Käytätkö sinä vaatetta vain 7 kertaa?

Luin vähän aikaa sitten tilastoa, jossa todettiin, että keskiarvon mukaan vaatetta käytetään seitsemän kertaa ennen kuin se hylätään. Vain seitsemän kertaa! Se on järkyttävän vähän.

Ostohinta ei kerro kaikkea. Käyttökerrat ratkaisevat, onko vaate kallis vai halpa.

Havahduin taas meidän vaatefriikkien suhtautumiseen vaatteisiin, kun tuttavani postasi Facebookiin, että hän on kuuden vuoden aikana tilannut yli 80 lähetystä ulkomaisesta verkkokaupasta. Siis yli 80 lähetystä! Vaikka hän oli palauttanut osan vaatteista, ei siinä silti ole mitään järkeä. Herää kysymys, missä on ekologisuus, ympäristöystävällisyys. Vaikka nettikaupan lähetykset eivät hoituisi lentäen, vaan maitse, kuluttaa myös maakuljetus energiaa, bensiiniä.

Uskallan väittää, että jos vaate ostetaan kivijalasta, ostaja miettii ostostaan tarkemmin kuin illalla klikkailee verkkokaupasta.

Koska monet naiset eivät tiedä vaatekokoaan, he tilaavat samasta vaatteesta pari eri kokoa ja palauttavat vääränkokoisen. Kannattaisiko opetella mittaamaan omat strategiset mitat ja verrata niitä nettikaupan kokotaulukoihin?

Tiedätkö oman vaatekokosi ja vartalotyyppisi? Minä tiedän. En ostanut tätä kokonaisuutta, jota vaatemyyjä suositteli minulle. Tässä kokonaisuudessahan näyttäisin laatikolta.

Huhtikuussa Vaatevallankumous-kampanja kehotti kuluttajia miettimään omaa vaikutusta hiili- ja vesijalanjälkeen. Kampanja kehotti myös arvostamaan vaatteen laatua, koska tutkimuksen mukaan päästöt pienesivät lähes 45 %, jos vaatteita käytettäisi kaksi kertaa useammin kuin nykyisin – eli 14 kertaa.

Tekstiilejä menee Suomessa jätteisiin 70-100 miljoonaa kiloa. Jokainen meistä hylkää vaatteita ja kodintekstiilejä vähän alle 20 kiloa, josta noin 20 % menee kirpputoreille tai hyväntekeväisyyteen, mutta valtaosa heitetään sekajätteiksi. Tosin osa näistä sekajätteiksi menevistä tuotteista on niin surkeassa kunnossa, etteivät ne kelpaisi edes kirppiselle.

Minä ostoksilla

Vaatekaapissani on vain vähän värejä.

-Mietin jokaisen himoitsemani vaatteen ja kenkäparin kohdalla, mitä lisäarvoa se tuo nykyiseen vaate- ja kenkävalikoimaani, onko vaate / kenkäpari riittävän erilainen kuin jo kaapissani olevat.

-Miten monta kertaa arvioin käyttäväni vaatetta? Suhteutan tämän luvun hintaan. Eli jos arvioin käyttäväni vaatetta paljon, olen valmis maksamaan vaatteesta enemmän kuin sellaisesta, jonka käyttö tulisi jäämään vähäiseksi. Esimerkiksi arkena käyttämistäni vaatteista olen valmis maksamaan selvästi enemmän kuin juhlavermeistä. Arkivaatteessa ja kengissä panostan laatuun. Se palkitsee.

-Tiedän tarkkaan mittani. Olen mitannut kriittiset mittani: rinnan, vyötärön ja lantion ympärysmitat – ja mittaan ne mitat säännöllisesti aina uudestaan. Pelkkä vaaka ei kerro kaikkea. Maan vetovoima vaikuttaa niin, että se, mikä oli ennen ylhäällä, onkin nyt alhaalla. Valitettavasti.

-Ostan vaatteita ja kenkiä ns. toimiva vaatekaappi -ajatuksella: minulla on isoissa pinnoissa (mekot, bleiserit, housut yms.) vain muutamaa väriä, asusteilla sitten saan väriä ja ajankohtaisuutta. Lähes kaikki värini sopivat keskenään, joten yhdistely on helppoa.

Pienillä asioilla on vaikutusta mm. ilmasto-ongelmiin. Miten helposti ajattelemme, ettei yksittäisen ihmisen teoilla ole mitään merkitystä. Eihän se noin ole! Jos kaikki ajattelisivat noin, mikään ei muuttuisi: ilmaston lämpeneminen ja katastofi on kulman takana. Minäkin olen tässä vasta harjoitteluvaiheessa. Himoshoppailijasta tulee vähitellen harkitseva ostaja.

Kaisa

Kommentit (2)
  1. SirkkaMarjatta
    15.10.2019, 14:34

    Nyt oli kyllä asiaa! Tästä pitäisi puhua ja kirjoittaa enemmänkin. Kiitos!

    1. Hei SirkkaMarjatta, kiitos kannustavasta kommentistasi. Toivottavasti kirjoitus panee ihmiset ajattelemaan ja tarvittaessa muuttamaan toimintaansa.
      -Kaisa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *