Hetkeni tynnyrinä

Kauppakierroksella pysähdyin kuin seinään. Näin liikkeessä vaatteen, joka sai kulmakarvani kohoamaan. 

Kyse oli kapeasta hameessa, joka oli tehty paksusta villasekoitekankaasta, bukleesta. Se toi mieleen lähinnä jokin torkkupeiton. Vaikka minulla oli vähän kiire, en voinut vastustaa kiusausta ja mennä sovituskoppiin kokeilemaan hametta.

Voi hyvänen aika! Näytin tynnyriltä tai ehkäpä jopa rivitalolta. Ahkerini oli Uudenmaanlääninkokoinen.

Laukussani on aina mittanauha. Kaivoin sen esille. 20 senttiä lisää lantiolle. Kuka normaalikokoinen – päärynävartaloisesta puhumattakaan – oikeasti haluaa lisää senttejä lantiolle, vyötärölle! Tuollainen hame sopii pitkälle kakkosneloselle. Me muut voimme unohtaa tällaiset vermeet.

Kaiken lisäksi tuo hame oli linjaltaan kapea. Tuollaisesta kankaasta, vaikka hameessa onkin vuori, takakappale venyy pussiksi viikossa.

Eikä tässä vielä kaikki. Hameen kangas ei tule kestämään siistinä ns. normaalia työkäyttöä. Sitä voisi käyttää vain ns. paremmassa menossa. Mutta kuka haluaa paksun jumpokkaan parempaan menoon?

Kuluttajasuojalaki sanoo, että tuotteen tulee soveltua käyttötarkoitukseen. Kun tämä otetaan huomioon, myyjän pitää muistaa varoittaa asiakasta (lain mukaan myyjäliikkeellä on velvollisuus opastaa asiakasta), että tämä hame päällä ei kannata istua pitkään, ei käyttää käsilaukkua, joka hankaa hametta tms. No, sehän tarkoittaa, ettei asiakas osta tällaista tuotetta.

Vertailun vuoksi olin ottanut sovituskoppiin saman valmistajan kapean hameen, joka oli tehnty ohuesta ja sileästä villasekoitekankaasta. Siinä näytin normaalilta.

Mitä tästä opimme? Kannattaa aina miettiä, miten paljon jokin vaate ”lihottaa”. Kankaalla on valtavan suuri merkitys. MOT.

Kaisa

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *