Kevätloma Toscanassa – ja vieläpä häissä

Loma Toscanassa herättää varmaankin lähes jokaiselle mielikuvan auringosta, hymystä ja leppoisasta elämänmenosta. Sitä se onkin, tosin sää ei ole aivan parastaan viikon aikana esittänyt. Olen kokenut ukkosjyläkän, kaatosateen, kylmyyttä ja sadetta, mutta myös helteisen auringonpaahteen.

Olen aivan Toscanan ja Umbrian rajamailla, mäkisellä ja vuoristoisella alueella. Tiet kulkevat pitkin jyrkkiä vuoria tai pujottelevat laaksojen pohjilla. Maisemat ovat upeita. Niitä kehystävät viini- ja oliivipuuviljelmät.

Syy, miksi olen täällä juuri nyt, on esikoisemme häät. Suomalainen nuoripari päätti juhlia häitä lähiystäviensä kanssa hieman pidempään kuin vain yhden illan.

Hääauto odotteli seremonian loppumista kaupungintalon edessä.
Kevätloma Toscanassa
Sininen on Italiassa nyt the väri.

Vihkiminen tapahtui Sansepolcron kaupungintalolla italialaisen vihkikaavan mukaan. Lakipykäliä luettiin, puolisot velvoitettiin lain voimalla muun muassa huolehtimaan lapsista ja moraalistaan. Juhlapuhe oli kaunis ja tilaisuus iloinen.

 

Varsinaista hääjuhlaa vietettiin 1500-luvulla rakennetun majapaikkamme pihapiirissä, jossa myös kaikki juhlavieraat asuivat omissa huoneistoissaan.

Hääpäivänä aurinko paistoi, satoi, ukkonen myrskysi, kunnes ilta rauhoittui samettisen lempeäksi yöksi.

 

Nyt juhlia on vietetty jo useampi päivä. Päivisin kukin kiertelee lähiseudulla ja iltaisin kokkaillaan fiiliksen mukaan yhdessä. Päätalossa on ammattitason keittiö, jossa kokkaaminen sujuu.

 

Pitkän pöydän ääreen mahtuu ilta illan jälkeen koko hääseurue, noin 30 henkeä.

Lomaviikkoon osui myös molempien anoppien synttärit ja tietenkin äitienpäivä. Samppanja-aamiaisia on nautittu siis useampana päivänä.

Lähistöllä on lukuisia viinitiloja. Me piipahdimme Bucchia Neran -viinitilalla, jota pyörittävät kolme sisarusta. Kolmen naisen viinitila on kuulemma täällä päin harvinaisuus.

 

Paluumatkalla piipahdimme tienposkessa olevaan ravintolaan, joka mieluusti nipisti siestasta aikaa ruokkiakseen parinkymmenpäisen seurueemme.

Makkarat ja kani paistettiin ravintolan perällä olleella avotulella.

Seurueessamme on muutama intohimoinen harrastelijakokki, joten pöydät notkuvat iltaisin mitä ihanimpia herkkuja. Niihin on seurueen opiskelijoillakin varaa, sillä ruoka on melko edullista, kun itse kokkailee.

Eilen illalla söimme sinisimpukoita. Tuntuu käsittämättömältä, että 15 kiloa simpukoita maksoi reilut 55 euroa!

Kevätloma Toscanassa – vaikkapa maatilalla

Kirjoitan juttua majapaikkamme terassilla, uima-altaan äärellä. Auringon lämpö syleilee iholla, linnut laulelevat. Mikä rauha, kauneus ja tyytyväisyys.

Osa porukasta on käymässä San Marinossa, osa maastopyöräilemässä, osa jo palannut koteihinsa Lontooseen, Geneveen ja Suomeen.

En ihmettele yhtään miksi häiden tai merkkipäivien viettäminen ulkomailla on kovassa suosiossa. On mukavaa kokea elämän tärkeä juhla yhdessä rakkaiden ja tärkeiden ihmisten kanssa, tehdä juhlista juuri sellaiset, joissa tuntee olonsa kotoisaksi. Sellaiset olivat Sannan ja Kallen häät.

Eikös ennenkin hääjuhlat kestäneet useamman päivän?

Sini

Lue myös

Porukalle elämys Etelä-Ranskassa: Villa Chrisoleina

 

 

kulttuuri
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *