{"id":4725,"date":"2020-05-19T15:53:12","date_gmt":"2020-05-19T12:53:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/?p=4725"},"modified":"2020-05-20T13:21:29","modified_gmt":"2020-05-20T10:21:29","slug":"mista-syntyy-koukuttavan-romaanin-vetovoima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/mista-syntyy-koukuttavan-romaanin-vetovoima\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 syntyy koukuttavan romaanin vetovoima?"},"content":{"rendered":"

Playing with different genres and perspectives and ways of telling stories is one of the perks of being a novelist, but at the same time, I want precision. And in order to be precise about stuff, you have to get personal.<\/p>\n

-Linn Ullmann<\/p><\/blockquote>\n

Minulla on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n intensiivinen, ihana Linn Ullmann<\/strong> -kausi. Se k\u00e4ynnistyi, kun kohtasin Riikka Pulkkisen<\/strong>\u00a0kolmisen viikkoa sitten Luovuus Liven merkeiss\u00e4, ja keskustelussamme tuli esiin Ullmannin esikoisromaani Ennen unta,<\/a><\/em>\u00a0<\/a>josta molemmat pid\u00e4mme paljon.<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen er\u00e4s kollegani otti Facebookissa puheeksi Ullmannin toisen romaanin Kun olen luonasi<\/a><\/em>, jonka innostuin lukemaan uudelleen kahdentoista vuoden tauon j\u00e4lkeen. Romaani kertoo Oslossa asuvasta kolmikymppisest\u00e4 Stellasta, joka yhten\u00e4 elokuun iltana putoaa kerrostalon katolta ja menehtyy.\u00a0Katolla Stellan kanssa oli my\u00f6s h\u00e4nen miehens\u00e4 Martin – mutta silminn\u00e4kij\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t osaa tarkalleen sanoa, miksi Stella putosi.<\/p>\n

\"\"
Kun olen luonasi ilmestyi suomeksi vuonna 2002.<\/figcaption><\/figure>\n

Nyt puolestaan ahmin Ullmannin kolmatta teosta\u00a0Siunattu lapsi<\/a><\/em>. Se kertoo kolmesta aikuisesta sisarpuolesta, jotka matkaavat pitk\u00e4st\u00e4 aikaa Ruotsissa sijaitsevalle Hammars\u00f6n saarelle tapaamaan vanhaa, leskeksi j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 is\u00e4\u00e4ns\u00e4. Samalla valotetaan kunkin sisaren rujonkauniita muistoja menneilt\u00e4 kesilt\u00e4. Erityisen hienosti kirjassa kuvataan vanhimman sisaren, Erikan, l\u00e4heist\u00e4 suhdetta Ragnar-nimiseen poikaan, joka kauan sitten rakensi saarelle salaisen majan ja jota muut nuoret kiusasivat. Mit\u00e4 pojalle oikein tapahtui kes\u00e4ll\u00e4 1979?<\/p>\n

Arvatenkin sisarten tarina kiehtoo minua: my\u00f6s omassa Venetsialaiset<\/a><\/em>-romaanissani on kolme sisarta, jotka kohtaavat toisensa is\u00e4ns\u00e4 rakennuttamalla j\u00e4rvenrantam\u00f6kill\u00e4. Minun kirjassani is\u00e4 tosin on edesmennyt, mutta silti tunsin heti voimakasta yhteytt\u00e4 Ullmannin romaaniin. Koin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja on ik\u00e4\u00e4n kuin tehty minua varten.<\/p>\n

Toissa y\u00f6n\u00e4 en malttanut lopettaa romaanin lukemista, ja yht\u00e4kki\u00e4 kello olikin jo kaksi. Loppupuolella romaania kuvattu traaginen tapahtuma nostatti palan kurkkuun, ja hampaita pestess\u00e4ni aloin yht\u00e4kki\u00e4 itke\u00e4. N\u00e4in voimakkaasti kirjallisuus voi vaikuttaa lukijaansa.<\/p>\n

\"\"
Siunattu lapsi sijoittuu suurelta osin Ruotsiin Hammars\u00f6n saarelle.<\/figcaption><\/figure>\n

Muistaisin, ett\u00e4 joskus vuosia sitten Siunattu lapsi<\/em> taisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 minulte kesken. Nyt ihmettelen, miksi. Mink\u00e4 t\u00e4hden aika ei ollut tuolloin oikea teoksen lukemiselle? En en\u00e4\u00e4 muista syyt\u00e4. Muutamia vuotta my\u00f6hemmin py\u00f6rittelin romaania k\u00e4siss\u00e4ni Rikhardinkadun kirjastossa, mutta tuolloin en puolestaan uskaltanut lainata sit\u00e4, koska kirjoitin noihin aikoihin\u00a0Venetsialaisia<\/em> ja pelk\u00e4sin, ett\u00e4 saisin kirjasta liikaa vaikutteita.<\/p>\n

Kaikenlaista voi pel\u00e4t\u00e4. Onneksi tartuin kirjaan nyt!<\/p>\n

Suosittelin taannoin Ullmannin teoksia sosiaalisessa mediassa, ja viestitin aiheesta my\u00f6s siskolleni ja er\u00e4\u00e4lle kirjoittajakaverilleni. Sanoin yst\u00e4v\u00e4lleni, ett\u00e4 Ullmannin romaaneissa on voimakkasti l\u00e4sn\u00e4 tekij\u00e4 x, josta Monika Fagerholm<\/strong> puhuu Imagen haastattelussa<\/a> ja jonka Riikka toi esiin livekeskustelussamme: se mystinen voima, jota kuvataan Kati Kelolan<\/strong> kirjoittamassa jutussa n\u00e4in:<\/p>\n

Se jokin, mit\u00e4 ei pysty pukemaan sanoiksi, mutta jonka voi tuntea, joka polttaa ja josta syntyy hyv\u00e4\u00e4 kirjallisuutta.\u00a0<\/em><\/p>\n

Imagen jutusta luin, ett\u00e4 Fagerholm oli oppinut kirjoittamaan uudella tavalla Outi Nyyt\u00e4j\u00e4n pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 dramaturgian kurssilla; siell\u00e4 h\u00e4n oivalsi, ett\u00e4 kirjoittaessa ei pid\u00e4 ylianalysoida vaan katsoa ja n\u00e4hd\u00e4, kirjoittaa konkreettisesti, havainnoida yksityiskohtia ja luoda toimintaa.<\/p>\n

\"\"
Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla on yksi suosikkiromaaneistani.<\/figcaption><\/figure>\n

Imagen haastattelussa Fagerholm suosittelee kirjoittamaan mieleen tulevat asiat paperille sensuroimatta: ”G\u00e5 till det som br\u00e4nner”, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 \u201dpolttopisteet\u201d voivat Fagerholmin mukaan olla kuvia, esineit\u00e4, p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toistuvia lauseita\u2026 (–) Ne avaavat tien h\u00e4pe\u00e4llisiin kokemuksiin, tekoihin ja ajatuksiin \u2013 ja juuri niiss\u00e4 on hirve\u00e4sti energiaa, Fagerholm sanoo.<\/em><\/p>\n

Uskoisin, ett\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 x on paljonkin tekemist\u00e4 rehellisyyden kanssa. Rehellisyys tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kirjailija uskaltaa menn\u00e4 kohti h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja kirjoittaa my\u00f6s hankalista tunteista ja kokemuksista; kairata sielun syvyyksi\u00e4, niit\u00e4 kaikkein tummimpia aaltoja.<\/p>\n

Olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 x on paljon tekemist\u00e4 my\u00f6s kerronnan ja tyylin kanssa. ”Style means the right word. The rest matters little”, on ranskalainen kirjailija Jules Renard osuvasti sanonut. Vaatii paljon harjoitusta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma tyylins\u00e4 tehd\u00e4 tarinoita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirjailijan on itsekin uskottava siihen, mit\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa. Tarina on otettava haltuun, ja se on teht\u00e4v\u00e4 kiehtovalla tavalla, oikeanlaisella \u00e4\u00e4nell\u00e4 ja vimmalla.<\/p>\n

Kertojan \u00e4\u00e4nell\u00e4 on suuri voima. Se kannattelee kerrontaa ja luo tekstiin imua.<\/p>\n

On keksitt\u00e4v\u00e4 uusia tapoja kuvata asioita. On mietitt\u00e4v\u00e4 kiinnostavia rakenteita, sommiteltava romaani siten, ett\u00e4 sit\u00e4 todella haluaa lukea eteenp\u00e4in.<\/p>\n

On yll\u00e4tett\u00e4v\u00e4 lukija jollakin tavalla.\u00a0Ai n\u00e4inkin voi tehd\u00e4!<\/em><\/p>\n

Hyv\u00e4 kirjoittaja n\u00e4kee tarkasti, osaa poimia tekstiins\u00e4 juuri oikeat yksityiskohdat, kuin taidemaalari, joka haluaa kuvata tauluunsa juuri tietyn omenan, tai juuri tietyn ikkunan tietyst\u00e4 talosta. Eik\u00e4 lukijalle kannata selitt\u00e4\u00e4 kaikkea puhki, vaan on luotettava h\u00e4nen omaan oivalluskykyyns\u00e4.<\/p>\n

Yksityiskohtaisesta kirjoittamisesta on hyvi\u00e4 neuvoja muun muassa Arto Sepp\u00e4l\u00e4n<\/strong> ja Markku Hattulan<\/strong> tekem\u00e4ss\u00e4\u00a0Sanasi sun<\/em> -nimisess\u00e4 kirjoittamisoppaassa. ”Zoomaa l\u00e4helle” on yksi neuvo, jonka olen kirjasta kirjoittanut muistiin.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 kaikesta syntyy se, mit\u00e4 voi kutsua lukemiseen pakottavaksi voimaksi<\/em>. (Muistaakseni Antti Tuuri<\/strong> on joskus k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 termi\u00e4).<\/p>\n

