Himoshoppaaja on uusi tupakoija

Trendit ja asenteet alkavat olla ylenpalttista shoppailua vastaan.

Japanilaisen Mari Kondon opit ovat Suomessakin langenneet otolliseen maaperään. Ihmiset siivoavat kaappejaan ja yrittävät päästä eroon turhasta roinasta. Tavarapaljouden perkaaminen on joskus niin työlästä, että se toimii vieroituskuurina uuden tavaran ostamiselle.

Yhä useampaa hävettää tunnustaa, että turhaa tavaraa on liikaa ja että tavarakaaoksen hallitseminen on liki ylivoimaista.

Vain muutama vuosi puhuttiin shoppailuterapiasta ahdistuksen lievittäjänä. Nyt shoppaileminen itsessään aiheuttaa ahdistusta ja syyllisyyttä. Shoppailu voi myös lähteä kokonaan lapasesta niin, että henkilökohtainen talous romuttuu tai sitten kuluttaja muuttuu himohamstraajaksi, jonka kodissa tavara täyttää kaiken tilan vaaraksi asti.

Ylenpalttisen ostelun välttämiseen on muitakin syitä kuin pursuilevat kaapit.

Ympäristötietoisuus leviää. Raaka-aineiden ja energian rajallisuus, lisäaineet ja epäeettiset valmistustavat saavat yhä useamman pohtimaan ostamisen mielekkyyttä. Lisäksi useimpia kulutustuotteita valmistetaan kaukana ostopaikoista, joka merkitsee kasvavaa hiilijalanjälkeä.

Halpa ostohinta merkitsee halpoja tuotantokuluja,

mikä muistuttaa länsimaisia kuluttajia aasialaisista hikipajoista eli myös humanitäärinen vastuuntunto toimii shoppailurajoitteena.

Shoppailun nurjat puolet tiedostavien kuluttajien määrä kasvaa ja tämä on selkeä trendi niin nuorempien kuin vanhempienkin kuluttajien joukossa. Ennen ikäihmisten shoppailu oli suorastaan tuomittavaa. Eräskin 60-vuotisjuhliaan valmisteleva nainen vastasi lahjatoivomusuteluihin ykskantaan: “En mie mittään tarvihe, mie olen tullut poispitoikään.”

Jos shoppailusta tulee toimintaa, joka nähdään eettisesti arveluttavana, ympäristöä kuormittavana ja ilmastonmuutosta edistävänä, siihen aletaan suhtautua kuten nyt tupakointiin. Himoshoppaaja on uusi tupakoija, joka on jo kielloin ja rajoituksin ajettu paarialuokkaan. Halvan krääsän ja kertatäyttötuotteiden ostamisesta tulee tupakoinnin lailla myös luokkakysymys. Koulutetettujen ja varakkaiden joukossa tupakointi alkaa olla harvinaista, mutta kouluttamattomien ja vähävaraisten joukossa tupakointi vähenee huomattavasti hitaammin. Asenteet tupakointia kohtaan ovat jopa tylymmät kuin viinanjuomiseen. Moni nimittäin pitää alkoholismia sairautena, mutta tupakointi on selvää selkärangattomuutta ja tupakoija on itse vastuussa paheensa aiheuttamista harmeista ja sairauksista.

Brittitoimittaja John Naish pohti jo vuonna 2008 ylenpalttisen kuluttamisen järjettömyyttä vallan mainiossa kirjassaan Riittää jo – irti maailmasta, jossa kaikkea on ihan liikaa.

Naish muistuttaa, että ihminen on perimmäiseltä luonteeltaan keräilijä, ja ainoa luomakunnan olento, jolla on himo tavaroihin. Tämä selittää suuren osan liikakulutuksesta. Ihminen on myös olento, joka haluaa samaistua heimonsa kärkihahmoihin ja imitoida muita, myös kuluttajana. Tämän vuoksi brändimainonta käyttää mielellään eri alojen julkkiksia mainoskasvoinaan.

Mutta liika on liikaa, mistä on kiittäminen myös tarjonnan räjähdysmäistä lisääntymistä toisen maailmansodan jälkeen ja lamakausista huolimatta pitkällä tähtäimellä jatkuvaa talouskasvua. Tässäpä onkin dilemma: jos kulutus romahtaa, mistä talouskasvu sitten syntyy?

Irmeli Salo

kirjoittaja on tupakoinut jo 50 vuotta

Kommentit (4)
  1. Hyvä kirjoitus, tavaranvähennysbuumi luo toivoa koko maapallon pelastumiselle. Mutta miksi pitäisi olla talouskasvua? Ilman kasvuakin pärjättäisiin, kun tyydyttäisiin nykyisenkaltaiseen tai vähempään. Siitähän vähentämisessä on kysymys. Meillä on jo tarpeeksi, enää pitäisi osata jakaa se tasan. Ja jos rahan halutaan kiertävän, sen ei tarvitse kiertää tavarakulutuksen kautta, vaan esimekiksi palveluiden tuottamisen ja kuluttamisen kautta.

  2. Itse panostan laatuun. Ostin viime vuonna 6 vaatekappaletta, joista 3 teetin.
    Ja käytän jotain näistä väh kerran viikossa.
    Nyt kun ruokakaupat ovat auki aamusta iltaan, ostan vaan mitä tarvitsemme sinä päivänä , ehkä samalla viikolla.
    Tarjouksista tulee äkkiä kalliita, jos ruokin bioa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *