{"id":4336,"date":"2019-05-30T17:02:39","date_gmt":"2019-05-30T14:02:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/?p=4336"},"modified":"2019-05-30T21:56:30","modified_gmt":"2019-05-30T18:56:30","slug":"onko-henkilohahmoa-enaa-olemassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/onko-henkilohahmoa-enaa-olemassa\/","title":{"rendered":"Onko henkil\u00f6hahmoa en\u00e4\u00e4 olemassa?"},"content":{"rendered":"

En en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 miss\u00e4 olen: aurinko on laskenut, mutta jostain syyst\u00e4 ei tule pime\u00e4\u00e4. Valo tuntuu silt\u00e4 kuin sill\u00e4 ei olisi l\u00e4hdett\u00e4. Aivan kuin aika olisi pys\u00e4htynyt, h\u00e4n sanoi, ja arvelin sen tarkoittavan, ettei h\u00e4n en\u00e4\u00e4 tunnistanut eik\u00e4 edes osannut kuvitella tulevaisuutta.<\/p>\n

Kaikki on hyvin, sanoin.<\/p>\n

-Rachel Cusk: Siirtym\u00e4 (2016, suom. Kaisa Kattelus 2019)<\/p><\/blockquote>\n

Luin t\u00e4n\u00e4\u00e4n loppuun Rachel Cuskin<\/strong> romaanitrilogian toisen osan, Siirtym\u00e4n<\/a><\/em>. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 esiintyy j\u00e4lleen kirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja Faye, joka on hiljattain kokenut avioeron ja yritt\u00e4\u00e4 rakentaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 uudelleen entisen identiteettins\u00e4 raunioiden ja hiljaisuuden keskell\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Trilogian toinen osa Siirtym\u00e4 (engl. Transit) sijoittuu Lontooseen.<\/figcaption><\/figure>\n

Siirtym\u00e4ss\u00e4<\/em> rakentaminen on kuvattu varsin konkreettisesti: Faye muuttaa Lontooseen uuteen kotiin kahden poikansa kanssa. Asunto on huonossa kunnossa ja vaatii perusteellisen remontin. Naapurissa asuu ilke\u00e4 pariskunta, joka valittaa pienimm\u00e4st\u00e4kin \u00e4\u00e4nest\u00e4 eik\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihaansa.<\/p>\n

Kuten trilogian aloittaneessa\u00a0\u00c4\u00e4riviivat-<\/em><\/a>romaanissa,\u00a0Siirtym\u00e4ss\u00e4kin<\/em> Faye kohtaa ihmisi\u00e4, jotka kertovat h\u00e4nelle el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pikku sattumista ja ratkaisevista k\u00e4\u00e4nnekohdista. H\u00e4n tapaa muun muassa ex-poikayst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Gerardin, joka on nyttemmin l\u00f6yt\u00e4nyt uuden puolison ja saanut lapsen, h\u00e4n juttelee albanialaisten remonttimiesten kanssa, esiintyy kirjallisuusfestivaaleilla kahden tilaa viev\u00e4n mieskirjailijan seurassa, tapaa kaoottisen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kahvilassa ja kuuntelee opiskelijoittensa pohdintoja.<\/p>\n

Cuskin romaaneissa etualalle nousevat muiden henkil\u00f6iden tarinat, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n Fayen omat kokemukset. Min\u00e4kertoja on h\u00e4ivytetty taustalle, kuten Helsingin Sanomien tekem\u00e4ss\u00e4\u00a0\u00a0henkil\u00f6haastattelussakin<\/a> todetaan.<\/p>\n

“H\u00e4n on musertunut el\u00e4m\u00e4n\u00adtilanteensa julmuudesta eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole tarinaa kerrottavanaan. N\u00e4in uudenlaisen narratiivin mahdollisuus alkoi tarjota itse\u00e4\u00e4n”, Rachel Cusk kertoi lehdelle.<\/p>\n

\"\"
Trilogian ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa (engl. Outline) p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Faye matkustaa Ateenaan opettamaan luovaa kirjoittamista.<\/figcaption><\/figure>\n

Rachel Cusk on itsekin avioeron kokenut kahden lapsen \u00e4iti. H\u00e4n on kirjoittanut kokemuksistaan jo omael\u00e4m\u00e4kerrallisessa romaanissaan Aftermath<\/em>, joka her\u00e4tti rehellisyydess\u00e4\u00e4n raivoisaa keskustelua muun muassa huoltajuusasioista. The Guardian -lehden haastattelussa<\/a> Cusk sanoo, ett\u00e4 kyseinen kirja merkitsi h\u00e4nelle “luovuuden kuolemaa”; h\u00e4n ei pystynyt lukemaan eik\u00e4 kirjoittamaan l\u00e4hestulkoon kolmeen vuoteen. Fiktio alkoi tuntua teenn\u00e4iselt\u00e4, ja henkil\u00f6hahmojen keksiminen naurettavalta. Toisaalta Cuskille tuttu omael\u00e4m\u00e4kerrallisen kirjoittamisen muotokaan ei en\u00e4\u00e4 houkutellut.<\/p>\n

V\u00e4hitellen alkoi synty\u00e4 Faye-trilogia, joka vaikuttaa olevan er\u00e4\u00e4nlainen todellisuuden ja fiktion sekoitus.<\/p>\n

Kirjailijana olen itsekin v\u00e4lill\u00e4 miettinyt, onko henkil\u00f6hahmon “rakentaminen” teenn\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ajatus on tullut vastaan erityisesti silloin, kun olen kirjoittanut romaania h\u00e4n-muodossa, tarkastellut hahmoja kaikkitiet\u00e4v\u00e4n kertojan auktoriteetilla ja v\u00e4lill\u00e4 sukeltanut henkil\u00f6iden tajuntaan. Olen pel\u00e4nnyt, j\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 hahmot paperinmakuisiksi ja her\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 ne eloon lukijan p\u00e4\u00e4ss\u00e4. (On ollut aina ihanaa kuulla, jos olen t\u00e4ss\u00e4 onnistunut.)<\/p>\n

Kun puolestaan kirjoitan min\u00e4muodossa, minun on jotenkin helpompi saada yhteys p\u00e4\u00e4henkil\u00f6\u00f6n ja h\u00e4nen \u00e4\u00e4neens\u00e4, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s tarinan muihin hahmoihin.<\/p>\n

The New Yorkerin haastattelussa<\/a> Cusk sanoo, ett\u00e4 ei ole kiinnostunut henkil\u00f6hahmoista, ja h\u00e4n asettaa kyseenalaiseksi henkil\u00f6hahmon olemassaolon – ainakin siin\u00e4 tiukassa merkityksess\u00e4, ett\u00e4 joku olisi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaikkapa Jane. Cusk n\u00e4kee henkil\u00f6n ja henkil\u00f6n kokemuksen laajemmin ja virtaavampana kuin perinteisiss\u00e4 vanhan ajan romaaneissa, joissa henkil\u00f6hahmo oli keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Shlomith Rimmon-Kenanin <\/strong>kirjallisuustieteellisess\u00e4 teoksessa\u00a0Kertomuksen poetiikka<\/em>\u00a0todetaan, ett\u00e4 monet modernit kirjailijat ovat julistaneet henkil\u00f6hahmon kuolemaa – tai ainakin kyseenalaistaneet minuuden ja luonteen pysyvyytt\u00e4. Alain Robbe-Grillet esimerkiksi luopui psykologisesta ihmisk\u00e4sityksest\u00e4. Virginia Woolf puolestaan tarkasteli el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja henkil\u00f6hahmoa “virtaavana muutoksen tilana”.<\/p>\n

Olosuhteet ja identiteetit muuttuvat, mik\u00e4\u00e4n ei pysy samanlaisena ikuisesti, tuntuu olevan my\u00f6s Rachel Cuskin viesti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tulee hienosti esiin Siirtym\u00e4<\/em>-romaanissa Fayen serkun, Lawrencen, tarinassa. Mies on eronnut monivuotisesta avioliitostaan ja aloittanut kokonaan uuden el\u00e4m\u00e4n uudessa talossa, tuoreen puolisonsa Eloisen kanssa.<\/p>\n

“Seinill\u00e4 riippui tuntemattomia moderneja maalauksia. Mietin, miten Lawrence oli saanut t\u00e4m\u00e4n kaiken aikaan niin nopeasti, aivan kuin olisi pystytt\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n.”<\/em><\/p>\n

Toisaalta romaanissa todetaan, er\u00e4\u00e4n toisen hahmon kohdalla, ett\u00e4 muutos ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sama asia kuin edistyminen.<\/p>\n

“Asiat saattavat pysy\u00e4 samoina vaikka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t uusilta, ja aika oli ehk\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isesti uudistanut kaiken muuttamatta kuitenkaan sit\u00e4, mink\u00e4 olisi pit\u00e4nyt muuttua.”<\/em><\/p>\n

\"\"
Kudos-romaani on trilogian kolmas osa.<\/figcaption><\/figure>\n

Klassisiin tarinan s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin kuuluu ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6hahmon pit\u00e4isi kehitty\u00e4 matkansa aikana, oppia virheist\u00e4\u00e4n ja palata takaisin muuttuneena. The New Yorkerin haastattelussa Cusk toteaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei aiemmin tuntunut h\u00e4nest\u00e4 mahdolliselta – kunnes trilogian viimeist\u00e4 osaa, Kudos<\/em>-romaania kirjoittaessaan, h\u00e4n huomasi tehneens\u00e4 jotain toisin er\u00e4\u00e4n sivuhenkil\u00f6n kohdalla.<\/p>\n

“Saatoin tuoda henkil\u00f6hahmon takaisin, ja tuo hahmo oli t\u00e4ysin muuttunut.”<\/p>\n

Ajattelen niin, ett\u00e4 henkil\u00f6hahmon keskeinen paikka kirjallisuudessa ei ole horjunut, mutta tapa kuvata el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja henkil\u00f6it\u00e4 muuttuu jatkuvasti, uusien kerrontatekniikoiden ja -kokeilujen my\u00f6t\u00e4. Mit\u00e4 enemm\u00e4n kirjailija on uskaltanut laittaa hahmoihin omaa syd\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja puhaltaa niihin todellisen el\u00e4m\u00e4n henke\u00e4, sit\u00e4 aidompia ja kiinnostavampia niist\u00e4 tulee. Parhaimmillaan lopputulos tuntuu ja kuulostaa ihmiselt\u00e4 eik\u00e4 konstrukiolta.<\/p>\n

Odotan innolla Cuskin trilogian viimeisen osan lukemista. Ostin englanninkielisen Kudos<\/em>-romaanin Maailma kyl\u00e4ss\u00e4 –<\/a>festivaaleilta viime viikonlopuna. Pitelin romaania k\u00e4dess\u00e4ni useaan otteeseen, luin yh\u00e4 uudelleen ensimm\u00e4isi\u00e4 lauseita, mietin malttaisinko odottaa suomennosta. Toisaalta kirjan kansi oli niin kovin kaunis! Kun palasin tiskille noin viidennentoista kerran, myyj\u00e4\u00e4 alkoi jo naurattaa.<\/p>\n

“M\u00e4 nyt otan t\u00e4m\u00e4n”, sanoin, “kun m\u00e4 oon miettinyt t\u00e4t\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 niin kauan.”<\/p>\n

“Ei se mit\u00e4\u00e4n”, h\u00e4n vastasi hymyillen ja myi minulle kirjan.<\/p>\n

PS: Helmet-lukuhaasteessa<\/a> asetan Siirtym\u00e4n<\/em> kohtaan 12: Kirja liittyy Isoon-Britanniaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En en\u00e4\u00e4 tied\u00e4 miss\u00e4 olen: aurinko on laskenut, mutta jostain syyst\u00e4 ei…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":4337,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1082,1084,1086,1083,1079,1085,1081],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","taide"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2019\/05\/rachel-cusk-siirtyma.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2019\/05\/rachel-cusk-siirtyma.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4336"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4336"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4336\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4348,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4336\/revisions\/4348"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/4337"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}