Tekstin vetovoimaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s seuraavassa Luovuus Live -jaksossa. Kohtaan keskiviikkona toimittaja ja esikoiskirjailija Emmi-Liia Sj\u00f6holmin<\/strong>, jonka tammikuussa ilmestynyt romaani Paperilla toinen<\/a><\/em> on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua ja saavuttanut suuren suosion. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 romaania on myyty kaikissa formaateissaan jo l\u00e4hes 20 000 kappaletta.<\/p>\n

\"\"
Kirjailija Emmi-Liia Sj\u00f6holm ty\u00f6skentelee toimittajana. H\u00e4n on opiskellut journalismia Haaga-Heliassa. KUVA: Meri Bj\u00f6rn\/ Kosmos.<\/figcaption><\/figure>\n

Kustantamo Kosmoksen sivuilla romaania kuvataan omakohtaiseksi. Toisaalta kyseess\u00e4 on kuitenkin kaunokirjallinen teos, kuten Sj\u00f6holm muistuttaa Helsingin Sanomien haastattelussa.<\/a> Todellisuuden tapahtumia on maustettu mielikuvituksella. Mukana on my\u00f6s keksitty\u00e4 materiaalia, ja henkil\u00f6it\u00e4 on yhdistelty tarinan ehdoilla.<\/p>\n

Romaanissa minuun tekiv\u00e4t vaikutuksen etenkin sen tarkat yksityiskohdat ja ilmava, hengitt\u00e4v\u00e4 kerrontatyyli. Koen, ett\u00e4 Sj\u00f6holmilla on taito kuvata el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia isoja tunteita ja tilanteita juuri oikeilla sanoilla.<\/p>\n

Paperilla toinen<\/em> k\u00e4sittelee naiseksi kasvamista ja \u00e4idiksi tulemista ihailtavan rohkeasti ja estoitta. Romaanin kertoja muistaa yh\u00e4 voimakkaasti teini-ik\u00e4isen\u00e4 koetun abortin, samoin kuin parikymppisen\u00e4 eletyn ristiriitaisen ajanjakson pienen pojan \u00e4itipuolena.\u00a0 Rehellisen l\u00e4mpim\u00e4sti p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 kertoo my\u00f6s kolmikymppisen\u00e4 koetusta toivotusta raskaudestaan ja sen etenemisest\u00e4 – sek\u00e4 siit\u00e4, millaista on olla pienen tyt\u00f6n \u00e4iti.<\/p>\n

Kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n hienosti my\u00f6s naisen muuttuvia yst\u00e4vyyssuhteita sek\u00e4 suhdetta omaan \u00e4itiin. V\u00e4lill\u00e4 lukijalle tulvahtavat kyyneleet silmiin, kun teoksessa tavoitetaan jotain hyvin olennaista naisena olemisen kipupisteist\u00e4 ja onnen hetkist\u00e4.<\/p>\n

Ylen haastattelussa<\/a>\u00a0Sj\u00f6holmin kirjallista l\u00e4ht\u00f6kohtaa kuvataan n\u00e4in:<\/p>\n

”H\u00e4n vain p\u00e4\u00e4tti kirjoittaa niin kuin kukaan ei ikin\u00e4 lukisi teksti\u00e4.<\/em><\/p>\n

Se vapautti. Samaa h\u00e4n toivoo my\u00f6s lukijoille.”<\/em><\/p>\n

\"\"
Paperilla toinen ilmestyi tammikuussa 2020. KUVA: Meri Bj\u00f6rn\/ Kosmos<\/figcaption><\/figure>\n

Luin Sj\u00f6holmin romaania alkukev\u00e4\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kirjana BookBeatin kautta. V\u00e4lill\u00e4 ahmin sit\u00e4 jopa k\u00e4velless\u00e4ni kaupungilla pakkass\u00e4\u00e4ss\u00e4, irrotin oikean k\u00e4den lapasen ja swaippasin eteenp\u00e4in, sormet j\u00e4\u00e4ss\u00e4 tuulesta ja tuiskusta. Niin koukuttavaa oli kirjan kerronta.<\/p>\n

Lukup\u00e4iv\u00e4kirjaani kirjoitin my\u00f6hemmin muistiin muun muassa t\u00e4m\u00e4n lauseen:<\/p>\n

Jos haluaisin muuttua itseni vuoksi, millainen olisin?<\/em><\/p>\n

Mahtavaa, ett\u00e4 saan kohdata kirjailijan nyt Instagramin v\u00e4lityksell\u00e4. Tapaamme keskiviikkona klo 19. Tervetuloa kuuntelemaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Playing with different genres and perspectives and ways of telling stories is…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":4736,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1162,1161,262,274,395,1145,466,1134,536,1163,680,1147],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":2,"category":"kulttuuri","themes":["kirjallisuus","taide"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2020\/05\/muistikirjani.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2020\/05\/muistikirjani.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4725"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4725"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4725\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4749,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4725\/revisions\/4749"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/4736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4725"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4725"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4725"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}