Kirja-arvio: Ottopojan kohtalo

Viikko-lehden toimittaja Kaarina Riikonen lomailee miehensä kanssa Kanariansaarilla. Viimeisenä iltana humalainen suomalaisturisti tuppautuu Kaarinan juttusille kysyen, onko Kaarinalla isää. Samalla hän lisää olevansa isätön, ottopoika, joka ei ole saanut selville biologista isäänsä. 

Seuraavana aamuna tämä humalainen yrittäjä Teemu Voionkoski löydetään kuolleena hotellin uima-allasalueelta. Siinä vaiheessa Kaarina ja hänen miehensä ovat jo kotimatkalla. Kun Kaarina saa tiedon Voionkosken kuolemasta, hänen utealiaisuutensa herää. Onko kuolema tapaturma vai murhattiinko Voionkoski?

Marja Aarnipuron Ottopojan kohtalo (Crime Time) on Aarnipuron neljäs Kaarina Riikonen -dekkareistaan.

Aarnipuro kutoo juonta taitavasti aivan kuten räsymattoa, johon eri henkilöiden suhteet kietoutuvat mielenkiintoisella tavalla. Aarnipuro kuvailee aidon tuntuisesti lehden toimituksen työskentelyä ja media-alan murrosta, onhan hän varsinaisen ammattinsa Apu-lehden päätoimittajana näköalapaikalla.

Muutenkin kirjan juoni on punottu taitavasti. Mielenkiinto säilyy koko kirjan. Mielestäni siinä ei ole ylilyöntejä ei juonessa eikä muutenkaan. Kaarina on sopivasti ”tavallinen”, aito keski-ikäinen nainen.

Marja Aarnipuro on saanut mielenkiintoisella tavalla kytkettyä juoneen myös ensimmäisestä Maakellarin salaisuus -dekkarista pari tuttua henkilöä tähän uutuuteensa. Lisäksi myös toimituksen ja poliisien joukosta löytyvät tutut hahmot.

Kaiken kaikkiaan Ottopojan kohtalo on viihdyttävä ja mielenkiintoinen kirjauutuus. Painetun kirjan lisäksi se löytyy e-kirjana ja äänikirjana ainakin Elisa Kirjat -valikoimista.

Olen lukenut kaikki Marja Aarnipuron Kaarina Riikonen -sarjan kirjat. Pidän Aarnipuron Kaarina-sankarista, koska on sopivalla tavalla tavallinen, keski-ikäinen nainen – ja vielä toimittaja, mikä antaa lisää tarttumapintaa. Lisäksi Marjan teksti on sujuvaa ja hyvää suomea. Odotan innolla, tuleeko Kaarina Riikonen -sarjaan viides osa. Ainakin toivon niin.

Kaisa