{"id":98,"date":"2012-07-10T14:58:00","date_gmt":"2012-07-10T11:58:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/merkintoja\/fidel-castrosta\/"},"modified":"2018-02-28T09:43:10","modified_gmt":"2018-02-28T07:43:10","slug":"fidel-castrosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/fidel-castrosta\/","title":{"rendered":"Fidel Castrosta"},"content":{"rendered":"<div class=\"separator\" style=\"clear: both; text-align: left;\">\n<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/-hIn-U1cv5UA\/T_xA6o80YoI\/AAAAAAAAA4E\/irG13aaf__I\/s1600\/15559262.jpg\" imageanchor=\"1\" style=\"margin-left: 1em; margin-right: 1em;\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" border=\"0\" height=\"320\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/15559262.jpg\" width=\"239\" \/><\/a><\/div>\n<p><\/p>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nFidel Castro osoittautuu Ignacio<br \/>\nRamonetin hiljattaisessa haastatteluteoksessa <i>Fidel Castro: El\u00e4m\u00e4ni <\/i>puheliaaksi<br \/>\nmieheksi. Helposti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuluva kirja on noin 750 sivustaan huolimatta ik\u00e4v\u00e4<br \/>\nkyll\u00e4 pehme\u00e4kantinen, mutta kommunistinen vallankumousjohtaja puhua papattaa<br \/>\nniin kiinnostavasti, ettei lukija ehdi mietti\u00e4 kirjan selk\u00e4myksen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4<br \/>\nhajoamista.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nRamonet ihailee selv\u00e4sti Castroa.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi haastatteluteoksen alun kehumiseen keskittyv\u00e4st\u00e4 esipuheesta,<br \/>\njossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Castron ansioita (lukutaidon lis\u00e4\u00e4minen ja lapsikuolleisuuden<br \/>\nv\u00e4hent\u00e4minen) ja virheit\u00e4 (kuolemantuomion s\u00e4ilytt\u00e4minen ja<br \/>\ntoisinajattelijoiden sulkeminen vankilaan), mutta mainitaan my\u00f6s kummallisesti,<br \/>\nett\u00e4 samaa kommunistista ideologiaa katkeraan loppuun asti seurannut<br \/>\nNeuvostoliitto oli Kuuballe ep\u00e4luonnollinen yhteisty\u00f6kumppani. <i>Le Monde Diplomatique &#8211;<\/i>lehden pitk\u00e4aikainen p\u00e4\u00e4toimittaja ja globalisaatiota vastustavan Media Watch<br \/>\nGlobal -j\u00e4rjest\u00f6n perustaja Ramonet ei vaikuta menett\u00e4neen uskoaan kommunismiin<br \/>\nsit\u00e4 vastaan puhuvista empiirisist\u00e4 todisteista huolimatta.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nViimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n Fidel Castroa k\u00e4sittelev\u00e4n<br \/>\nkirjan lukemisen j\u00e4lkeen on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi niin monet seurasivat<br \/>\nvallankumouksen tien valinnutta Castroa, ja miksi h\u00e4n onnistui pysym\u00e4\u00e4n Kuuban<br \/>\njohdossa niin pitk\u00e4\u00e4n. Castro uskoo kiihke\u00e4sti kommunismiin, mutta on<br \/>\naikaansaava, kantansa perustelemaan pystyv\u00e4 ja sivistynyt mies. H\u00e4nen kanssaan<br \/>\non vaikea olla eri mielt\u00e4, mik\u00e4 tietysti p\u00e4tee kaikkiin vahvan<br \/>\npersoonallisuuden omaaviin ihmisiin. Ramonet mainitsee teoksensa esipuheessa<br \/>\nihailevaan s\u00e4vyyn, kuinka vallankumousjohtaja nukkui pitk\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 tuntia y\u00f6ss\u00e4<br \/>\nsaadakseen tehty\u00e4 mahdollisimman paljon, ja kuinka h\u00e4n el\u00e4\u00e4 vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4nkin munkkimaisen askeettisesti<br \/>\nv\u00e4ltty\u00e4kseen kuubalaisten hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n leimalta.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nVoidaan sanoa, ett\u00e4 Fidel Castron<br \/>\nja h\u00e4nen tovereittensa vuonna 1959 tapahtunut valtaannousu oli Kuuballe pienin paha<br \/>\nkaikista tarjolla olleista vaihtoehdoista. Vuonna 1902 itsen\u00e4istynytt\u00e4 Kuubaa<br \/>\nhallitsi pitk\u00e4\u00e4n sarja ep\u00e4p\u00e4tevi\u00e4 ja kansalaisten v\u00e4h\u00e4t rahat omiin taskuihinsa<br \/>\nkahmineita johtajia, viimeisimp\u00e4n\u00e4 amerikkalaisten kanssa avoimesti veljeillyt<br \/>\nja kansan keskuudessa ep\u00e4suosittu Fulgencio Batista. Kapitalismia yli kaiken<br \/>\nvihannut Castro t\u00e4ytti tyhji\u00f6n. H\u00e4nen ansiokseen on luettava se, ettei Kuubasta<br \/>\ntullut stereotyyppist\u00e4 banaanivaltiota, vaan omilla jaloillaan seisomaan<br \/>\npyrkiv\u00e4 itsen\u00e4inen maa.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nKuuban t\u00e4rkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat nikkeli, sokeri ja sikarit. K\u00f6yhyydest\u00e4 koko olemassaolonsa k\u00e4rsinyt maa<br \/>\non Castron aikana k\u00e4rsinyt taloudellisesti muun muassa kommunistisille maille<br \/>\ntyypillisest\u00e4 teollisuuden ja yritysten kansallistamisesta (joka johti mm. sikarialan pitk\u00e4\u00e4n jatkuneeseen alam\u00e4keen) ja Yhdysvaltojen vuonna 1960 julistamasta<br \/>\nkauppasaarrosta (joka romahdutti viennin t\u00e4rke\u00e4n kauppakumppanin kaupunkeihin). Poliittiseksi taiteilijaksi toisinaan kuvailtu Castro onnistui kuitenkin selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden pahojen<br \/>\nongelmien lis\u00e4ksi my\u00f6s Neuvostoliiton hajoamisesta aiheutuneesta Kuuban vararikosta.<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nOsa&nbsp;<i>Fidel Castro: El\u00e4m\u00e4ni<br \/>\n<\/i>-kirjasta keskittyy etenkin Etel\u00e4-Amerikan maissa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kovassa<br \/>\nvauhdissa olevan vasemmistolaisen, eli niin kutsutun bolivaarisen vallankumouksen<br \/>\npuolusteluun. Esimerkiksi Argentiinan, Brasilian, Chilen ja Venezuelan<br \/>\nvasemmistolaiset poliikot katsovat olevansa mantereen laajuisen suur-Kolumbian<br \/>\naikoinaan perustaneen vallankumousjohtaja Sim\u00f3n Bol\u00edvarin henkisi\u00e4 perillisi\u00e4.<br \/>\nHe ovat p\u00e4\u00e4sseet valtaan lupaamalla tasoittaa r\u00e4ikeit\u00e4 tuloeroja siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4<br \/>\nrahaa rikkailta k\u00f6yhille. Samalla osa heist\u00e4, kuten Venezuelaa yksinvaltian<br \/>\nottein pitk\u00e4\u00e4n hallinnut presidentti Hugo Ch\u00e1vez, on kuitenkin kahminut k\u00e4teist\u00e4 omiin taskuihinsa. <\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\n<\/div>\n<div class=\"MsoNormal\" style=\"line-height: 150%;\">\nFidel Castro toimi Kuuban johtajana<br \/>\nvuosina 1959-2008. <i>Fidel Castro: El\u00e4m\u00e4ni<\/i> julkaistiin espanjaksi vuonna 2007,<br \/>\nmutta viime aikojen tapahtumien k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen ei haittaa, koska<br \/>\nKuubassa ei ole Castron takavasemmalle poistumisen j\u00e4lkeen tapahtunut mit\u00e4\u00e4n<br \/>\nmainitsemisen arvoista. Amerikkalaisten kovasti odottamaa kapitalistista<br \/>\nvallankumousta ei ole kuulunut. Fidel Castrosta saa tuoreen haastatteluteoksen<br \/>\nperusteella huomattavasti terveemm\u00e4n kuvan kuin h\u00e4nen ylily\u00f6nteihin<br \/>\nsyyllistyneist\u00e4 ja samaa ep\u00e4tervett\u00e4 poliittista ideologiaa seuranneista aikalaisistaan,<br \/>\nkuten Mao Zedongista, Ho T\u0161i Minhist\u00e4 tai Pol<br \/>\nPotista, jotka perustivat maihinsa raakalaismaisia diktatuureja. Kuubaa voi<br \/>\nsyytt\u00e4\u00e4 vapaan tiedonv\u00e4lityksen puutteesta sek\u00e4 homojen kaltaisten<br \/>\nv\u00e4hemmist\u00f6jen ja toisinajattelijoiden vainoamisesta, mutta ainakaan Castro ei<br \/>\nole perustanut maahansa henkil\u00f6kulttia. Sellainen on syntynyt pikemminkin<br \/>\nl\u00e4nsimaihin katukuvassamme yleisten ja Castron tunnetun taistelutoverin Ernesto \u201cChe\u201d Guevaran ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4<br \/>\nkapinahengest\u00e4 kertovien rintakuvien my\u00f6t\u00e4.<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Fidel Castro osoittautuu Ignacio Ramonetin hiljattaisessa haastatteluteoksessa Fidel Castro: El\u00e4m\u00e4ni puheliaaksi mieheksi.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":69,"featured_media":613,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[167,326,476,743],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/15559262.jpg","blog_id":50},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/50\/2015\/05\/15559262.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/98"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/users\/69"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3258,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions\/3258"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media\/613"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=98"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/merkintoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}