![](\"http:\/\/1.bp.blogspot.com\/-cduEyKOHxcQ\/UAaxkYnDdOI\/AAAAAAAAA4Q\/TKJEGYJLzcc\/s1600\/neil-young-on-the-beach.jpg\")
<\/a><\/div>\n\nvaikeaa. H\u00e4n oli vastik\u00e4\u00e4n noussyt myyntilistojen k\u00e4rkeen kolmella kauniita
\npop-lauluja sis\u00e4lt\u00e4neell\u00e4 albumillaan, jotka olivat Everybody Knows This Is
\nNowhere<\/i> (1969), After the Gold Rush<\/i> (1972) ja Harvest<\/i> (1972),
\nja saavuttanut my\u00f6s kriitikoiden jakamattoman suosion. Aiemmin Buffalo
\nSpringfieldiss\u00e4 ja Crosby, Stills, Nash &Young -kokoonpanossa
\nvaikuttaneesta muusikosta kehkeytyi arvostettu sooloartisti. H\u00e4nen ensimm\u00e4isist\u00e4
\nlevyist\u00e4\u00e4n etenkin Harvest<\/i> osoittautui valtavaksi menestykseksi. Neil
\nYoungista sen my\u00f6t\u00e4 er\u00e4s maailman kuuluisimmista laulaja-lauluntekij\u00f6ist\u00e4. H\u00e4n
\nasui ostamallaan luonnonkauniilla maatilallaan kaukana huolista, mutta
\nvaikeuksia oli luvassa.<\/div>\n
\nWhitten kuoli huumeiden yliannostukseen marraskuussa 1972. Samoin k\u00e4vi
\nseuraavan vuoden hein\u00e4kuussa roudari Bruce Berrylle. Youngin yst\u00e4vien
\nennenaikaiset kuolemat ja muut vaikeudet, kuten Youngin eroaminen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n
\nCarrie Snodgressist\u00e4, johtivat melankolisen Ditch-albumitrilogian syntyyn.
\nWhittenin menehtyminen merkitsi useita kokoonpanokokeiluja, joista er\u00e4s soitti
\nYoungin t\u00e4ydellist\u00e4 irtiottoa Harvestin<\/i> aurinkoisesta maailmasta
\nmerkinneell\u00e4 Time Fades Awaylla <\/i>(1973). Young j\u00e4rkyttyi levyn
\nsurumielisyydest\u00e4 niin, ett\u00e4 totesi sen huonoimmaksi ty\u00f6kseen, ja kielsi my\u00f6hemmin
\nsen julkaisemisen CD:ll\u00e4. Sen avointa tilityst\u00e4 edustavien laulujen
\ndigitaaliset versiot odottavat edelleen ilmestymist\u00e4\u00e4n tekij\u00e4n arkistossa.<\/div>\n
\nBeach <\/i>(1974) ja Tonight\u2019s the Night<\/i> (1975), olivat kriittisi\u00e4
\nmenestyksi\u00e4, mutta eiv\u00e4t myyneet kultaa ja platinaa Youngin suosituimpien
\nlevyjen tavoin. Syyn\u00e4 oli laulujen synkkyys. Siin\u00e4 miss\u00e4 Harvest <\/i>ja sit\u00e4
\nedelt\u00e4neet levyt sis\u00e4lsiv\u00e4t enimm\u00e4kseen iloista poppia, niin Ditch-trilogiassa
\nkeskityttiin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n nurjia puolia, kuten alkoholin ja huumeiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4,
\neroja, kuolemia ja luomisen vaikeutta. Young koki ajautuneensa taiteelliseen
\numpikujaan ja joutui raivaamaan tiens\u00e4 takaisin p\u00e4iv\u00e4nvaloon tekem\u00e4ll\u00e4 useita
\nmasentavia lauluja.<\/div>\n
\nDitch-trilogiaksi my\u00f6hemmin laajentunutta teemaa. Vuoden 1972 The Needle and
\nthe Damage Done kuvaa Whittenin ja muiden Youngille l\u00e4heisten muusikkojen
\najautumista yh\u00e4 syvemm\u00e4lle kovien huumeiden maailmaan. Siin\u00e4 aineiden
\nturmiollisuudesta vakuuttunut ja niiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 edelleen itse jatkanut
\nYoung laulaa: \u201dBut every junkie’s like a settin’ sun\u201d.<\/div>\n
\nmuusikkoja luomaan musiikkia, mutta vieraannutti heid\u00e4t maailmasta. Time
\nFades Away<\/i>, On the Beach<\/i> ja Tonight\u2019s the Night<\/i> kuvaavat
\nulkopuolistumista. Young ja h\u00e4nen kanssasoittajansa k\u00e4yttiv\u00e4t On the Beachin<\/i>
\n\u00e4\u00e4nityksiss\u00e4 marijuanan ja hunajan kotitekoista sekoitusta, joka oli laulajan
