{"id":4815,"date":"2020-06-11T19:50:59","date_gmt":"2020-06-11T16:50:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/?p=4815"},"modified":"2020-06-11T20:24:39","modified_gmt":"2020-06-11T17:24:39","slug":"romaanideadline-tekee-elamasta-ihanan-normaalia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/romaanideadline-tekee-elamasta-ihanan-normaalia\/","title":{"rendered":"Romaanideadline tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ihanan normaalia"},"content":{"rendered":"

Viime aikoina arjessani on ollut ilahduttavan normaaleja hetki\u00e4.<\/p>\n

Tiistaina k\u00e4vin yst\u00e4v\u00e4ni ja opiskelukaverini kanssa j\u00e4\u00e4tel\u00f6ll\u00e4 Sinisen Huvilan terassilla T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden rannalla. Aikoinaan meid\u00e4t toi yhteen kiintoisa aihe nimelt\u00e4 germaaninen filologia, jota p\u00e4\u00e4simme opiskelemaan vuonna 2001. Uskomatonta, ett\u00e4 tuosta syksyst\u00e4 on jo kohta 20 vuotta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

K\u00e4velimme kahvilaan yht\u00e4 matkaa, ihailimme T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden maisemia ja vaihdoimme kuulumisia. Ach, miten normaalia! Puhuimme kuluneen koronakev\u00e4\u00e4n kummallisuuksista ja raskaasta erist\u00e4tytymisen ajasta, mutta monesta muustakin (normaalista) asiasta.<\/p>\n

Normaalia oli my\u00f6s se, ett\u00e4 linnut hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t toisen annoksen kimppuun sill\u00e4 v\u00e4lin, kun k\u00e4\u00e4nsimme selk\u00e4mme ja k\u00e4vimme hakemassa tiskilt\u00e4 k\u00e4sidesi\u00e4.<\/p>\n

Onneksi saimme tilalle uudet j\u00e4\u00e4tel\u00f6t.<\/p>\n

Eilen puolestaan tapasin uuden kaverini kahvila Birgittan terassilla. Meri v\u00e4lkehti taustalla, ihmiset rupattelivat omissa p\u00f6ydiss\u00e4\u00e4n, ihoni tuoksui aurinkorasvalta. Ja min\u00e4 sain taas jutella kasvotusten oikean ihmisen kanssa! Ah, mik\u00e4 normaaliuden l\u00e4mmin aalto vy\u00f6ryi ylitseni!<\/p>\n

Toki pelk\u00e4\u00e4n koronavirusta edelleen. Ahdistun, jos joku esimerkiksi seisoo jonossa liian l\u00e4hella minua. Mutta sekin lienee normaalia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Virkist\u00e4v\u00e4n normaalia on my\u00f6s se, ett\u00e4 viilailen romaanik\u00e4sikirjoitustani siihen kuntoon, ett\u00e4 voin aivan kohta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 versiota kustannustoimittajalleni. Kirjoitin romaanin ensimm\u00e4iset lauseet joulukuussa 2018, ja nyt teksti\u00e4 on kasassa 233 liuskaa. Parhaillaan luen k\u00e4sikirjoitusta tulostettuna paperilta, kyn\u00e4n kanssa.<\/p>\n

Tunteet heilahtelevat laidasta laitaan. V\u00e4lill\u00e4 saavutan voimakkaita itsevarmuuden hetki\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 punastun omasta tekstist\u00e4ni, v\u00e4lill\u00e4 huomaan syd\u00e4meni v\u00e4risev\u00e4n huolesta: ovathan n\u00e4m\u00e4 kaikki luvut varmasti kiinnostavia? Tarvitaanko t\u00e4t\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 kappaletta? Pit\u00e4isik\u00f6 uuden osion alkaakin t\u00e4st\u00e4<\/em>?<\/p>\n

P\u00e4\u00e4ss\u00e4ni huutaa Blake Snyderin \u00e4\u00e4ni: “DON’T BORE THE READER!” Yrit\u00e4n aina muistaa tuon lauseen, jonka luin joskus kauan sitten Snyderin Save the Cat<\/a><\/em> -kirjasta.<\/p>\n

Tarvittaessa teen romaaniani varten taustaty\u00f6t\u00e4 ja huomaan googlaavani mit\u00e4 ihmeellisimpi\u00e4 asioita kuten “akvaariokalat kuteminen” tai “platy hedelm\u00f6itys”. V\u00e4lill\u00e4 olen ottanut yhteytt\u00e4 italialaiseen yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni ja kysynyt h\u00e4nelt\u00e4 n\u00e4in kes\u00e4n kunniaksi, miten sanotaankaan italiaksi “Hyv\u00e4\u00e4 joulua sinullekin”.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

K\u00e4sikirjoituksen deadline on jo huomenna perjantaina. J\u00e4nnitt\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Mutta se on ihanaa, normaalia j\u00e4nnityst\u00e4.<\/p>\n

Normaalia on my\u00f6s se, ett\u00e4 mietin j\u00e4lleen uusia haastattelukysymyksi\u00e4 Instagram-keskustelusarjaani varten.<\/p>\n

Seuraavana vieraanani Luovuus Livess\u00e4 on monipuolinen taiteilija Paavo Westerberg<\/strong>, joka tunnetaan niin teatteri- ja elokuvaohjaajana kuin n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana, k\u00e4sikirjoittajana ja n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4kin.<\/p>\n

Olen tavannut Paavon muutamia kertoja erilaisissa kirjallisissa riennoissa sek\u00e4 my\u00f6s lehtijutun merkeiss\u00e4. Tein h\u00e4nest\u00e4 kerran Me Naisiin laajan henkil\u00f6haastattelun, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n siihenastisia merkkipaaluja. Artikkelista on vier\u00e4ht\u00e4nyt noin kymmenen vuotta – kuten monesta asiasta nyky\u00e4\u00e4n! Noihin aikoihin televisiosta tuli Paavon tekem\u00e4 kolmiosainen draamasarja J\u00e4lkil\u00e4mp\u00f6,\u00a0<\/em>joka sai arvostetun Prix Italia -ehdokkuuden.<\/p>\n

\"\"
Kansainv\u00e4lisesti palkittu k\u00e4sikirjoittaja, elokuvaohjaaja ja teatterintekij\u00e4 Paavo Westerberg toimii Suomen Kansallisteatterin kotikirjailijana. K\u00e4sikirjoittajana h\u00e4n on voittanut my\u00f6s kaksi Jussi-palkintoa. KUVA: Ilkka Saastamoinen<\/figcaption><\/figure>\n

Parhaillaan Yle Areenassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Paavon ohjaama ja yhdess\u00e4\u00a0Emmi Pesosen<\/strong>\u00a0kanssa k\u00e4sikirjoittama elokuva Viulisti<\/a> <\/em>(2018). Se on esitetty yli 20:ll\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 filmifestivaalilla, ja se teki kansainv\u00e4lisen avauksen G\u00f6teborgin elokuvajuhlien p\u00e4\u00e4kilpasarjassa. Elokuva kertoo huippuviulisti Karinista (Matleena Kuusniemi<\/strong>), joka joutuu liikenneonnettomuuteen ja menett\u00e4\u00e4 kykyns\u00e4 soittaa. Kun kunnianhimoinen Karin opettaa lahjakasta oppilastaan Anttia (Olavi Uusivirta<\/strong>), osapuolten v\u00e4lille syttyy intohimoinen suhde.<\/p>\n

N\u00e4in elokuvan pari vuotta sitten teatterissa ja pidin siit\u00e4 valtavasti.<\/p>\n

\"\"
Paavo Westerbergin ohjaama ja yhdess\u00e4 Emmi Pesosen kanssa k\u00e4sikirjoittama Viulisti on menestynyt my\u00f6s kansainv\u00e4lisill\u00e4 elokuvafestivaaleilla. Kuvassa Matleena Kuusniemi. KUVA: Milla Hukkanen<\/figcaption><\/figure>\n

Olen n\u00e4hnyt my\u00f6s melkein kaikki Paavon ohjaamat upeat n\u00e4ytelm\u00e4t, niin h\u00e4nen omien tekstiens\u00e4 ohjausty\u00f6t kuin my\u00f6s T\u0161ehov-tulkinnat. Rakastan draamoja, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n perhett\u00e4, parisuhdetta, yst\u00e4vyytt\u00e4 ja ihmisten v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia, el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita.<\/p>\n

Muistan, ett\u00e4 kerran ilahdutin er\u00e4st\u00e4 yst\u00e4v\u00e4\u00e4ni viem\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net 30-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi katsomaan Paavon n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4\u00a0He eiv\u00e4t asu en\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/em> (2012). Istuimme permannolla, muistaakseni joko aivan ensimm\u00e4isell\u00e4 tai toisella rivill\u00e4, p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t syntt\u00e4rihatut. Eero Ahon<\/strong>\u00a0esitt\u00e4m\u00e4 hahmo lausui esityksess\u00e4 jonkin niin hauskan repliikin, ett\u00e4 en pystynyt lopettamaan kikattamista. (Repliikki liittyi jotenkin Katto-Kassiseen.)<\/p>\n

