Komedia tarjoaa hauskoja hetkiä teatterissa

Kun syksyn teatterikausi alkoi, huomasin, miten paljon olinkaan kaivannut teatteriin. Kun sitten syyskuun alussa pääsin monen kuukauden tauon jälkeen katsomaan elävää esitystä, nautin suuresti. Syyskuussa olenkin käynyt ahkerasti teatterissa Helsingissä, Kuopiossa ja Turussa.

Uskon, että moni kaipaa nyt kevyitä ja viihdyttäviä esityksiä, joissa ei synkistellä. Helsingin kaupunginteatterin syksyn uutuuksissa on kolme tähän tarkoitukseen soveltuvaa komediaa.

Päiväni murmelina

Danny Rubinin käsikirjoittama Päiväni murmelina -musikaalin juoni kietoutuu Murmelipäivään (Groundhog Day), jota vietetään Yhdysvalloissa pienessä Punxslutawneyn kylässä. Päivää vietetään vuosittain helmikuun alussa. Päivän aikana shakettiasuiset miehet nostavat murmelin pois kolosta. Jos murmeli näkee varjonsa aurinkoisena päivänä, palaa se talviunilleen. Jos päivä on pilvinen eikä varjo ole näkyvissä, julistetaan kevään tulevan aikaisin.

Helsingin Kaupunginteatteri – Päiväni murmelina – Kuvassa Maria Lund, Lari Halme, Annamaria Karhulahti, Mikko Jokinen, Arne Nylander – Kuva © Robert Seger

Musikaalissa tv-yhtiö lähettää itseriittoisen ja töykeän säämies Phil Connorsin (Lari Halme) raportoimaan Murmelipäivästä. Tehtävä ei  ole Phillille mieluisa, ja se näkyy hänen käyttäytymisessään kyläläisiä ja tv-yhtiön tuottajaa Rita Hansonia (Maria Lund) kohtaan.

Koska murmeli näkee varjonsa, se laitetaan takaisin nukkumaan. Kaikki toistuu uudestaan ja uudestaan ja uudestaan – lukemattomia kertoja. Voi oikeastaan sanoa, että liiankin usein. Viesti olisi tullut perille vähemmälläkin toistolla.

Lari Halme huhkii lavalla lähes koko ajan. Hän selviytyi tehtävästään hyvin. Samoin Maria Lund, jonka laulua on aina ilo kuulla.

Samuel Harjanteen musikaaliohjaukset (Kinky Boots ja Pieni Merenneito) ovat olleet tähän huipputasoa. Minulle Murmeli oli pienoinen pettymys. Joo, viihdyttävä, mutta ei mikään taidenautinto.

Toinen pullo cavaa

Helena Anttosen käsikirjoittama Pullo cavaa -komedian jatko-osa jatkaa ensimmäisen osan lopusta. Neljä ystävystä Anita (Eija Vilpas), Inka (Heidi Herala), Tuulia (Aino Seppo) ja Vonne (Jaana Saarinen), jotka ensimmäisessä osassa lomailivat etelässä ja haaveilivat unelmien vanhainkodista. Itsenäisessä jatko-osassa he pitävät taitelijataloa etelän lämmössä. Alkuinnostuksessa, tavan innoittamana he ovat laatineet talolle säännöt. Vonnen rahat ovat huvenneet, ja hänelle maistuu cava enemmän kuin olisi toivottavaa. Inka siivoaa kuukausimaksuja vastaan, koska hänelläkään ei ole rahaa riittävästi. Anita tapaa nettisivustolla Lassen (Eero Saarinen), joka pesiytyy taiteilijataloon. Mitä tapahtuu, kun Anita lähtee omaisensa hautajaisiin Suomeen? Entä mitkä seuraukset ovat Tuulian keramiikkaharrastuksella? Mitenkäs Tuulian työtön lapsenlapsi (Joel Hirvonen) muuttaa naisten tilannetta?

Helsingin Kaupunginteatteri – Toinen pullo cavaa – Kuvassa Aino Seppo, Jaana Saarinen, Heidi Herala, Eija Vilpas – Kuva © Robert Seger

Kepeä komedia soveltuu vaikkapa pikkujouluohjelmaksi tai silloin, kun haluat rentoutua.

Illallinen ystävien kesken

Donald Marguliesin kirjoittama Illallinen ystävien kesken -komedia pureutuu ystäväpariskuntien välisiin suhteisiin. Muuttuvatko ystävyyssuhteet, kun toinen pareista eroaa?

Teksti on näppärää ja oivaltavaakin. Näytelmä on saanut Pulizer-palkinnon.

Helsingin Kaupunginteatteri – Illallinen ystävien kesken – Kuvassa Ursula Salo, Pihla Penttinen ja Risto Kaskilahti – Kuva © Laura Malmivaara

Sari Siikanderin ohjauksessa eronnutta pariskuntaa näyttelevät Pihla Penttinen ja Carl-Kristian Rundman. Heidän ystäväpariskuntana on Ursula Salo ja Risto Kaskilahti. Roolitus toimii hyvin.

Vaikka näytelmä on kepeä, on siinä myös sanomaa. Viihdyttävä kokonaisuus.

Turvallisuus

Haluat ehkä tietää, miten turvallisuusasiat oli huomioitu. Katsomossa ihmiset käyttivät erittäin kiitettävästi maskia, vaikka näin näytelmät ensi-illoissa, jolloin koronan kiihtymisvaihe ei vielä ollut näin pahassa vaiheessa kuin nyt. Jos jollain katsojalla ei ollut mukana maskia, hän sai sisääntullessa maskin käyttöönsä.

Suuren näyttämön aulaportaikko oli jaettu kolmeen kaistaan: yhtä kaistaa pitkin kulkivat permannon oikealle menevät, toista kaistaa pitkin permannon vasemmalle ja parvelle menevät ja kolmatta kaistaa pitkin tultiin alas. Lisäksi kuulutuksissa kerrottiin, että permannolla istuvat käyvät alakerran vessoissa ja parvella istuvat parvella olevissa vessoissa.

Katsomoissa oli huomioitu turvavälit. Katsojatkin siirtyivät katsomoon turvavälejä kunnioittaen.

Kaisa

kulttuuri
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *