{"id":2403,"date":"2016-06-19T14:21:10","date_gmt":"2016-06-19T11:21:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/minakertoja\/?p=2403"},"modified":"2018-02-28T09:40:31","modified_gmt":"2018-02-28T07:40:31","slug":"ikava-bukowskia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/ikava-bukowskia\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4v\u00e4 Bukowskia"},"content":{"rendered":"
\n

In my next life I want to be a cat. To sleep 20 hours a day and wait to be fed. To sit around licking my ass.<\/p>\n

-Charles Bukowski: The Captain is Out to Lunch and the Sailors Have Taken Over the Ship<\/p>\n<\/blockquote>\n

Yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 minulle tuli kauhea ik\u00e4v\u00e4 Charles Bukowskia<\/a>. En ollut kuullut h\u00e4nen \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n vuosikausiin.<\/p>\n

\"Charles<\/a>
Charles Bukowski (1920-1994). KUVA: Michael Montfort\/ Sammakko<\/figcaption><\/figure>\n

Yhteen aikaan olin h\u00e4nen kanssaan melkein p\u00e4ivitt\u00e4in tekemisiss\u00e4, nauroin h\u00e4nen jutuilleen, ammensin h\u00e4nen energiastaan.\u00a0Olimme niin l\u00e4heisi\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n jopa hiippaili henkil\u00f6hahmoksi toiseen kirjaani, romaaniin nimelt\u00e4\u00a0Paljastuskirja<\/a>\u00a0(2009).\u00a0Siin\u00e4 h\u00e4n laukoo min\u00e4kertojalle totuuksia, jotka ajoittain yh\u00e4 edelleen palaavat mieleeni.<\/p>\n

“Kaikkein paras keino pienent\u00e4\u00e4 mies on kirjoittaa siit\u00e4.”<\/em><\/p>\n

“Jos s\u00e4 rupeat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4si ennen kaikkea kirjailijana, s\u00e4 olet mennytt\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Bukowski oli amerikkalainen vanha renttukirjailija joka ei sylkenyt lasiin, min\u00e4 25-vuotias kirjallisuudenopiskelija joka tilasi baarissa omenamehua. H\u00e4n oli kiinnostunut raveista ja naisista, min\u00e4 miehist\u00e4 ja postmodernista identiteetist\u00e4. Toisinaan my\u00f6s raidoitin hiuksiani ja k\u00e4vin Lostarissa tanssimassa. Meill\u00e4 ei varsinaisesti ollut yhteisi\u00e4 harrastuksia. Silti koin, ett\u00e4 jokin yhdisti meit\u00e4.<\/p>\n

Kenties meill\u00e4 molemmilla oli taipumus n\u00e4hd\u00e4 kurjuudessa my\u00f6s jotakin koomista. Me molemmat tiesimme, ett\u00e4 joskus el\u00e4m\u00e4 on niin kauheaa, ett\u00e4 se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttuu koomiseksi paperilla.<\/p>\n

\"Kaupungin<\/a>
Sammakko on julkaissut suomeksi useita Bukowskin teoksia.<\/figcaption><\/figure>\n

Bukowski ilmaisi asiat kirjoissaan suoraan, sanoi rehellisesti sen mik\u00e4 oli totta, ja tuo tyyli vaikutti vahvasti omaan kirjoittamiseeni. Muistan, miten haltioituneena luin aikoinaan Postitoimistoa <\/em>ja\u00a0muita Bukowskin taidonn\u00e4ytteit\u00e4, milloin suomeksi, milloin englanniksi: Naisia<\/em>, Pystyss\u00e4 kaiken aikaa<\/em>, Lounaalla<\/em>,\u00a0Hollywood,<\/em>\u00a0Factotum<\/em>,\u00a0Kaupungin kaunein nainen<\/em>. H\u00e4n ei h\u00e4vennyt mit\u00e4\u00e4n, ohitti auktoriteetit kuin tyls\u00e4t maisemat, hurautti autollaan mieluummin raviradalle kuin oopperaan. H\u00e4n ei miettinyt, mit\u00e4 muut h\u00e4nest\u00e4 ajattelevat, tai jos mietti, h\u00e4n luultavasti hym\u00e4hti tuolle ohimenev\u00e4lle hulluudelle ja jatkoi naputtelua.<\/p>\n

Lopulta k\u00e4vi niin, ett\u00e4 ahmin Bukowskia v\u00e4h\u00e4n liikaa. Sain yliannostuksen viinist\u00e4, laulusta ja naisista, vaikka vain katselin tuota kaikkea sivusta.<\/p>\n

Vuodet kuluivat, sekunnit naksuttivat, “p\u00e4iv\u00e4t karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten”, Bukowskia ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Seppo Lahtista\u00a0<\/strong>lainatakseni. Sitten yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistin Bukowskin taas. Muistin, miten h\u00e4n aina sai minut nauramaan, silloinkin kun niistin kyyneliin puolet vessapaperirullasta.<\/p>\n

Ja aloin kaivata h\u00e4nt\u00e4 kipe\u00e4sti, niin kuin kaivataan vanhaa yst\u00e4v\u00e4\u00e4 jolle ei ole soittanut vuosikausiin.<\/p>\n

Ei siis auttanut muu kuin menn\u00e4 kirjastoon ja etsi\u00e4 h\u00e4net k\u00e4siini.<\/p>\n

\"factotum\"<\/a>
Matt Dillon n\u00e4ytteli nuorta Bukowskia elokuvassa Factotum, joka perustuu Bukowskin samannimiseen romaaniin.<\/figcaption><\/figure>\n

L\u00f6ysin h\u00e4net Kaisa-kirjaston kellarikerroksesta, Pohjois-Amerikkalaisen kirjallisuuden osastolta. J\u00e4lleenn\u00e4kemisemme oli iloinen. En tosin voinut kirkua onnesta, sill\u00e4 olimme kirjastossa. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voinut syleill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n kuoli jo vuonna 1994, minun ollessani 12-vuotias. Mutta min\u00e4 koskettelin kaikkia kirjoja, jotka h\u00e4n oli saanut aikaan ja jotka olivat j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkens\u00e4 maailmaan. Ne olivat yh\u00e4 siin\u00e4, k\u00e4sieni ulottuvilla.<\/p>\n

Tartuin umpim\u00e4hk\u00e4\u00e4n yhteen kirjoista, novellikokoelmaan nimelt\u00e4 Hot Water Music <\/em>(1983). Avasin kirjan, joka alkaa novellilla Less Delicate than the Locust, ja luin sen ensimm\u00e4iset lauseet:<\/p>\n

“Balls, he said, “I’m tired of painting. Let’s go out. I’m tired of the stink of oils, I’m tired of being great. I’m tired of waiting to die. Let’s go out.”<\/em><\/p>\n

Aloin hymyill\u00e4. Sill\u00e4 hetkell\u00e4 tiesin, ett\u00e4 yst\u00e4vyytemme ei ollut koskaan kadonnut mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

In my next life I want to be a cat. To sleep…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":2410,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,9,12,13,14,17,24,1],"tags":[125,248,251,353,382,395,474,555,644,658],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2016\/06\/charles-bukowski-1.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2016\/06\/charles-bukowski-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2403"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2403"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2403\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3508,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2403\/revisions\/3508"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/2410"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2403"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2403"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2403"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}