![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/laskettelija-576x1024.jpg\")
<\/p>\nJos jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 muistelen j\u00e4lkeenp\u00e4in kev\u00e4ttalvea 2018, luulen, ett\u00e4 siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 mieleen ainakin kaksi asiaa: kirjan editoiminen ja laskettelu.<\/p>\n
Ja tietenkin my\u00f6s jatkuva eksistentiaalis-behavioristinen ahdistus sek\u00e4 intensiivinen itsereflektioinferno, olennainen osa kirjailijan ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 postauksessa k\u00e4sittelen l\u00e4hinn\u00e4 laskettelua (98%) ja kirjoittamista (2%). Olen viime aikoina yritt\u00e4nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 noista kahdesta toiminnasta jotakin yhteist\u00e4. Se on vaikeaa.<\/p>\n
Toinen on hidasta, toinen vauhdikasta. Toisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suksia, toisessa kyn\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Lasketellessa k\u00e4y mieless\u00e4, voinko min\u00e4 mahdollisesti loukkaantua jollakin tavalla. Kirjaa kirjoittaessa miettii, loukkaantuuko joku toinen.<\/p>\n
Kumpaakin voi tehd\u00e4 talvisin. Kummassakin tarvitaan laseja silmill\u00e4, mutta eri syist\u00e4. Kummankin lomassa voi juoda kupillisen l\u00e4mmint\u00e4 kaakaota.<\/p>\n
Olen kuluneena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 lasketellut kahdessa eri paikassa: Pyh\u00e4tunturilla sek\u00e4 synnyinkaupungissani Lapualla Simpsi\u00f6n rinnehiihtokeskuksessa.<\/p>\n
Pyh\u00e4tunturille p\u00e4\u00e4dyin sattuman kautta: kirjailijakollega oli estynyt osallistumaan B\u00e4ttre Folk i Fj\u00e4llen<\/a> -kulttuurifestivaaleille, ja minua pyydettiin sijaistamaan h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n Ensin mietin, pystyisink\u00f6 matkustamaan Lappiin niin lyhyell\u00e4 varoitusajalla. Puhuin festivaalij\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n kanssa puhelimessa noin seitsem\u00e4n, puoli kahdeksan aikaan keskiviikkoiltana. Lento l\u00e4htisi seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 klo 13.<\/p>\n Paniikissa riensin Ruoholahden Citymarketiin ja ostin sielt\u00e4 toppahousut.<\/p>\n Mutta viel\u00e4 ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeenkin olin ep\u00e4varma l\u00e4htemisest\u00e4ni. Saisinko nukuttua Pyh\u00e4tunturilla? Olisiko majapaikassa kylm\u00e4? S\u00f6isik\u00f6 minut karhu tai susi? Mit\u00e4 min\u00e4 s\u00f6isin?<\/p>\n Ajattelin, ett\u00e4 ehk\u00e4 toppahousuille tulisi t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muutakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Soitin \u00e4idille. H\u00e4n kannusti minua l\u00e4htem\u00e4\u00e4n. Soitin kahdelle yst\u00e4v\u00e4lle. Hek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t n\u00e4hneet kauheasti j\u00e4rke\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 kielt\u00e4ytyisin pitk\u00e4st\u00e4 viikonlopusta Pyh\u00e4tunturilla kirjallisuuden, musiikin ja laskettelun merkeiss\u00e4.<\/p>\n Sit\u00e4 paitsi festivaaleilla esiintyisi artisti nimelt\u00e4 Pyhimys, jonka Kynnet, kynnet<\/a> -biisi\u00e4 (feat. Vesta) olin luukuttanut kuntosalilla useita kertoja. Ja Vestakin esiintyisi siell\u00e4!<\/p>\n Kotiin p\u00e4\u00e4sty\u00e4ni soitin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lle heng\u00e4styneen puhelun ja ilmoitin osallistuvani festivaaleille, samalla kun tungin thermoleggingssej\u00e4 lentolaukkuun. Tietysti pakkasin mukaan my\u00f6s onnenkiveni, korvatulpat, kasan mekkoja, fleecetakin sek\u00e4 Susan Jefferssin kirjan\u00a0Feel the Fear and Do It Anyway<\/em>.<\/p>\n Seuraavana aamuna soitin taksin pihaan.<\/p>\n Nyt olen todella iloinen, ett\u00e4 l\u00e4hdin matkaan.<\/p>\n Sain tavata uusia, mukavia ihmisi\u00e4. Sain n\u00e4hd\u00e4 aivan upeita talvimaisemia, sellaisia joita en ollut koskaan ennen aikuisi\u00e4ll\u00e4 saanut ihailla. Kun ensimm\u00e4isen\u00e4 iltana k\u00e4velimme kirjailijakollegan ja meit\u00e4 s\u00e4est\u00e4neen muusikon kanssa kauppaan, meist\u00e4 tuntui ett\u00e4 kuljimme jonkin arktisen elokuvan lavasteissa. Puut n\u00e4yttiv\u00e4t silt\u00e4 kuin niiden p\u00e4\u00e4lle olisi siroteltua pumpulia tai sokeria.\u00a0 Kuu hymyili t\u00e4htien keskell\u00e4, ripset huurtuivat, lumihiutaleet leijailivat kimaltaen maahan. Kaulaliina t\u00e4ytyi vet\u00e4\u00e4 nen\u00e4n kohdalle, etteiv\u00e4t posket j\u00e4\u00e4tyisi. Hiihtokeskuksen l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva baari oli kuin suoraan Twin Peaksista – tosin halkonaista ei n\u00e4kynyt miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kaupasta ostin ruokatarvikkeiden lis\u00e4ksi l\u00e4mpim\u00e4t lasketteluhanskat.<\/p>\n Nautin laskettelusta suunnattomasti, vaikka v\u00e4lill\u00e4 tunsinkin itseni Bridget Jonesiksi. P\u00e4iv\u00e4saikaan s\u00e4\u00e4 oli lempe\u00e4mpi kuin y\u00f6ll\u00e4, aurinko halusi todistaa ett\u00e4 se osaa my\u00f6s l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4. Lumikinokset ja valkoiset puut n\u00e4yttiv\u00e4t niin kauniilta, ett\u00e4 min\u00e4 ja laskettelukaverini luulimme hetken katselevamme jotakin valtavaa tilataideteosta.<\/p>\n “T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on varmaan sen korealaisen nykytaiteilijan n\u00e4yttely…”<\/p>\n (Naurua. Olimme asuneet ehk\u00e4 asuneet liian kauan Helsingiss\u00e4).<\/p>\n Pyh\u00e4tunturilla oli iso valikoima eritasoisia rinteit\u00e4. Kerran aurailin alas yht\u00e4 hyvin jyrkk\u00e4\u00e4 ja pelottavaa m\u00e4ke\u00e4, joka ylitti kaikki talviurheilukykyni. Pelk\u00e4sin, ett\u00e4 kaatuisin ja joutuisin koomaan ja\/tai kuolisin. Kun yll\u00e4tt\u00e4en pysyinkin pystyss\u00e4 koko matkan, elossa olemisen riemu valtasi minut. Tuntui, ett\u00e4 olin saanut uuden mahdollisuuden.<\/p>\n En tosin ollut varma, mihin.<\/p>\n Tuolihissi oli my\u00f6s unohtumaton el\u00e4mys. Er\u00e4s turkulainen pariskunta opetti minua k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tuossa j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 laitteessa. Kerran p\u00e4\u00e4dyin hissiin kahden japanilaisen naisen kanssa, eik\u00e4 kukaan meist\u00e4 jostain syyst\u00e4 laskenut\u00a0 suojakupua alas.<\/p>\n Suomalaiseen tapaan en tietenk\u00e4\u00e4n\u00a0 sanonut mit\u00e4\u00e4n. Mieluummin m\u00e4tk\u00e4ht\u00e4isin korkealta maahan kuin avaisin suuni. Olihan minulle sent\u00e4\u00e4n kyp\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Hissimatka sujui onneksi kommelluksitta, ja poistuimme kyydist\u00e4 t\u00e4ysin normaalisti, sanomatta toisillemme sanaakaan. Jatkoin huojentuneena laskettelua.<\/p>\n Ja kokeilin my\u00f6s tuttua ankkurihissi\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s festivaaleilla esiintyminen oli yht\u00e4 aikaa hauskaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Ohjelmassa oli niin ty\u00f6pajan vet\u00e4mist\u00e4 kollegan kanssa kuin keskustelutilaisuus pienell\u00e4 kirjailijaporukalla. Perjantai-iltana luin baarissa \u00e4\u00e4neen novellin kirjastani Ennen kuin kaikki muuttuu<\/a>, istuin mustalla baarituolilla ja kerroin tarinaa s\u00e4hk\u00f6kitaramusiikin s\u00e4estyksell\u00e4. Novellin nimi on Ensimm\u00e4inen tavu, ja se kertoo kihlautumisesta ja sitoutumisen aiheuttamasta tunteiden sekamelskasta. Lukutuokion j\u00e4lkeen joku yst\u00e4v\u00e4llinen mies tuli minun ja s\u00e4est\u00e4j\u00e4n luokse kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n esityksest\u00e4 toppahousuissaan. H\u00e4n sanoi kuunnelleensa novellin alusta loppuun.<\/p>\n “Tarina oli… paikoin tunnistettava.”<\/p>\n Kiitin h\u00e4nt\u00e4 hymy korvissa.<\/p>\n Kun palasin reissun j\u00e4lkeen kotiin uusine kintaineni, en ollut en\u00e4\u00e4 aivan sama ihminen kuin ennen. En tiennyt, kuka olin, mutta sill\u00e4 ei ollut v\u00e4li\u00e4.<\/p>\n N\u00e4in k\u00e4y joskus onnistuneiden matkojen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Pyh\u00e4tunturin reissusta sain my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 energiaa korjata romaaniani, jonka nimeksi tulee Venetsialaiset ja jonka kannen voitte n\u00e4hd\u00e4 muun muassa\u00a0t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>. Lis\u00e4tietoa elokuussa ilmestyv\u00e4st\u00e4 kirjasta voi lukea Otavan uutisista. <\/a><\/p>\n Ja toki min\u00e4kin palaan asiaan viel\u00e4 monta kertaa.<\/p>\n K\u00e4sikirjoitus on parhaillaan luettavana kustannustoimittajillani.<\/p>\n Odottelen j\u00e4nnittyneen\u00e4 palautetta. Toivon, ett\u00e4 teksti on mennyt oikeaan suuntaan.<\/p>\n Sit\u00e4h\u00e4n ihminen toivoo aina kaikissa el\u00e4m\u00e4ntilanteissa, kuten lasketellessakin. Ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see onnistuneesti m\u00e4ke\u00e4 alas, ja j\u00e4lleen kerran turvallisesti yl\u00f6s.<\/p>\n *<\/p>\n PS: Ehk\u00e4 huomasittekin, ett\u00e4 blogini ulkoasu ja osoite ovat muuttuneet. Apu, Eeva, Image ja Mondo yhdistyv\u00e4t yhden nettisivun alle, ja blogini osoite on nyky\u00e4\u00e4n blogit.apu.fi\/minakertoja. Min\u00e4Kertoja pysyy kuitenkin edelleen Imagen br\u00e4ndin alla.<\/p>\n <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/lumimaisemaa-1024x576.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/pyhalla-1024x576.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/luminen-puu-576x1024.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/tuolihissi-576x1024.jpg\")
<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2018\/03\/kaunista-1024x576.jpg\")
<\/p>\n