{"id":95,"date":"2012-08-13T08:07:00","date_gmt":"2012-08-13T05:07:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/kahdesta-maailmankuvasta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:09","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:09","slug":"kahdesta-maailmankuvasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/kahdesta-maailmankuvasta\/","title":{"rendered":"Kahdesta maailmankuvasta"},"content":{"rendered":"
\n<\/a><\/div>\n
\n<\/div>\n
\n<\/div>\n
\nV\u00e4in\u00f6 Linnan
\nkansalliskirjallisuuteemme kuuluvaa T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/i> -trilogiaa
\n(1959-1962) ja Marko Tapion keskener\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 Arktinen hysteria<\/i> -sarjaa
\n(1967-1968) pidet\u00e4\u00e4n kirjallisuudentutkimuksessa vastinparina. V\u00e4ite on osittain liioiteltu. Romaanien
\nmaailmankuvat ovat vastakkaisia, mutta Tapio alkoi hahmottelemaan kunnianhimoisia
\ntekstej\u00e4\u00e4n jo ennen Linnan teosten ilmestymist\u00e4 ja kirjailijoiden p\u00e4\u00e4te\u00f6kset
\neroavat toisistaan monessa suhteessa. Molemmat k\u00e4sittelev\u00e4t kuitenkin Suomen historian
\nviime vuosisadan solmukohtia, eli itsen\u00e4istymisen aikaa, sis\u00e4llissotaa ja
\ntoista maailmansotaa, joten niit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 suhteessa luonteva verrata
\ntoisiinsa.<\/p>\n

Suomalaisittain vaikeita aiheita k\u00e4sitelleet terapeuttiset romaanit Tuntemattoman sotilaan<\/i> ja
\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla <\/i>kirjoittanut Linna miellet\u00e4\u00e4n sillanrakentajaksi.
\nH\u00e4nen t\u00e4rkeimm\u00e4t teoksensa k\u00e4sittelev\u00e4t rakentavalla tavalla suomalaisuuteen
\nliittyvi\u00e4 traumoja ja ovat siksi nousseet osaksi yleist\u00e4 tietoisuutta. Vastauksia
\netsineet meik\u00e4l\u00e4iset oppivat Linnan avulla tuntemaan itsens\u00e4. Tapion
\ntunnetuimmat kirjat, Aapo Heiskasen viikatetanssi <\/i>(1956) ja Arktinen hysteria<\/i>,
\nj\u00e4iv\u00e4t pessimistisemm\u00e4ss\u00e4 historiank\u00e4sityksess\u00e4\u00e4n Linnan positiivisempien
\njulkaisujen varjoon.<\/p>\n


\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/i> kuvaa Tampereen l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevan maalaisyhteist\u00f6n
\nel\u00e4m\u00e4\u00e4. Romaaneissa yksil\u00f6llinen yhdistet\u00e4\u00e4n yhteiseen. Koskelan suvun vaiheita
\nk\u00e4sittelev\u00e4 trilogia alkaa 1880-luvun torppariajoista ja p\u00e4\u00e4ttyy kaupunkeihin
\nsuuntautuvan muuttoliikkeen merkitsem\u00e4lle 1950-luvulle. Laajassa
\nkokonaisuudessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi suomalaisen yhteiskunnan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tapahtumia,
\nkuten kieliriidat, itsen\u00e4istyminen, sosialismin levi\u00e4minen, sis\u00e4llissota,
\nLapuan liikkeen synty ja toinen maailmansota. Samalla seurataan kyl\u00e4n
\nhenkil\u00f6iden arkea.<\/p>\n


\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/i> -kirjojen suosion salaisuus on se, ett\u00e4 niiss\u00e4
\nkuvataan ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4n s\u00e4vyyn tavallisia ihmisi\u00e4. Romaanien tapahtumapaikkana
\ntoimiva fiktiivinen Pentinkyl\u00e4 alkaa kuohua, kun ty\u00f6t\u00e4 tekevien ihmisten
\noikeuksia parantamaan pyrkiv\u00e4 sosialismi alkaa saada jalansijaa alueella. Kyl\u00e4n asukkaat k\u00e4rsiv\u00e4t poliittisten muutosten hitaudesta turhautuneiden ihmisten aloittamassa sis\u00e4llissodassa katkeran tappion. Perinteinen el\u00e4m\u00e4ntapa lakkaa v\u00e4hitellen olemasta.<\/div>\n

\n

\nMarko Tapion ja V\u00e4in\u00f6 Linnan suurromaaneja verrannut Matti Kuhna kirjoittaa
\nv\u00e4it\u00f6skirjassaan<\/a>, ett\u00e4 kummankin kirjailijan teokset seuraavat suomalaisen
\nyhteiskunnan ja kulttuurin modernisaation t\u00e4rkeimpi\u00e4 kehitysvaiheita. Kuhnan
\nmukaan n\u00e4m\u00e4 kehityssuunnat ilmeniv\u00e4t Suomessa l\u00e4ntist\u00e4 kulttuuria hitaampana:
\n\u201dEnsimm\u00e4isi\u00e4 modernin merkkej\u00e4 havaittiin 1800-luvun lopulla, 1860-luvulta
\n1880-luvulle etenev\u00e4n taloudellisen irtautumisen, ideologisen vapautumisen ja
\nkansainv\u00e4listymisen my\u00f6t\u00e4. Toinen vaihe Suomessa alkoi ensimm\u00e4isen maailmansodan
\nj\u00e4lkeen. Kirjallisen muotokulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta ratkaisevinta kolmatta
\nvaihetta on eletty toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.\u201d (s. 38)<\/p>\n


\nArktinen hysteria<\/i> ja T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla<\/i> kuvaavat l\u00e4hes vuodelleen samaa
\naikaa, kansalaissodasta torpparien vapauttamiseen, puutteen aikaan ja
\njatkosotaan ulottuvaa kuohuvaa ajanjaksoa. Molemmat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t isien ja poikien
\nv\u00e4lisi\u00e4 suhteita kuvatakseen sukupolvien v\u00e4lille repe\u00e4vi\u00e4 kuiluja. Nuoremman
\nja vanhemman polven on nopeasti muuttuvassa maailmassa vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4
\ntoisiaan. T\u00e4m\u00e4 johtaa fyysisiin ja sanallisiin yhteenottoihin.<\/p>\n

Kuhnan mielest\u00e4 olennaista on se, ett\u00e4 Arktinen hysteria<\/i> ja T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla<\/i> eiv\u00e4t kuvaa suomalaisuutta nationalistisesta, vaan kansallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.
\nKumpikin tarjoaa tavallisen ihmisen n\u00e4k\u00f6kulman suuriin yhteiskunnallisiin
\nmuutoksiin. Linnan kirjoissa asetetutaan sis\u00e4llissodassa h\u00e4vinneiden punaisten,
\nTapion teoksissa voittaneiden valkoisten puolelle. Tapion henkil\u00f6kohtainen tausta
\noli punainen, joten h\u00e4nen valitsemaansa l\u00e4ht\u00f6kohtaa voidaan pit\u00e4\u00e4 kummallisena.
\nArktinen hysteria<\/i> on kuitenkin T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla<\/i> -sarjaa pessimistisempi.
\nSe m\u00e4\u00e4rittelee kaikki suomalaiset saman v\u00e4kivaltana ennen pitk\u00e4\u00e4 purkautuvan ja
\n\u201darktiseksi hysteriaksi\u201d nimetyn kansantaudin uhreiksi. <\/p>\n


\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla<\/i> -kirjojen suurimpana ansiona pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 Linna
\nkykeni niiss\u00e4 kirjoittamaan yleistajuisesti Suomea muokanneista
\nhistoriallisista ja poliittisista tapahtumista. Arktinen hysteria<\/i> on t\u00e4ss\u00e4
\nmieless\u00e4 elitistisempi. Sen ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa, Vuoden 1939 ensilumessa<\/i>,
\nty\u00f6l\u00e4iset kuvataan vanhoja kaunoja hautoviksi yksinkertaisiksi ihmisiksi, jotka osaavat
\ntiukassa paikassa vain lakkoilla, juoda ja heiluttaa nyrkkej\u00e4\u00e4n. Toisessa
\nosassa Sano todella rakastatko minua<\/i> ty\u00f6mies saa paremman kohtelun.
\nKertojanvaihdoksen my\u00f6t\u00e4 muuttuu my\u00f6s tyyli, mik\u00e4 vaikeuttaa osaltaan Arktisen
\nhysterian<\/i> arvottamista. Linna sai kirjansa valmiiksi, Tapio kuoli ennen
\naikojaan alkoholismiiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla <\/i>on siksi kokonaisuutena
\nkahdesta t\u00e4ss\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitellyst\u00e4 sarjasta taiteellisesti tasapainoisempi.<\/p>\n


\nArktisen hysterian<\/i> kahdesta valmiiksi saadusta osasta parempi ensimm\u00e4inen teos tarjoaa yht\u00e4 kaikki pohdittavaa Suomen historiasta kiinnostuneille. Tapion mielest\u00e4
\nsis\u00e4llissota, talvisota ja jatkosota olivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tapahtumia, Linnan
\nmielest\u00e4 taas enemm\u00e4nkin poliittisen kuohunnan aiheuttamaa sattumaa. Tapio
\nnojaa Thomas Hobbesin kaltaisten poliittisten filosofien perusajatukseen, jonka
\nmukaan ihminen on pohjimmiltaan paha. Yhteiskunnallisten rakenteiden l\u00f6ystyess\u00e4
\nuseimpien ihmisten moraali romahtaa samassa suhteessa. Linnan n\u00e4kemys on
\navarakatseisempi. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4teostensa kaikkitiet\u00e4v\u00e4 kertoja n\u00e4kee henkil\u00f6iden
\nsisimp\u00e4\u00e4n ja n\u00e4kee siell\u00e4 olevan hyvyyden. Arktisen hysterian<\/i> ensimm\u00e4isen osan
\nep\u00e4luotettavan min\u00e4kertojan Harri Bj\u00f6rkharry ajatukset tuntuvat ensi alkuun
\nvastenmielisilt\u00e4. Mit\u00e4 pit\u00e4isi ajatella esimerkiksi ty\u00f6maajohtajana toimivan ja
\nsuorasukaisia poliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4 omaavan Bj\u00f6rkharryn sein\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4
\nAdolf Hitlerin valokuvasta?<\/p>\n

Harrin ja muiden Arktisessa hysteriassa<\/i> esiintyvien Bj\u00f6rkharryjen h\u00e4ilyvyys
\nselittynee sill\u00e4, ett\u00e4 he ovat per\u00e4isin vaatimattomista oloista ja p\u00e4\u00e4sseet v\u00e4hitellen korkeampaan yhteiskunnalliseen asemaan. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla
\n<\/i>-kirjojen Koskelan suvun rooli on muuttumattomampi.<\/p>\n

Linnan ja Tapion p\u00e4\u00e4teokset lukemalla saa hyv\u00e4n k\u00e4sityksen suomalaisuudesta.
\nRomaanien vastakkaisiin maailmankuviin tutustuminen ja kertojen asennoitumisen miettiminen antaa hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t omien juurien pohdintaan.
\nPelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaunokirjallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna Arktinen hysteria<\/i> ja
\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjant\u00e4hden alla<\/i> edustavat kotimaisen kirjallisuuden huippua.<\/p>\n

V\u00e4in\u00f6 Linna on ansaitusti nostettu kansalliskirjailijan asemaan. Marko Tapio on
\npuolestaan syytt\u00e4 unohdettu. Tunnetun tarinan mukaan huonosta terveydest\u00e4 k\u00e4rsinyt Tapio kertoi j\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 tallelokeroon
\nyksityiskohtaiset muistiinpanot viimeistelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4neest\u00e4 Arktisten hysterian
\n<\/i>kolmannesta osasta. Kun lokero avattiin, niin sielt\u00e4 l\u00f6ytyi vain pino tyhji\u00e4
\npapereita. Tarina j\u00e4i kesken.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4in\u00f6 Linnan kansalliskirjallisuuteemme kuuluvaa T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla -trilogiaa (1959-1962) ja Marko Tapion…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":607,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[56,303,368,601,705],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/taCC88aCC88llaCC88pohjantaCC88hdenalla.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/taCC88aCC88llaCC88pohjantaCC88hdenalla.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/95"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=95"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3255,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/95\/revisions\/3255"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/607"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=95"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=95"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=95"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}