{"id":2578,"date":"2016-09-01T13:58:38","date_gmt":"2016-09-01T10:58:38","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/minakertoja\/?p=2578"},"modified":"2018-02-28T09:40:28","modified_gmt":"2018-02-28T07:40:28","slug":"teatterin-maistiaiset-valloittivat-yleison","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/teatterin-maistiaiset-valloittivat-yleison\/","title":{"rendered":"Teatterin maistiaiset valloittivat yleis\u00f6n"},"content":{"rendered":"

Terveisi\u00e4 junasta!<\/p>\n

Matkustin viime viikolla Pohjanmaalle teatterin merkeiss\u00e4. Vaasan kaupunginteatterin n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6kauden avajaisia vietettiin viikko sitten torstaina, ja menossa mukana oli my\u00f6s minun kirjoittamani Saman katon alla<\/a> -n\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n

\"saman<\/a>
Vaasan kaupunginteatteri, Saman katon alla. Kuvassa Lauri Kukkonen, Jorma Tommila, Jari Hietanen, Emmi Kangas ja Kirsi Asikainen. \u00a0KUVA: Mari Kettula.<\/figcaption><\/figure>\n

Torstaina eri produktioista kerrottiin sek\u00e4 lehdist\u00f6lle ett\u00e4 yleis\u00f6lle. T\u00e4ytyy tunnustaa, ett\u00e4 j\u00e4nnitin omaa osuuttani aika paljon. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen avajaisia n\u00e4in unen, jossa olin mennyt hetken mielijohteesta naimisiin David Hasselhoffin<\/strong>, 64,\u00a0kanssa. Olin itsekin h\u00e4mmentynyt t\u00e4st\u00e4 yht\u00e4kkisest\u00e4 ratkaisusta. Unessa mietin kuumeisesti, voisiko h\u00e4n ik\u00e4ns\u00e4 puolesta olla is\u00e4ni. Toisaalta ajattelin, ett\u00e4 onhan h\u00e4n aika karismaattinen – ja kaiken lis\u00e4ksi Ritari \u00c4ss\u00e4.<\/p>\n

Minulla ei ole aavistustakaan, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 uni symbolisoi. Freud varmaan tiet\u00e4isi.<\/p>\n

Avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 valitsin ylleni T-paidan, jossa lukivat edesmenneen valokuvaajan Robert Mapplethorpen sanat: “I want to see something I’ve never seen before.”<\/p>\n

Jostain syyst\u00e4 tuo paita tuntui aiheuttavan hieman stressi\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

“Se haluaa n\u00e4h\u00e4 jotain, mit\u00e4 se ei oo koskaan ennen n\u00e4hny”, yksi heist\u00e4 sanoi astuessani Julia-saliin.<\/p>\n

\"puutarhassa<\/a>
T\u00e4m\u00e4 kuva on otettu puutarhassa Lapualla.<\/figcaption><\/figure>\n

Lehdist\u00f6tilaisuuden alussa Saman katon alla -n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 esitettiin pieni maistiainen. Min\u00e4kin n\u00e4in nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa p\u00e4tk\u00e4n esityksest\u00e4, joten syd\u00e4n l\u00f6i lujaa tekstipaidan alla. Kohtauksessa etel\u00e4pohjalaisen karjatilan vanha is\u00e4nt\u00e4 (Jari Hietanen<\/strong>) ja em\u00e4nt\u00e4 (Kirsi Asikainen<\/strong>) odottelevat jouluksi kotiin nuorempaa poikaansa Matiasta (Lauri Kukkonen<\/strong>). Perheen kuopus ja \u00e4idin kullanmuru aikoo esitell\u00e4 perheelleen tuoreen kihlattunsa Sarishan (Jenni Banerjee<\/strong>), joka yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki erilaisella koulutus- ja kulttuuritaustallaan – ja oikeastaan koko olemuksellaan. Matiaksen morsmaikku tapaa\u00a0ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa my\u00f6s sulhasensa isoveljen Hannun eli ‘Hanen’ (Jorma Tommila<\/strong>), jolla on oma el\u00e4m\u00e4 pahasti solmussa. Suorasukaisena pohojalaashurmurina esiintyv\u00e4 suurisuu asuu v\u00e4liaikaisesti vanhempiensa nurkissa, nielee h\u00e4pe\u00e4ns\u00e4 kaljah\u00f6rpyll\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 asumuserossa vaimostaan Tiinasta (Emmi Kangas<\/strong>).<\/p>\n

\"lapuanjoki<\/a>
N\u00e4ytelm\u00e4 sijoittuu Etel\u00e4-Pohjanmaalle. Kuva Lapuanjoelta.<\/figcaption><\/figure>\n

Halusin kirjoittaa siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu, kun perheeseen saapuu uusi j\u00e4sen, joka tuo tupaan aivan oman historiansa, omat tapansa, tottumuksensa ja maailmankatsomuksensa. Perinteik\u00e4s anoppi ja mini\u00e4 -konflikti p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 2010-luvulle. Anoppi ja mini\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole ainoita, jotka joutuvat n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 nokikkain. Tarinan teema kiteytyy siihen, kuinka me ihmiset voisimme paremmin hyv\u00e4ksy\u00e4 toisemme ja el\u00e4\u00e4 sovussa saman katon alla. Rakkaus, viha, itku ja nauru ovat kaikki l\u00e4sn\u00e4 tuossa punaisessa pohjalaistalossa.<\/p>\n

N\u00e4ytelm\u00e4 k\u00e4sittelee my\u00f6s maaseudun murrosta ja maanviljelij\u00f6iden ahdinkoa; aihetta, joka on viime aikoina ollut paljon esill\u00e4 mediassa. T\u00e4m\u00e4 yhteiskunnallinen ilmi\u00f6 heijastuu etenkin vanhan is\u00e4nn\u00e4n ja em\u00e4nn\u00e4n rooleihin. Is\u00e4nt\u00e4 murehtii sukutilan tulevaisuutta ja miettii, kuinka kauan h\u00e4n jaksaa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Onko kummastakaan pojasta jatkamaan tilaa? Mit\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6lleen tapahtuu? N\u00e4m\u00e4 kysymykset askarruttavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 monia maanviljelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\"pelto<\/a><\/p>\n

Illalla oli vuorossa yleis\u00f6lle suunnattu tilaisuus. V\u00e4h\u00e4n ennen h-hetke\u00e4 pujahdin naistenhuoneeseen ja suihkutin lakkaa hiuksiini. Sein\u00e4n takaa miesten vessasta kuului kummallista m\u00f6lin\u00e4\u00e4 ja h\u00f6lin\u00e4\u00e4, aivan kuin susi olisi ulvonut mets\u00e4ss\u00e4. Hetken meinasin kopauttaa oveen ja kysy\u00e4, onko kaikki okei. Sitten tajusin, ett\u00e4 siell\u00e4 joku n\u00e4yttelij\u00e4 avasi \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun astuin Romeo-saliin, tupa oli t\u00e4ynn\u00e4 katsojia. He ottivat n\u00e4ytelm\u00e4ni vastaan l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4, nauroivat ja el\u00e4ytyiv\u00e4t esitetyn kohtauksen tunnelmaan. Kun n\u00e4ytelm\u00e4n ohjaaja Erik Kiviniemi<\/strong> kysyi kohtauksen j\u00e4lkeen, tuliko sellainen tunne, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 haluaisi n\u00e4hd\u00e4 lis\u00e4\u00e4, yleis\u00f6 huudahti kuin yhdest\u00e4 suusta: “JOO!”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 v\u00e4lit\u00f6n palaute l\u00e4mmitti kirjoittajan syd\u00e4nt\u00e4. Yleis\u00f6 my\u00f6s kuunteli kiinnostuneena, kun minut kutsuttiin lavalle kertomaan n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n

Avajaisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esitettiin herkullisia maistiaisia muustakin teatterin tulevasta ohjelmistosta, kuten Tero Hein\u00e4m\u00e4en<\/strong> ohjaamasta\u00a0Pikku prinssi<\/a> -kiertuen\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 Heikki Paavilaisen<\/strong> On kes\u00e4y\u00f6<\/a> -musikaalista, joka sukeltaa legendaarisen Topi Sorsakosken (Ilkka Koivula<\/strong>) el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja musiikkiin.<\/p>\n

\"On<\/a>
Vaasan kaupunginteatteri, On kes\u00e4y\u00f6. Topi Sorsakosken roolin n\u00e4yttelee Ilkka Koivula. KUVA: Mari Kettula.<\/figcaption><\/figure>\n

Koko illan syd\u00e4meni pursusi teatterin iloa ja riemua.\u00a0 Avajaisten j\u00e4lkeen harhailin hetken henkil\u00f6kunnan k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 osaamatta tiet\u00e4 ulos. Minulle ei valitettavasti ole suotu kovin tarkkaa suuntavaistoa.<\/p>\n

Hetken kuluttua Topi Sorsakosken oloinen mies harppoi minua portaissa vastaan, cowboyhattu p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

“Hei anteeksi, voisitko s\u00e4 neuvoa, miten t\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4\u00e4see aulaan”, kysyin h\u00e4nelt\u00e4. Enh\u00e4n kuitenkaan voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 teatteriin koko y\u00f6ksi, vaikkakin minulla oli y\u00f6paita mukana matkalaukussa.<\/p>\n

Yst\u00e4v\u00e4llisesti h\u00e4n n\u00e4ytti minulle oikean oven. K\u00e4ttelimme ja vaihdoimme pari sanaa. Sitten h\u00e4nen piti l\u00e4hte\u00e4 “roudaamaan” jotakin.<\/p>\n

Min\u00e4 roudasin itseni autokyydill\u00e4 Lapualle. Ajattelin ensi-iltaa, joka koittaisi syyskuussa ja teatteria, jonne saisin palata. Iltataivas hehkui tulenpunaisena elokuun peltojen yll\u00e4. Pohjanmaa otti minut j\u00e4lleen vastaan syli avoinna, kuin en olisi poissa ollutkaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Terveisi\u00e4 junasta! Matkustin viime viikolla Pohjanmaalle teatterin merkeiss\u00e4. Vaasan kaupunginteatterin n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6kauden avajaisia…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":2586,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,9,14,20,24,26,1],"tags":[175,229,271,290,296,309,398,453,491,549,583,632,710,816,867],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2016\/08\/saman-katon-alla.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2016\/08\/saman-katon-alla.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2578"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=2578"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2578\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3498,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/2578\/revisions\/3498"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/2586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=2578"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=2578"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=2578"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}