{"id":93,"date":"2012-08-27T07:23:00","date_gmt":"2012-08-27T04:23:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/aime-hansen-kalojen-kuninkaan-maa\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:09","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:09","slug":"aime-hansen-kalojen-kuninkaan-maa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/aime-hansen-kalojen-kuninkaan-maa\/","title":{"rendered":"Aime Hansen: Kalojen kuninkaan maa"},"content":{"rendered":"<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kalojenkuninkaan.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" border=\"0\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kalojenkuninkaan.jpg\" \/><\/a><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n&#8212;<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>\n(Arvostelu julkaistu viro.nytin numerossa 3\/2012)<\/p>\n<p>&#8212;<br \/>\n<b><br \/><\/b><br \/>\n<b>Kalojen kuninkaan maassa<\/b><\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<p><b><br \/>\nAime Hansen: Kalojen kuninkaan maa, runoja, NyNorden 2012 (Anniina Ljokkoi<br \/>\nsuom.), 77 s.<\/b><\/p>\n<p>Pienkustantamo NyNorden jatkaa arvokasta kulttuurity\u00f6t\u00e4\u00e4n<br \/>\njulkaisemalla lis\u00e4\u00e4 virolaista nykyrunoutta suomeksi. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ssarja, johon<br \/>\nkuuluu muun muassa fs:n, Jaan Malinin ja J\u00fcrgen Roosteen tutustumisen arvoisia<br \/>\ntekstej\u00e4, on ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 edelleen vaikeasti saatavilla. Elinvoimaisesta virolaisesta<br \/>\nrunoudesta kiinnostuneiden on levitykseen liittyvien ongelmien takia hankala<br \/>\nsaada k\u00e4siins\u00e4 NyNordenin sin\u00e4ns\u00e4 hyvin toimitettuja kirjoja.<\/p><\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>Anniina Ljokkoin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n<br \/>\nAime Hansenin <i>Kalojen kuninkaan maahan<\/i><br \/>\non suomennettu nimikokoelman runojen lis\u00e4ksi sikermi\u00e4 hiljattaisista kirjoista <i>Olin meren enkeli<\/i> ja <i>Matka k\u00e4\u00e4rmeiden saarelle<\/i>. Hansenin<br \/>\npolveilevissa runoissa henkil\u00f6kohtaiset kokemukset yhdistyv\u00e4t historiallisiin<br \/>\nja mytologisiin aiheisiin.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>K\u00e4sill\u00e4 olevassa<br \/>\nvalikoimassa aiheina ovat muun muassa Jumalan etsint\u00e4 ja kuningas Arthurin py\u00f6re\u00e4n<br \/>\np\u00f6yd\u00e4n ritarit. S\u00e4vylt\u00e4\u00e4n romanttisissa runoissa n\u00e4kyv\u00e4t kaikkein selvimmin<br \/>\ntekij\u00e4n Aasiasta ja L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4 omaksumat vaikutteet: \u201dTaas leikitteli p\u00e4iv\u00e4nvalo<br \/>\n\/ kaupungin kaivoilla ja lammilla \/ Taas kahisi iltap\u00e4iv\u00e4n tuuli \/ lehtimajojen<br \/>\nviinik\u00f6ynn\u00f6ksiss\u00e4 \/\/ Sadat askeleet sipsuttivat \/ katujen kivilaatoilla \/<br \/>\nLyyrojen s\u00e4velet kaikuivat \/ torilla ja teattereissa\u201d.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>Hansenin runoissa maailma n\u00e4hd\u00e4\u00e4n<br \/>\nihmeit\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 olevana n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4, jota kertoja ulkopuolisena tarkkailijana<br \/>\nkuvailee. Ajatusten ja n\u00e4kyjen ihmeellisyys vie puhujan pois arkip\u00e4iv\u00e4isist\u00e4<br \/>\ntapahtumista ja kohti muita maailmoja. Samalla kaivataan romanttista rakkautta:<br \/>\n\u201dTiesin ett\u00e4 olet matkalla, prinssini; \/ Etel\u00e4vuorten tuulet kantoivat sinua \/<br \/>\nratsusi lensi nuolen lailla \/ sulavien lumikenttien yli\u201d.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>Hansenin voi sanoa olevan<br \/>\nomaper\u00e4inen. Suomessa tai Virossa ei juuri kirjoiteta h\u00e4nen tyylist\u00e4\u00e4n it\u00e4maisen<br \/>\nhenkev\u00e4\u00e4 runoutta. Toisaalta esimerkiksi Eeva-Liisa Manner hallitsee mytologisen<br \/>\naineiston k\u00e4yt\u00f6n Hansenia paremmin. Ongelma on ilmeinen muutamissa kokoelmien <i>Olin meren enkeli<\/i> ja <i>Kalojen kuninkaan maa<\/i> r\u00f6nsyilevimmiss\u00e4<br \/>\nteksteiss\u00e4, jotka vesittyv\u00e4t suurien aiheittensa takia: \u201dPihalle muuratut<br \/>\nsokeat \/ tahtovat muuttua joeksi, \/ vaan toiset tulevat ja onnistuvat. \/ Ne<br \/>\nkoskettavat muureja \/ ja muurit \/ muuttuvat tyhjiksi peileiksi. \/ Ne uskovat<br \/>\nett\u00e4 lunastaja \/ saapuu valkealla h\u00f6yrylaivalla l\u00e4pi peilin.\u201d<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<br \/>Raija H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kirjoittaa<br \/>\n<i>Kalojen kuninkaan maan<\/i> lyhyess\u00e4 j\u00e4lkilauseessa,<br \/>\nett\u00e4 ahkerana matkailijana tunnetun Hansenin retkill\u00e4\u00e4n saamat kokemukset ovat<br \/>\nselv\u00e4sti vaikuttaneet h\u00e4nen runojensa aiheisiin ja tyyliin. Huomio on<br \/>\nkiinnostava. Eri maista omaksuttujen mytologioiden yhdistely johtaa<br \/>\npahimmillaan tekstin puuroutumiseen ja parhaimmillaan toimiviin risteymiin.<br \/>\nHansen pyrkii H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen mukaan sulauttamaan toisiinsa Tallinnan<br \/>\nvanhankaupungin ja Intian temppeleiden kaltaiset kulttuurillisesti et\u00e4iset<br \/>\nasiat.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<i><br \/><\/i><\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<i>Kalojen kuninkaan maata<\/i> lukee enimm\u00e4kseen mielell\u00e4\u00e4n. Runojen karsiminen<br \/>\nja kattavammat j\u00e4lkisanat olisivat parantaneet kokonaisuutta. NyNorden<br \/>\nansaitsee silti hatunnoston j\u00e4lleen yhden kiinnostavan virolaisen<br \/>\nnykyrunoilijan tuomisesta suomalaisten lukijoiden ulottuville.<\/p>\n<p><b>Esa M\u00e4kij\u00e4rvi<br \/>\n<\/b>esa.makijarvi[at]gmail.com<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8212; (Arvostelu julkaistu viro.nytin numerossa 3\/2012) &#8212; Kalojen kuninkaan maassa Aime Hansen:&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":603,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[30,280,302,725],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kalojenkuninkaan.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/kalojenkuninkaan.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/93"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3253,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions\/3253"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}