{"id":3407,"date":"2017-12-15T14:47:13","date_gmt":"2017-12-15T12:47:13","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.image.fi\/minakertoja\/?p=3407"},"modified":"2018-02-28T09:40:18","modified_gmt":"2018-02-28T07:40:18","slug":"ryovarimorsianta-ei-voi-unohtaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/ryovarimorsianta-ei-voi-unohtaa\/","title":{"rendered":"Ry\u00f6v\u00e4rimorsianta ei voi unohtaa"},"content":{"rendered":"

Poissa oleva on kilpailijoista pahin.<\/p>\n

-Margaret Atwood: Ry\u00f6v\u00e4rimorsian (suom. Kristiina Drews, 1994)<\/p><\/blockquote>\n

\"Ry\u00f6v\u00e4rimorsian\"<\/a>
“The Robber Bride” ilmestyi alun perin vuonna 1993.<\/figcaption><\/figure>\n

On ihmeellist\u00e4, kuinka vahvoja muistoja joihinkin kirjoihin liittyy, etenkin niihin jotka on lukenut lapsena tai nuoruusvuosina. Esimerkiksi L.M. Montgomeryn<\/strong>\u00a0Anna<\/em>– ja Runotytt\u00f6<\/em>-romaanit inspiroivat minuakin aikoinaan tarttumaan kyn\u00e4\u00e4n ja kirjoittamaan runoja Riipisensillasta ja puutarhan kukkasista. Victoria Holtin<\/strong> romanttisia romaaneja luin teini-ik\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4m\u00f6kill\u00e4 ja kannoin tarinoita j\u00e4rvenrantaan paikallisesta kunnankirjastosta. Vaikka kyseess\u00e4 ei ollut kotikuntani, hankin sielt\u00e4kin kirjastokortin l\u00e4hinn\u00e4 Victoria Holtin vuoksi.<\/p>\n

Taannoin huomasin siskoni luona romaanin, jonka kansi n\u00e4ytti heti tutulta: Margaret Atwoodin<\/strong> Ry\u00f6v\u00e4rimorsian<\/em>. Muistaisin lukeneeni tuon kirjan ensimm\u00e4isen kerran 16-vuotiaana, osittain kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Istuin toimistossa, vastailin puhelimeen ja luin kirjaa aina kun voin.<\/p>\n

Toivottavasti yritin joskus edes esitt\u00e4\u00e4 ahkeraa.<\/p>\n

Mutta kukaan ei voinut kielt\u00e4\u00e4, ettenk\u00f6 olisi ollut ahkera lukija. Todellinen intohimoni oli siis havaittavissa jo tuolloin.<\/p>\n

Olin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti jo noihin aikoihin my\u00f6s eritt\u00e4in tarkka lukija. Yli 600-sivuisen romaanin marginaaleihin on j\u00e4tetty outoja kuulak\u00e4rkikyn\u00e4merkint\u00f6j\u00e4, pieni\u00e4 pisteit\u00e4 ja palluroita, joiden tarkoitus on ilmeisesti muistuttaa, mist\u00e4 kohdasta voin jatkaa lukemista (puhelun j\u00e4lkeen).<\/p>\n

\"Ry\u00f6v\u00e4rimorsian<\/a><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 tartuin romaaniin uudestaan, vuosikausien j\u00e4lkeen. Lukaisin siskoni luona kirjan ensimm\u00e4iset lauseet ja olin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti koukussa.<\/p>\n

Ry\u00f6v\u00e4rimorsian<\/em> kertoo kolmesta yst\u00e4vyksest\u00e4, jotka kaikki ovat menneisyydess\u00e4\u00e4n k\u00e4rsineet er\u00e4\u00e4n salaper\u00e4isen naisen, Zenian, t\u00e4hden.<\/p>\n

Zenia on h\u00e4ik\u00e4isev\u00e4 kaunotar, joka luikertelee el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaivihkaa, esitt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4 mutta saa kaiken sekaisin hurmaamalla toisten miehet ja pett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luottamuksen.<\/p>\n

Ja nyt Zenia on palannut.<\/p>\n

Ry\u00f6v\u00e4rimorsian<\/em> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, millainen merkitys tarkoilla yksityiskohdilla on kerronnassa. Tekstist\u00e4 tulee el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vetovoimaista, kun kirjailija luo maailman perusteellisesti ja yksityiskohtiin zoomaten.<\/p>\n

Romaanin kolme yst\u00e4vyst\u00e4 ovat kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia, mutta jokainen heist\u00e4 tuntuu aidolta ja el\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Tony on sotahistoriaan perehtynyt tutkija ja yliopiston opettaja, ennustuksiin uskova Charis leijailee yliluonnollisissa kuvitelmissaan, Roz on rehev\u00e4 uranainen joka sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n tuntee hienoista ep\u00e4varmuutta omasta vieh\u00e4tysvoimastaan.<\/p>\n

Jokainen heist\u00e4 my\u00f6s reagoi omalla tavallaan Zenian paluuseen. Mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 naiset pit\u00e4v\u00e4t yht\u00e4 vaaran edess\u00e4.<\/p>\n

\"Ry\u00f6v\u00e4rimorsian<\/a><\/p>\n

Zenia on karismaattinen mysteeri, kameoleontti joka vaihtaa v\u00e4ri\u00e4 tarpeen mukaan. Kullekin yst\u00e4vykselle h\u00e4n on kertonut erilaisen tarinan itsest\u00e4\u00e4n. Lopullista totuutta ei kukaan saa tiet\u00e4\u00e4, kuten Tonykin romaanissa oivaltaa. My\u00f6s lukija joutuu muodostamaan Zeniasta ja h\u00e4nen kohtalostaan oman tulkintansa.<\/p>\n

Ehk\u00e4 siin\u00e4 onkin kirjan t\u00e4rkein viesti – jokainen ihminen on salaisuus.<\/p>\n

Suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti tutustumaan Ry\u00f6v\u00e4rimorsiameen.<\/p>\n

Kun on kerran kohdannut h\u00e4net, muistaa h\u00e4net ikuisesti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Zenia l\u00e4hetettiin h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 – h\u00e4n itse valitsi Zenian – jotta t\u00e4m\u00e4 opettaisi h\u00e4nelle jotakin. Viel\u00e4 Charis ei tied\u00e4 mit\u00e4 se oli, mutta ajan mittaan h\u00e4n saa sen selville.<\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poissa oleva on kilpailijoista pahin. -Margaret Atwood: Ry\u00f6v\u00e4rimorsian (suom. Kristiina Drews, 1994)…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":3409,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,13,14,17,24],"tags":[382,478,499,688,701],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/12\/ryovarimorsian.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2017\/12\/ryovarimorsian.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3407"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=3407"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3407\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3462,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/3407\/revisions\/3462"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/3409"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=3407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=3407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=3407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}