\nmukaan vaikutukseltaan heroiinin veroista. Albumin \u00e4\u00e4nimaailma on todenn\u00e4k\u00f6isesti
\njuuri sen takia utuinen.<\/div>\n
\nerist\u00e4ytymist\u00e4, mutta my\u00f6s muun muassa 1960-luvun hippi-ideaalin lopullista
\nkuolemaa. Kauniilla musiikilla tervetulleeksi toivotettu parempi maailma j\u00e4i
\nhaaveeksi. On the Beachilt\u00e4<\/i> l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 Ambulance Bluesissa todetaan
\nsuoraan: “It’s easy to get buried in the past \/ when you try to make a
\ngood thing last”. Whitten, Berry ja monet muut valitsivat kuoleman
\nsen sijaan, ett\u00e4 olisivat tyytyneet palaamaan harmaaseen ja huumeettomaan arkeen.<\/div>\n
\notteensa h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kulmastaan yh\u00e4 vauhdikkaammaksi muuttuvasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4: \u201dThe
\nworld is turnin’ \/ I hope it don\u2019t turn away. \/ All my pictures are fallin’
\nfrom the wall \/ where I placed them yesterday.\u201d My\u00f6hemmin h\u00e4n kuvaa Youngille
\nja monille muille muusikoille tyypillist\u00e4 tarvetta olla samanaikaisesti
\nseurassa ja yksin: \u201cI need a crowd of people, but I can\u2019t face them day to day.\u201d
\nKahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n tasapainottaminen tuntuu mahdottomalta.<\/div>\n
\noleville tutussa h\u00e4myisess\u00e4 \u00f6isess\u00e4 todellisuudessa. Sen parhaassa ja vuonna
\n1970 liven\u00e4 \u00e4\u00e4nitetyss\u00e4 laulussa Come on Baby Let\u2019s Go Downtownissa kertoja
\nhaluaa ep\u00e4toivoisesti l\u00e4hte\u00e4 tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kanssa suuren kaupungin keskustaan.
\nH\u00e4n haluaa sielt\u00e4 aineita: \u201cSure enough, they’ll be sellin’ stuff when the moon
\nbegins to rise. \/ Pretty bad when you’re dealin’ with the man \/ and the
\nlight shines in your eyes\u201d. Tuottaja David Briggs on todennut Tonight\u2019s
\nthe Nightin <\/i>kokonaisuudesta, ettei se sis\u00e4ll\u00e4 lainkaan ylevi\u00e4 hetki\u00e4, eik\u00e4
\np\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulijaa kuristusotteestaan edes sekunniksi. Sen ja muiden Ditch-sarjan
\nlevyjen otteensa menett\u00e4neet kertojat mielt\u00e4v\u00e4t maailman sekamelskaksi, josta
\nei ole huumeiden k\u00e4ytt\u00e4misen ja kuoleman lis\u00e4ksi ulosp\u00e4\u00e4sy\u00e4.<\/div>\n
\n<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Neil Youngilla oli 1970-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 vaikeaa. H\u00e4n oli vastik\u00e4\u00e4n noussyt myyntilistojen k\u00e4rkeen…<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":611,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[126,401,411],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/neil-young-on-the-beach.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/neil-young-on-the-beach.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/97"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=97"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3257,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/97\/revisions\/3257"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/611"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=97"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=97"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=97"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}