{"id":94,"date":"2012-08-21T10:36:00","date_gmt":"2012-08-21T07:36:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/tornitalosta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:09","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:09","slug":"tornitalosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/tornitalosta\/","title":{"rendered":"Tornitalosta"},"content":{"rendered":"<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/2.bp.blogspot.com\/-M0Rrl-6PJBA\/UDNjFuOdsII\/AAAAAAAAA44\/IKOF9J3yxl0\/s1600\/highrise.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" height=\"320\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/highrise.jpg\" width=\"200\" \/><\/a><\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<\/div>\n<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\nJ.G. Ballardin (1930\u20132009) vuoden<br \/>\n1975 romaani <i style=\"line-height: 150%;\">Tornitalo<\/i> on tekij\u00e4ns\u00e4 monen muun kirjan tavoin ajankohtainen. Omavaraista,<br \/>\nsuljettua ja nopeasti tuhoutuvaa rikkaiden yhteis\u00f6\u00e4 kuvaavan<i style=\"line-height: 150%;\"> Tornitalon<\/i> voi<br \/>\nhuomata olleen aikaansa edell\u00e4 muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4 sen tapahtumapaikan<br \/>\nkaltaisia huippumoderneja kerrostaloja putkahtelee nyky\u00e4\u00e4n kaikkialle.<br \/>\nKalleimmat niist\u00e4 on suunniteltu sellaisiksi, ettei niiden asukkaiden ole pakko<br \/>\npoistua ulkomaailmaan.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<p><i><br \/>\nTornitalo<\/i> muistuttaa tekij\u00e4ns\u00e4 kahta aiempaa romaania, auto-onnettomuuksien<br \/>\neroottisuudesta kertovaa h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 <i>Crashia<\/i> (1973) ja <i>Robinson Crusoe<\/i><br \/>\n-asetelman nykyhetkeen siirt\u00e4v\u00e4\u00e4 <i>Concrete Islandia <\/i>(1974). T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsimaista<br \/>\nel\u00e4m\u00e4nmenoa tarkasti k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 trilogiassa Ballard p\u00e4\u00e4tyy synkk\u00e4\u00e4n<br \/>\ntoteamukseen, jonka mukaan nopea teknologinen kehitys on saanut ihmiset vieraantumaan<br \/>\nitsest\u00e4\u00e4n ja toisistaan. Erist\u00e4ytyneisyys on nostettu arvoksi. Paremman ja<br \/>\npidemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelu on hyvinvointiyhteiskunnissa k\u00e4\u00e4ntynyt Ballardin<br \/>\nmielest\u00e4 itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n<p><i><br \/>\nTornitalo<\/i> on satiiri, mutta sen kuvaamat ik\u00e4v\u00e4t tapahtumat voisivat aivan hyvin<br \/>\nolla mahdollisia my\u00f6s todellisuudessa. Kirjassa kaikilla mukavuuksilla<br \/>\nvarustetun huippumodernin kerrostalon taloudellisesti hyvinvoivat ihmiset<br \/>\njoutuvat raakaan kahnaukseen. Teoksen kolmeen osaan jaetussa kuvitteellisessa<br \/>\ntornitalossa k\u00f6yhimm\u00e4t asuvat alimmissa ja rikkaimmat ylimmiss\u00e4 kerroksissa.<br \/>\nLuokkajako johtaa katkeruuteen ja yhteenottoihin. Varattomammat \u00e4rsyyntyv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6katkosten<br \/>\nkaltaisista ongelmista ja alkavat syytt\u00e4\u00e4 niiden j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 huoneistaan<br \/>\nenemm\u00e4n maksaneita asukkaita. Ihmiset alkavat muun muassa sabotoida toistensa<br \/>\nhissej\u00e4. Pian koko tornitalo on yht\u00e4 verist\u00e4 taistelutannerta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ja monissa Ballardin romaaneissa hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00f6s on ohut kuori, jonka<br \/>\nyll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vastoink\u00e4ymiset h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t. Armeija ja poliisi eiv\u00e4t puutu muusta<br \/>\nkaupungista rakennusty\u00f6maalla erill\u00e4\u00e4n kohoavan tornitalon tapahtumiin, koska<br \/>\nrakennus on suunniteltu omavaraiseksi ja kaikki yhteydet ulkomaailmaan on<br \/>\nkatkaistu. V\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys est\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi ulkopuolisia kiinnitt\u00e4m\u00e4st\u00e4<br \/>\nhuomiota talossa ilmeneviin ongelmiin. Kukaan ei esimerkiksi tunnu v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n<br \/>\nsiit\u00e4, ett\u00e4 tornitalon asukkaat j\u00e4\u00e4v\u00e4t yksi kerrallaan pois t\u00f6ist\u00e4 ja<br \/>\nkeskittyv\u00e4t keskin\u00e4iseen tappeluun.