Metsäkävely rauhoittaa ja kohottaa mieltä. Se on myös täydellinen tapa nauttia luonnon upeasta ruskasta. Samalla keuhkot täyttyvät happirikkaalla ilmalla ja mieli tyyntyy. Yllätyin jälleen kerran luonnon kauneudesta, voimasta ja kyvystä vaikuttaa mieleen.
Kävelin tällä kertaa noin kahdeksan kilometrin luontopolun, joka on kunnostettu mökkipaikkakunnallamme Haukivuorella. Polku kiertelee maastossa ja kiertää vanhan kirkonkylän ja palaa milloin tietä, milloin umpimetsää pitkin lähtöpaikkaansa.
Syyskuisessa metsässä valo suodattui pehmeästi. Polku oli pehmeä kävellä.Yhtäkkiä eteen ilmestyi lampi. Niin rauhallisena ja salaperäisenä.Elämän kiertokulku on läsnä. Mitä tämän talon asukkaille onkaan tapahtunut, miksi talo on jäänyt tyhjilleen tai miksei sitä ole purettu? Ehkä vain löytyi parempi paikka asumiseen ja elämä vei mennessään.Sammalpeitteitä ja jäkälää riitti katseltavaksi.Reittiselostuksessa näitä kutsutaan leipäkiviksi. Vielä en tiedä kivien tarinaa.Välillä pysähdyin syömään mitä makeimpia puolukoita ja mustikoita. Sieniäkin jäi metsään yllin kyllin.Välillä pollku kulki kirkonkylän hiekkarannalle. Se näytti aivan erilaiselta paikan päällä kuin veneestä ohiajaessa olen nähnyt.Kanto on saanut söpön sammalhatun.Onkohan tämä kiviaita rajannut aikoinaan tiluksia vai miksi se on keskellä metsää? Onko tässä ollut ennen peltoja kenties.Metsäkävelyn jälkeen oli aika nauttia kotirannan väriloistosta ja venytellä väsyneitä jalkoja.Venytellessä katse pysähtyi näihin lähimaastossa oleviin koivuihin. Onko joku asetellut ne näin vai onko tämä luonnonluomaa?Lopuksi pulahdus kymmenasteiseen järveen. Seuraavana yönä nukuinkin 10 tuntia.
Metsäkävley toimii ainakin minulla ajatusten virkistäjänä. Työasioita ei tullut lenkillä mieleen ollenkaan. Mieli oli tyyni vielä seuraavanakin päivänä. Ajatus kulki ja olo oli rentoutunut.
Suosittelen metsään menoa. Kännykkä äänettömälle taskuun ja kuulokkeet pois korvilta, jotta maastoudut olosuhteisiin ja pääset “sisään” metsään.
Nautitaan kauniista luonnosta ja syksyn upeasta valosta.
