{"id":3165,"date":"2017-03-19T21:37:42","date_gmt":"2017-03-19T19:37:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/minakertoja\/?p=3165"},"modified":"2018-02-28T09:40:21","modified_gmt":"2018-02-28T07:40:21","slug":"toinen-tuntematon-luo-katseen-sota-ajan-naisten-kokemuksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/toinen-tuntematon-luo-katseen-sota-ajan-naisten-kokemuksiin\/","title":{"rendered":"Toinen tuntematon luo katseen sota-ajan naisten kokemuksiin"},"content":{"rendered":"<p>Tammikuun puoliv\u00e4lin tienoilla putkahti s\u00e4hk\u00f6postiini kirjoituskutsu WSOY:lt\u00e4. Minulta kysyttiin, haluaisinko olla mukana kirjoittamassa <em>Toinen tuntematon<\/em> -nimist\u00e4 teosta &#8211; kirjaa, joka sis\u00e4lt\u00e4isi V\u00e4in\u00f6 Linnan <em>Tuntemattomaan sotilaaseen<\/em>\u00a0(1954) liittyvien naishahmojen tarinoita.<\/p>\n<p>WSOY ja viestint\u00e4toimisto Ellun Kanat kutsuivat hankkeeseen parikymment\u00e4 kirjailijaa. Antologia koostuu 22 novellista, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t fiktion keinoin kotirintamaa ja naisten sota-ajan kokemuksia.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3168\" aria-describedby=\"caption-attachment-3168\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-3168 size-full\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi.jpg\" alt=\"toinentuntematon kansi\" width=\"400\" height=\"630\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi.jpg 400w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi-190x300.jpg 190w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3168\" class=\"wp-caption-text\">Toisen tuntemattoman kannen on suunnitellut Martti Ruokonen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Teht\u00e4v\u00e4 tuntui samaan aikaan hyvin kiehtovalta ja vaativalta &#8211; onhan kyse nimenomaan\u00a0<em>Tuntemattomasta sotilaasta,<\/em>\u00a0kenties kaikkien aikojen tunnetuimmasta kotimaisesta romaanista. Juuri\u00a0siksi kirjoituskutsu oli my\u00f6s suuri kunnia, ja halusin ehdottomasti olla mukana.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi idea oli niin hyv\u00e4, ett\u00e4 hetken ihmettelin, kuinka t\u00e4llaista ei ollut aiemmin tehty.<\/p>\n<p>Aloin tutkia meille kirjailijoille l\u00e4hetetty\u00e4 listaa, joka sis\u00e4lsi <em>Tuntemattoman sotilaan<\/em> naishahmot &#8211; sek\u00e4 romaanista l\u00f6ytyv\u00e4t ett\u00e4 hanketta varten keksityt henkil\u00f6t. Saimme esitt\u00e4\u00e4 toivomuksia niist\u00e4 hahmoista, joista mieluiten kirjoittaisimme. Listasta l\u00f6ytyiv\u00e4t muun muassa &#8220;Nainen valokuvassa&#8221;, &#8220;Sirkka&#8221;, &#8220;Lotta kanttiinissa Paloaukealla&#8221;, &#8220;Korsum\u00e4en neulova vaimo&#8221;, &#8220;Lyyti Rokka&#8221;, &#8220;Suomalaiset opiskelijaneitoset Petroskoissa&#8221;, &#8220;Veeruska&#8221; sek\u00e4 &#8220;M\u00e4kil\u00e4n laihialaistilan hevospiika&#8221;.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3171\" aria-describedby=\"caption-attachment-3171\" style=\"width: 500px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/tuntematon-sotilas-romaani-1.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-3171\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/tuntematon-sotilas-romaani-1.jpg\" alt=\"tuntematon sotilas romaani 1\" width=\"500\" height=\"824\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/tuntematon-sotilas-romaani-1.jpg 540w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/tuntematon-sotilas-romaani-1-182x300.jpg 182w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3171\" class=\"wp-caption-text\">Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Vaistonvaraisesti valitsin oman ykk\u00f6ssuossikkini. Samalla mietin, miten sulavasti hahmojen jakaminen mahtaisi onnistua kirjailijoiden kesken. Ent\u00e4 jos suurin osa valitsisi vaikkapa Sirkan, Veeruskan tai Naisen valokuvassa? Olinkin yll\u00e4ttynyt kuullessani, ettei kirjailijoiden toiveissa ilmennyt juuri mink\u00e4\u00e4nlaisia p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4, vaan kaikki olivat l\u00f6yt\u00e4neet omat hahmonsa varsin helposti.<\/p>\n<p>Paljastan oman henkil\u00f6hahmoni my\u00f6hemmin julkaistavalla esittelyvideolla, joka kuvattiin keskiviikkona WSOY:ll\u00e4. Puhun videolla my\u00f6s suhteestani Linnan klassikkoteokseen, kerron sodan kokeneista isovanhemmistani ja n\u00e4yt\u00e4n er\u00e4\u00e4n vanhan kirjetervehdyksen vuodelta 1942.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3176\" aria-describedby=\"caption-attachment-3176\" style=\"width: 500px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/taina-kuva-uusi-1.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-3176\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/taina-kuva-uusi-1.jpg\" alt=\"taina kuva uusi 1\" width=\"500\" height=\"604\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/taina-kuva-uusi-1.jpg 540w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/taina-kuva-uusi-1-248x300.jpg 248w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3176\" class=\"wp-caption-text\">Toisen tuntemattoman esittelyvideot kuvattiin t\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Viime aikoina olen lukenut <em>Tuntematonta sotilasta<\/em> lyijykyn\u00e4 k\u00e4dess\u00e4ni. Olen merkinnyt huutomerkkej\u00e4 marginaaleihin ja alleviivaillut t\u00e4rkeit\u00e4 kohtia. Olo on v\u00e4h\u00e4n sama kuin parikymppisen\u00e4 opiskelijana, kun luin kyseisen romaanin ensimm\u00e4isen kerran Helsingin yliopistossa, kotimaisen kirjallisuuden klassikkokurssilla.<\/p>\n<p>Silloin ahmaisin romaanin syksyn isoa kirjatentti\u00e4 varten. Nyt luin kirjan siksi, ett\u00e4 halusin palauttaa mieleeni mit\u00e4 romaanissa tapahtui, millaisia olivatkaan Koskela, Rokka, M\u00e4kil\u00e4 ja Hietanen, mit\u00e4 tapahtui heid\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 raskaalla matkallaan ja miten heille lopulta k\u00e4vi.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi olen lukenut taustatietoa sota-ajasta, googlannut netist\u00e4 artikkeleita, etsinyt vastauksia tietokirjoista. Olen tutkaillut muun muassa<strong> Anssi M\u00e4nnist\u00f6n<\/strong> ja <strong>Ville Kivim\u00e4en<\/strong>\u00a0kirjaa\u00a0<em>Sodan s\u00e4rkem\u00e4 arki\u00a0<\/em>(2016), <strong>Jouni Kallioniemen<\/strong> teosta\u00a0<em>Kotirintama. Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin <\/em>(2006)\u00a0sek\u00e4 <strong>Ilona Kemppaisen<\/strong> tutkimusta\u00a0<i>Is\u00e4nmaan uhrit. Sankarikuolema Suomessa toisen maailmansodan aikana<\/i>\u00a0(2006).<i>\u00a0<\/i><\/p>\n<p>Vuonna 2012 ilmestyneest\u00e4\u00a0<strong>Sirkka-Liisa Rannan<\/strong> teoksesta\u00a0<em>Naisten ty\u00f6t. Pitki\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, arkisia askareita\u00a0<\/em>olen lukenut, miten naisten ty\u00f6t ovat muuttuneet 1860-luvulta 1960-luvulle.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3172\" aria-describedby=\"caption-attachment-3172\" style=\"width: 500px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/kotirintama-kirja-1.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"wp-image-3172\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/kotirintama-kirja-1.jpg\" alt=\"kotirintama kirja 1\" width=\"500\" height=\"889\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/kotirintama-kirja-1.jpg 540w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/kotirintama-kirja-1-169x300.jpg 169w\" sizes=\"(max-width: 500px) 100vw, 500px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3172\" class=\"wp-caption-text\">Tietokirja sota-ajan Suomesta.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Erilaisia l\u00e4hteit\u00e4 tutkailemalla on avartunut n\u00e4kemykseni siit\u00e4, milt\u00e4 n\u00e4ytti sodanajan Suomi, evakot jotka joutuivat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotinsa, naiset jotka tekiv\u00e4t raskaita peltot\u00f6it\u00e4, kaupunkilaiset jotka yrittiv\u00e4t suojautua pommituksilta; miten kotoa l\u00e4hetettiin sotilaille kaipaavia kirjeit\u00e4 ja miten omaiset saivat rintamalta suruviestin. Vastaan on tullut my\u00f6s erikoisia pieni\u00e4 yksityiskohtia, joita en ollut tiennyt; <em>Kotirintama-<\/em>teoksesta luin, ett\u00e4 kahvinkorvikkeen valmistuksessa k\u00e4ytettiin muun muassa sokerijuurikasta ja sikurijuurta ja ett\u00e4 aito nelj\u00e4nneskilon kahvipaketti maksoi sodan aikaan noin 75 euroa.<\/p>\n<p>Tietokirjojen lukeminen on auttanut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin paitsi k\u00e4\u00e4nteentekevi\u00e4 historiallisia tapahtumia my\u00f6s suomalaista kansanluonnetta, kaikkea sit\u00e4, mist\u00e4 edelliset sukupolvet ovat joutuneet selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n ja miten nuo menneisyyden tapahtumat vaikuttavat meiss\u00e4 j\u00e4lkipolvissa viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p><em>Toinen tuntematon<\/em> ilmestyy lokakuussa, ja se on hyv\u00e4ksytty mukaan Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan. Kirjasta voi lukea lis\u00e4\u00e4 osoitteessa\u00a0toinentuntematon.fi.\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/toinentuntematon.fi\/\" target=\"_blank\">Sielt\u00e4<\/a> l\u00f6ytyv\u00e4t muun muassa esittelyt meist\u00e4 22 kirjailijasta, jotka olemme mukana hankkeessa. Kirjalle on avattu my\u00f6s omat Facebook-sivut.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Hyv\u00e4\u00e4 Minna Canthin p\u00e4iv\u00e4\u00e4 &#8211; ja iltaa &#8211; teille kaikille!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tammikuun puoliv\u00e4lin tienoilla putkahti s\u00e4hk\u00f6postiini kirjoituskutsu WSOY:lt\u00e4. Minulta kysyttiin, haluaisinko olla mukana&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":3168,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,13,14,17,18,24,1],"tags":[169,416,554,747,796,837,853,871,905],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/03\/toinentuntematon-kansi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3165"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=3165"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3475,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3165\/revisions\/3475"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/3168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=3165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=3165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=3165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}