<\/p>\n<p><i><br \/>\nTornitalo<\/i> kertoo siit\u00e4, kuinka me l\u00e4nsimaalaiset olemme menett\u00e4neet yhteyden<br \/>\ntoisiimme. Sied\u00e4mme toisiamme vain k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4mme toisiamme t\u00e4ytt\u00e4\u00e4ksemme<br \/>\nv\u00e4litt\u00f6m\u00e4t tarpeemme. T\u00e4m\u00e4 luo otollisen kasvualustan v\u00e4kivallalle. Ballardin<br \/>\nromaanissa verenvuodatus alkaa ensimm\u00e4isten ongelmien j\u00e4lkeen ja pienimm\u00e4nkin<br \/>\ntekosyyn tullessa.<\/p>\n<p>Putte Wilhemsson vertaa tornitaloa koneeseen. Wilhemsson kirjoittaa <i>Tornitalon Helsingin Sanomissa<\/i><br \/>\nilmestyneess\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kirjat\/artikkeli\/Tornitalo+on++nykyhetken+avain\/HS20000129SI1KU02l22\">arvostelussa<\/a>: \u201dBallard v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 perinteisen yhteis\u00f6llisyyden purkautuminen on<br \/>\nkoneen logiikan tuote. Koneen kuoren sis\u00e4lt\u00e4 on yh\u00e4 vaikeampi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, miten<br \/>\ntoisten ihmisten asiat koskettaisivat itse\u00e4. Kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n t\u00e4ydellisen<br \/>\nturvan ihanteesta kuin uudesta rajojen kokemuksesta, joka sin\u00e4ns\u00e4 lietsoo<br \/>\nk\u00e4rh\u00e4m\u00f6inti\u00e4 ja ep\u00e4luuloa.\u201d My\u00f6hemmin arvostelija toteaa: \u201c<i>Tornitalossa <\/i>huikea atavismin polku johtaa asukkaiden sotaisan<br \/>\nheimoutumisen kautta lapsenomaiseen estottomuuteen. Ballardin pilvenpiirt\u00e4j\u00e4 on<br \/>\nsuoranainen malli kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 teknologia on saanut aikaan<br \/>\nmahdollistaakseen todella &#8220;vapaan&#8221; psykopatologisen ilmaisun.\u201d<\/p>\n<p>Teknologisen kehityksen tarjoama<br \/>\nn\u00e4enn\u00e4inen vapaus osoittautuu<i> Tornitalossa<\/i> vankeudeksi. Ballardin tuotannosta<br \/>\n<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.city-journal.org\/2008\/18_1_otbie-ballard.html\">esseen<\/a> kirjoittanut Theodore Dalrymple toteaa: \u201cV\u00e4kivallan mahdollisuus<br \/>\nkasvaa, kun ihmiset asuvat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja vailla tunnesiteit\u00e4. <i>Tornitalon<\/i> kaikki asukkaat ovat<br \/>\nhyv\u00e4osaisia, mutta luokkasota puhkeaa silti ylemm\u00e4n kerroksen kalliimmissa<br \/>\nhuoneistoissa asuvien ja alempien kerrosten asukkaiden v\u00e4lill\u00e4. Tylsyys ja<br \/>\nyhteisten tavoitteiden puute aiheuttaa tuhoisaa vihamielisyytt\u00e4. Pelkk\u00e4<br \/>\nhyv\u00e4osaisuus ei riit\u00e4.\u201d<\/p>\n<p>Ballardin n\u00e4kemys on viilt\u00e4v\u00e4. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyisen el\u00e4m\u00e4nmuotomme pelottavan<br \/>\nhauraaksi. <i>Crash<\/i>, <i>The Concrete Island<\/i> ja <i>Tornitalo<\/i> kuvaavat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4<br \/>\ntapahtumia, joilla on yhtym\u00e4kohtia tavalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niiden henkil\u00f6t ovat<br \/>\nsis\u00e4isesti onttoja. Kirjoja yhdist\u00e4\u00e4 se, etteiv\u00e4t ne ole loistavasti<br \/>\nkirjoitettuja, mutta onnistuvat silti her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksia nykyisist\u00e4<br \/>\nkehityssuunnista.<\/p>\n<p>Ballardia arvostetaan h\u00e4nen kaukon\u00e4k\u00f6isyytens\u00e4 takia. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4sm\u00e4llisen\u00e4<br \/>\najattelijana ja muun muassa Martin Amis, Jean Baudrillard ja Fredrick Jameson<br \/>\novat ylist\u00e4neet Ballardin yhteiskunnallisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Brittikirjailijan romaanit,<br \/>\nkuten t\u00e4ss\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitelty <i>Tornitalo<\/i>, ovat esseistisi\u00e4, ja tekij\u00e4<br \/>\nesitt\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 useimpien hahmojen kautta omia ajatuksiaan. Ballardin<br \/>\nydinajatus on se, ett\u00e4 olemme sulkeutuneet kuoriimme, ja ettei se voi olla<br \/>\njohtamatta <i>Tornitalossa<\/i> kuvattujen kaltaisiin pitk\u00e4\u00e4n muhineisiin ja nopeasti<br \/>\nalkaviin yhteenottoihin.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>J.G. Ballardin (1930\u20132009) vuoden 1975 romaani Tornitalo on tekij\u00e4ns\u00e4 monen muun kirjan&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":605,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[233,303,673,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/highrise.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/highrise.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/94"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3254,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions\/3254"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}