Pelottaako mikromuovi kauneudenhoidossa?
Kauneustoimittajina olemme Kaisan kanssa kosmetiikkamaailman tuulien aallonharjalla. Tällä hetkellä hieman myrskyää, sillä ilmassa on aistittavissa mustavalkoinen hyvis-pahis -ajattelu. Olen saanut suoria paheksuvia kommenttteja siitä, että kuinka kehtaan kirjoittaa kosmetiikasta, joka sisältää mikromuovia.
Kun olen kysellyt tarkemmin, taustalta paljastuu oletus, että kaikki kosmetiikka, joka sisältää keinotekoisesti, siis laboratorioissa, puhtaissa tiloissa valmistettuja ainesosia, sisältää myös muovia. Ja, että vain aito ja puhdas luonnonkosmetiikka kelpaa, sen käyttö pelastaa maapallon.
Näin yksinkertainen asia ei ole. Minua hieman ärsyttää moinen mustavalkoisuus. Niinpä innostuinkin Pintaa syvemmälle – Huilin opas luonnonkosmetiikkaan -minioppaasta, jonka ostin muutama viikko sitten pidetyillä Luonnonkosmetiikkamessuilla. Kirjasen julkaisija, Huili, kertoo olevansa maailman tilasta kiinnostuneiden yhteisö, joka elää eettisistä päätöksistä.
Oppaassa on helppo ohjeistus, kuinka välttää mikromuoveja. Jos ei jaksa ottaa itse selvää tuotteen sisällöstä, kannattaa valita sertifioitua luonnonkosmetiikka tai tuotteita, joissa on EU:n ympäristömerkki tai Joutsenmerkki. Kaksi jälkimmäistä merkkiä eivät jaottele sitä, onko kyseessä luonnonkosmetiikka tai tavallinen kosmetiikka.
Mutta lisäksi on paljon kosmetiikkaa, joka ei mikromuoveja sisällä. Ja vaikka putelin kyljessä lukisikin polymer, se ei välttämättä tarkoita kiinteää muovia, joka roskaisi vesistöjä.
Oppaassa pohditaan myös kosmetiikan käyttöä ja sekoitellaan kosmetiikkaa itse. Vaikka olen kosmetiikan sekakäyttäjä, enkä innostu ruuan levittämisestä iholle, oppaassa on paljon kiinnostavaa luettavaa ja erilaista näkökulmaa kauneudenhoitoon. Opas maksaa 11,50 euroa.
Lisäinfoa löydät täältä:
Jos haluat tutkailla kosmetiikan raaka-aineita, niin tietoa niistä löydät Incihaku.fi -osoitteesta incihaku
Tietoa luonnonkosmetiikasta ja sertifioinnista löydät Pro luonnonkosmetiikka ry:n sivustolta luonnonkosmetiikka
Hyvä työkalu muovinmetsästyksessä on myös älypuhelimeen ladattava CosmEthics-sovellus, jonka voi ladata ilmaiseksi. Sovellukseen voi itse valita ne raaka-aineet, joista haluaa hälytyksen. Minua hieman närästää se, että sovellus antaa ”myrkkyvaroituksen” välillä sellaisistakin raaka-aineista, joiden vaarallisuudesta asiantuntijat eivät ole yksimielisiä.
Lukaisepa myös vieraskynämme Irmeli Salon pohdintaa muoveista jutusta Kun muovista tuli kirosana
Tutkitaan siis yhdessä asiaa ennen kuin hutkitaan kaikki mahdollinen vaaralliseksi, maailmanlopun enteeksi. Vaikka asia on tärkeä, on hyvä muistaa että kosmetiikan osuus luontoon mahdollisesti päätyvästä muovista (edit. poistettu mikro-) on arviolta 0,1-1,5 prosenttia ( edit. korjatttu aiempi 0,001). Koko ongelman mittakaavassa se on kovin vähän, mutta pienistä puroista ne meretkin syntyvät.
Sini
Moikka Sini! Olisiko sinulla laittaa lähdeviitettä tähän? ”…kosmetiikan osuus luontoon mahdollisesti päätyvästä mikromuovista on arviolta 0,001-1,5 prosenttia.”
Hei Kati
Hyvä, että kysyit, huomasin samalla virheeni. Luku, joka toistuu monissa lähteissä on 0,1-1,5 prosenttia. Esimerkiksi https://www.cosmeticseurope.eu/news-events/reduction-use-plastic-microbeads. Viimeksi asia oli esillä samoilla luvuilla Iho-, Allergia- ja Astmaliiton lehdessä mikromuoveja käsittelevässä jutussa.
Sini
Kiitos! Tuossa artikkelissa puhutaan että ko. osuus on meriin päätyvästä muovijätteestä (mitä on valtavasti), ei ainoastaan mikromuovista. Toki siitä huolimatta asia on kuitenkin polttava ja tärkeä, on hyvä että siitä keskustellaan ja me kuluttajat mietimme omia kulutustottumuksiamme, muutenkin kuin mikromuovien osalta. Vähempikin kosmetiikan hamstraaminen ja käyttö riittäisi.
”The European cosmetics and personal care industry is taking action on this matter irrespective of the fact that the cosmetics and personal care sector is an extremely minor potential contributor to the total amount of aquatic plastic litter: one credible report estimated this to have been between 0.1%–1.5% in 2012.”