00e4tyy k\u00e4sitykseen, ettei mink\u00e4\u00e4nlainen
\nkapinointi kannata, koska kaikki vastaanpaneminen johtaa vain kapinan
\nkohteena olevien mekanismien toistoon.<\/p>\n

Kansallissosialistien ja kommunistien 1920-luvun Berliiniss\u00e4 harrastama k\u00f6ydenveto
\np\u00e4\u00e4ttyy ensimm\u00e4isen\u00e4 mainitun ryhm\u00e4n voitoon. Yksioikoisesti ajatteleva Biberkopf yritt\u00e4\u00e4 aluksi pysytell\u00e4 pois ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4, koska katsoo palkanmaksajan hy\u00f6tyv\u00e4n ahkeroinnista h\u00e4nt\u00e4 enemm\u00e4n. Ristiriitaisesti Biberkopf ajattelee
\nkuitenkin samalla ty\u00f6n tekemisen olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Hetkeen tarttumaan pyrkiv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00e4
\nvaivaa Thomsenin mielest\u00e4 \u201dlapsellisen naiivi ja k\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4
\nh\u00e4nen anarkistisen utopiansa on toteuduttava t\u00e4n\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 huomenna on liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.\u201d
\nSuurin osa berliinil\u00e4isist\u00e4 ei kuitenkaan jaa Biberkopfin toivetta. T\u00e4m\u00e4
\njohtaa ratkaisemattomiin ristiriitoihin ja v\u00e4kivaltaisiin yhteenottoihin. Biberkopf
\nyritt\u00e4\u00e4 saada rahaa myym\u00e4ll\u00e4 keng\u00e4nnauhoja, pornografiaa ja natsien puoluelehte\u00e4,
\nmutta harhautuu aina menestym\u00e4tt\u00f6myyteens\u00e4 kyll\u00e4stytty\u00e4\u00e4n lain v\u00e4\u00e4r\u00e4lle puolelle.<\/p>\n


\nBerlin Alexanderplatzin <\/i>vieh\u00e4tys piilee siin\u00e4, ett\u00e4 nykylukija tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s keinoja
\nkaihtamatta valtaan nousseiden kansallissosialistien olleen t\u00e4ydellisi\u00e4 roistoja. Romaanissa
\nkuvatussa yhteiskunnassa oikean ja v\u00e4\u00e4r\u00e4n raja on h\u00e4ilyv\u00e4.<\/p>\n

Franz Biberkopf on yksinkertainen ihminen. H\u00e4n on jokamies, jolla ei ole selk\u00e4\u00e4
\nk\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4 kuinka h\u00e4nen pit\u00e4isi el\u00e4\u00e4 ja miten h\u00e4nen tulisi toimia. Jokaiseen
\ntarjottuun t\u00e4kyyn tarttuvalle Biberkopfille k\u00e4y v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huonosti. H\u00e4n \u201dasettaa
\nlapsellisia vaatimuksia todellisuudelle\u201d ja joutuu mielisairaalan suljetulle
\nosastolle huomatessaan todellisuuden toimivan n\u00e4iden vaatimusten
\ntukahduttamiseksi. Biberkopf ei G\u00fcnter Grassin Peltirummun <\/i>p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n Oskar
\nMatzerathin tavoin halua kasvaa aikuiseksi. Molemmat esimerkkihenkil\u00f6ist\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t
\naikuistumisen merkitsev\u00e4n raskauttavaa tietoa, hulluuteen vajoamista ja
\nkuolemaa.<\/p>\n

Rainer Werner Fassbinderin monessa elokuvassa kuolema on ainoa mahdollinen
\nvapauttaja, eik\u00e4 televisiosarja Berlin Alexanderplatz<\/i> ole poikkeus. Politiikan ja uskonnon kaltaiset asiat eiv\u00e4t tarjoa mink\u00e4\u00e4nlaista lohtua. Berlin Alexanderplatzin<\/i> p\u00e4\u00e4hahmo
\nmenehtyy mielisairaalassa henkisesti. Entinen pikkurikollinen on
\nsairaalasta l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n lammasmaisen tyyni, eik\u00e4 h\u00e4nen ole vaikea n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n
\nriemumielin mukaan pian toden teolla rellest\u00e4m\u00e4\u00e4n alkavien natsien
\nhirmutekoihin. Katsoja ja lukija pakotetaan tutkimaan itse\u00e4\u00e4n. Tavanomaisessa
\nel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on puolensa, mutta sen el\u00e4minen ei Biberkopfin kaltaisille yliherkille
\nihmisille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mahdollista.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alfred D\u00f6blinin (1878\u20131956) nimi mainitaan usein samassa yhteydess\u00e4 esimerkiksi James Joycen, Robert…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":597,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[36,71,303,494,618,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Wdu3Z.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/Wdu3Z.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/90"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3250,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/3250"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/597"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}