Ehk\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4nkin suupieli v\u00e4h\u00e4n kohosi t\u00e4ss\u00e4 kohdassa.<\/p>\n

Paavon uusin n\u00e4ytelm\u00e4\u00a0Sinivalas<\/a> <\/em>sai ensi-iltansa Kansallisteatterin suurella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 4. maaliskuuta.<\/p>\n

\"\"
Paavo Westerbergin kirjoittama ja ohjaama Sinivalas kertoo sisaruksista ja perheest\u00e4 muutoksen kynnyksell\u00e4. KUVA: Mitro H\u00e4rk\u00f6nen\/ Kansallisteatteri<\/figcaption><\/figure>\n

Olin mukana ensi-illassa kirjoittajayst\u00e4v\u00e4ni kanssa. Uppouduin kiinnostuneena tarinaan perheest\u00e4, joka kokoontuu yhteiseen kes\u00e4paikkaan juhlimaan sisarusparven kuopuksen, Annan (Elena Leeve<\/strong>), 35-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kukin hahmoista on p\u00e4\u00e4tynyt el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n risteykseen, muutoksen kynnykselle, menneisyyden ja tulevan v\u00e4limaastoon. Rooleissa n\u00e4htiin iso ja taitava n\u00e4yttelij\u00e4kaarti, muun muassa Eero Aho,\u00a0Emmi Parviainen<\/strong>, Kristiina Halttu\u00a0<\/strong>ja Timo Tuominen<\/strong>.<\/p>\n

Harmittavasti koronavirus kuitenkin katkaisi n\u00e4ytelm\u00e4n esityskauden.<\/p>\n

Oma n\u00e4ytelm\u00e4ni Kekkosen tyt\u00e4r<\/a>,\u00a0<\/em>jonka kirjoitin alkukev\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmiiksi ja jonka Erik Kiviniemi<\/strong> ohjasi,\u00a0ehti py\u00f6ri\u00e4 Vaasan kaupungintetterissa yhdeks\u00e4n kertaa, kunnes esitykset jouduttiin keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koronan vuoksi. Vaikka katse on jo suunnattu tuleviin projekteihin, ajattelin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin aiheesta olisi hyv\u00e4 keskustella.<\/p>\n

Kesken j\u00e4\u00e4neeet esityskaudet ovat toki vain pieni osa koko tunnin mittaista Luovuus Live\u00e4. Minua kiinnostaa kovasti kuulla, millaista on ohjata oma tekstins\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, miten prosessi etenee ja muuttuuko k\u00e4sikirjoitus viel\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n harjoitusvaiheessa. Ent\u00e4 mill\u00e4 tavalla elokuvan tai tv-sarjan tekeminen eroaa n\u00e4ytelm\u00e4n ohjaamisesta? Mist\u00e4 ideat tarinoihin tulevat, ja miksi juuri draama kiehtoo kirjoittamisen muotona?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ja jotta olisin uskollinen pienelle kahdeksanvuotiaalle Tainalle, en malta olla kysym\u00e4tt\u00e4 Paavolta, millaista oli aikoinaan n\u00e4ytell\u00e4 Ruusun ajan<\/a><\/em> Illi\u00e4.<\/p>\n

Kun vain ajattelenkin tuota lapsuuteni suosikkisarjaa, minulle tulee l\u00e4mmin, turvallinen olo.<\/p>\n

Samanlainen tunnelma vallitsee my\u00f6s tulevana sunnuntaina 14. kes\u00e4kuuta, kun Luovuus Live k\u00e4ynnistyy klo 19.<\/p>\n

Tervetuloa kuuntelemaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime aikoina arjessani on ollut ilahduttavan normaaleja hetki\u00e4. Tiistaina k\u00e4vin yst\u00e4v\u00e4ni ja…<\/p>\n","protected":false},"author":70,"featured_media":4827,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1172,1175,1178,1177,341,395,1134,1174,688,1173,1179,1176],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["teatteri","televisio-ja-elokuvat","ihmiset"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2020\/06\/taina-aleksanterinkadulla.jpg","blog_id":51},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/51\/2020\/06\/taina-aleksanterinkadulla.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4815"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/users\/70"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/comments?post=4815"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4815\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4841,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/posts\/4815\/revisions\/4841"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media\/4827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/media?parent=4815"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/categories?post=4815"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/minakertoja\/api\/wp\/v2\/tags?post=4815"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}