Älä luota pesuohjeeseen!

“Onko mitään tehtävissä, kun 2-värisen mekkoni värit levisivät, niin että valkoiset kohdat ovat muuttuneet ihan harmaaksi? Pesin mekon pesuohjeen mukaan 30 asteessa ja color-pesuaineella.” Sain tällaisen viestin tutulta. 

Kun lähdin purkamaan tätä mekkotapausta, törmäsin taas ylivarovaiseen pesuohjeeseen. Mekko oli puuvilla-elastaania, raidallinen (tummia ja valkoisia raitoja). Mekolle oli annettu 30 asteen ja varovan mekaniikan pesuohje. Ei ihme, että värit vuotivat. Sehän ei ole mitenkään tavatonta tuollaisessa lämpötilassa, kun kyse on puuvilla-elastaani -vaatteesta.

On valitettava tosiasia, oikein tutkittu, että 80 prosentille puuvillatuotteista on annettu liian alhainen pesulämpötilasuositus. Ei ihme, että lika pinttyy kodintekstiileihin ja vaatteisiin tai värit vuotavat / siirtyvät vääriin paikkoihin. Monet reaktiivivärit eivät tahraa valkoisia kohtia, kun tuote pestään korkeassa lämpötilassa.

Mistä sitten johtuu tällainen alhaisten pesulämpötilojen antaminen? Iso syy on ehkä se, että valtaosa Suomessa myytävistä vaatteista ja kodintekstiileistä on valmistettu jossain muualla kuin Suomessa, eikä edes teettäjä ole välttämättä suomalainen. Ulkomaillahan pesuloiden käyttö on arkipäivää toisin kuin meillä – kiitos kalliiden pesulahintojen. Pesuloissa ammattilaiset osaavat – tai ainakin niin on syytä olettaa – pestä pyykkiä oikein.

Alhaisella pesulämpötilasuosituksella valmistaja ehkä turvaa selustansa.

Ammattilehtiaikana kyselin muutamilta suomalaisilta valmistajilta ja valmistuttajilta, miksi heidän puuvillatuotteisaan on niin alhaiset lämpötilat.

Vastaukset saivat minut haukkomaan henkeäni.

“Meiltä loppuivat ne 60 asteen pesulaput.” – Just joo. Vaatetilaukset annetaan tehtaille kuukausia ennen. Eiköhän olisi kannattanut tilata oikeita pesuohjelappuja vähintään vaatetilausten määrää.

“Jos kuluttajat pesisivät puuvillatuotteet niin kuin ne saisi pestä, vaate olisi lähes ikuinen. Meiltä loppuisi bisnes.” Voi kammotus, mitä moraalittomuutta! Olin aivan sanaton tuollaisesta ajattelusta.

Muistan myös Kuluttajariitalautakunta-aikaani. Meillä oli käsittelyssä miesten pukupaita, joka oli puuvilla-polyesteriä, ja pesuohjeena oli 30-asteinen pesu. Mies oli käyttänyt uutta paitaansa yhden päivän ja pessyt sen ohjeen mukaan. Kainalot olivat pesun jälkeenkin vielä hikiset eli hiki ei ollut lähtenyt. Totesimme, ettei tuossa lämpötilassa hiki voikaan lähteä puuvilla-polyesteristä. Totesimme, että paita olisi pitänyt pestä 60-asteisessa, varovaisen mekaniikan ohjelmassa. Tuote siis todettiin virheelliseksi, ja rahat piti palauttaa kuluttajalle.

Takaisin jutun alussa kertomaani mekkotapaukseen. Oikea pesuohje olisi ollut 60-asteinen pesu ja jos kangas on paksu, varovalla mekaniikalla. Muistakaa, että puuvillatuotteiden pesussa usein kova mekaniikka on pahempi vaihtoehto kuin korkea lämpötila.

Eli kaikkeen ei voi luottaa, ei edes pesuohjeisiin.

Kaisa

Luo myös 20-asteisessa vedessä pesemisestä.