{"id":1429,"date":"2015-10-15T14:51:33","date_gmt":"2015-10-15T11:51:33","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/minakertoja\/?p=1429"},"modified":"2018-02-28T09:40:41","modified_gmt":"2018-02-28T07:40:41","slug":"jopa-itkeva-rooma-on-kaunis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/jopa-itkeva-rooma-on-kaunis\/","title":{"rendered":"Jopa itkev\u00e4 Rooma on kaunis"},"content":{"rendered":"

for Rome is sometimes cold and rainy in the winter in spite of all the naked statues.<\/p>\n

-John Cheever: The Stories of John Cheever<\/p>\n

 <\/p><\/blockquote>\n

Vietin taannoin kolme y\u00f6t\u00e4 Roomassa, kaupungissa, jossa en ollut koskaan k\u00e4ynyt.<\/p>\n

Vaikka matkan ajankohta oli ollut tiedossa jo elokuun alusta asti, l\u00e4ht\u00f6p\u00e4iv\u00e4 tuli ik\u00e4\u00e4n kuin suurena yll\u00e4tyksen\u00e4. Onko Rooman-reissu muka jo t\u00e4ll\u00e4 viikolla? Kahden p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4? Huomenna?!<\/em><\/p>\n

\"tienviitat<\/a><\/p>\n

Lento l\u00e4htisi lauantaiaamuna klo 7.50. Se tarkoitti, ett\u00e4 her\u00e4tys olisi jo klo 5.20. Ajatus ahdisti niin paljon, ett\u00e4 en pystynyt edes katsomaan s\u00e4nky\u00e4. Sen sijaan editoin er\u00e4st\u00e4 fiktiivist\u00e4 teksti\u00e4 viel\u00e4 yhdelt\u00e4toista illalla ja l\u00e4hetin sen kahdelle t\u00e4rke\u00e4lle lukijalle. Pulssini liikkui 110:n tienoilla. Pakkailin hitaasti, mietin kuinka monet sukat tarvitsisin Roomassa. Kello 0.30 sain p\u00e4\u00e4h\u00e4ni siivota vessan. Yht\u00e4kki\u00e4 tuntui ehdottoman t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 kylpyhuone olisi siisti, kun palaan kotiin.<\/p>\n

Yhden maissa p\u00e4\u00e4sin lopulta peiton alle.\u00a0Syd\u00e4n painoi sata kiloa, monta raskasta ajatusta ry\u00f6mi aivojen l\u00e4pi. Olenko muistanut pakata laukkuun nen\u00e4sumutteen? Kuuluukohan hotellihuoneeseen liikenteen melua? Mik\u00e4 Colosseum onkaan? Mit\u00e4 minulle tapahtuu? Mik\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n tarkoitus?<\/p>\n

\"Rooma-matkaopas\"<\/a><\/p>\n

En nukkunut silm\u00e4yst\u00e4k\u00e4\u00e4n koko y\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Aamulla itkin v\u00e4symyksest\u00e4 ja kaikesta mahdollisesta. Tuntui, ett\u00e4 minun oli t\u00e4ysin mahdotonta matkustaa siin\u00e4 mielentilassa. Mit\u00e4 Roomakin ajattelisi n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n minut t\u00e4llaisena?<\/p>\n

Onneksi lentokent\u00e4ll\u00e4 odotti iloinen matkaseura. Tiesin, ett\u00e4 se pelastaisi minut, k\u00e4vi miten k\u00e4vi.<\/p>\n

Kun saavuimme perille Italiaan, huomasin, ett\u00e4 Roomallakin oli huono p\u00e4iv\u00e4. Kaupunki kyynelehti kaatamalla, murheelliset pilvet valloittivat taivaan. Harmitti, ett\u00e4 minulla ei ollut villakangastakkia mukana.<\/p>\n

\"roomalainen<\/a><\/p>\n

Piristyin, kun p\u00e4\u00e4simme hotellille. Se oli hyvin viihtyis\u00e4 ja rauhallinen, autojen hurina ei kuulunut huoneeseen. Sade ropisi samaan tapaan kuin Suomessa, vain v\u00e4h\u00e4n kovempaa, vain v\u00e4h\u00e4n iloisemmin.<\/p>\n

Yksi hotellihuoneista t\u00e4yttyi seitsem\u00e4n ihmisen naurusta. S\u00f6imme italialaista suklaata ja tutkailimme karttaa, mietimme, mit\u00e4 kaikkea Roomassa voisi tehd\u00e4.\u00a0Joku kertoi, ett\u00e4 seuraavaksi p\u00e4iv\u00e4ksi oli luvattu aurinkoa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 Roomakin piristyisi, kun me olimme tulleet tervehtim\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hdimme k\u00e4yskentelem\u00e4\u00e4n kaduille, avasimme sateenvarjot, pys\u00e4hdyimme katsomaan kaupungin ihmeit\u00e4: laventelinlilaa polkupy\u00f6r\u00e4\u00e4, vakavaa kirkkoa, talon sein\u00e4\u00e4n rakennettua Neitsyt Marian alttaria. Menimme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n hotellin l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan rennonroomalaiseen\u00a0<\/strong>trattoriaan, jossa tilasin gnozzeja nelj\u00e4n juuston kera.<\/p>\n

\"roomalainen<\/a><\/p>\n

Aterian j\u00e4lkeen tapasin muun muassa Aristoteleen, Julius Caesarin, Zeuksen, Afroditen, Herkuleen sek\u00e4 Apollon, musiikin ja runouden jumalattaren. He tuijottivat minua mykkin\u00e4 Rooman kansallismuseossa, Museo Nazionale Romanossa.<\/p>\n

Otin heist\u00e4 valokuvia \u00e4lypuhelimellani. He eiv\u00e4t silm\u00e4\u00e4ns\u00e4 r\u00e4p\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n

He olivat niin hirvitt\u00e4v\u00e4n vanhoja.\u00a0Museon kaksi Apollo-patsasta on esimerkiksi veistetty ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla jKr.<\/p>\n

Jotkut olivat my\u00f6s alasti (mm. Afrodite ja Herkules).<\/p>\n

Luin matkaoppaasta, ett\u00e4 Rooman kansallismuseon klassisen taiteen kokoelmat sijaitsivat alun perin Diocletianuksen kylpyl\u00e4ss\u00e4. Tilanpuuteen vuoksi ne siirrettiin 1980-luvulla eri paikkoihin, jotka yhdess\u00e4 muodostavat Museo Nazionale Romanon. Me k\u00e4vimme 1500-luvulla rakennetussa Palazzo Altempsissa, jossa voi ihailla Ludovisin, Mattein ja Altempsin veistoskokoelmia.<\/p>\n

\"kansallismuseo<\/a><\/p>\n

Kuljin pitkin Palazzo Altempsin juhlallisia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 ja ihmettelin, kuinka kaunista voi olla vaikka sataa, kuinka ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan tallentaneet maailmaa kuviin, patsaisiin, kirjoituksiin.<\/p>\n

Illalla l\u00e4hdimme viel\u00e4 shoppailemaan kolmen tyt\u00f6n voimin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mieleni oli jo sen verran keventynyt, ett\u00e4 ostin itselleni yhdeks\u00e4n euroa maksaneet thermolegginsit.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 vaateliikkeess\u00e4 soi\u00a0James Bluntin<\/strong> biisi Bonfire Heart<\/a>. Tied\u00e4n, ett\u00e4 tuosta laulusta tulen aina muistamaan Rooman, ja sen milt\u00e4 minusta tuntui tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuossa ikuisessa kaupungissa, juuri t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkohdassa, kaikkien mielikuvieni ja ajatusteni keskell\u00e4, ajatusten jotka vain min\u00e4 tiesin.<\/p>\n

“Days like these lead to…<\/em>
\nNights like this lead to<\/em>
\nLove like ours.<\/em>
\nYou light the spark in my bonfire heart.<\/em>
\nPeople like us\u2014we don\u2019t<\/em>
\nNeed that much, just some-<\/em>
\nOne that starts,<\/em>
\nStarts the spark in our bonfire hearts”<\/em><\/p>\n

\"Tainan<\/a><\/p>\n

(Bonfire-laulun sanat: James Blount, Ryan Tedder)<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

for Rome is sometimes cold and rainy in the winter in spite…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,14,19,20,1],"tags":[79,82,118,242,267,286,325,509,546,691,928],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2015\/10\/tienviitat-roomassa-1024x768.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1429"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=1429"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1429\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3542,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/1429\/revisions\/3542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=1429"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=1429"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=1429"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}