Muovista tuli kirosana

Muoviton maaliskuu sai monet tarkkailemaan muovin asemaa elämässään. Syyttävä sormi osoittaa kuluttajaan, vaikka syyllisiä ovat myös tuotteiden valmistajat ja pakkausteollisuus.

Muovin piti olla hyvä renki, mutta siitä tulikin päällepäsmäröivä isäntä. Maaliskuu sai kampanjanimen Muoviton maaliskuu, jonka tarkoituksena oli herättää eri tahot muovin hallitsevaan asemaan omassa elämässään.

Kampanja sai laajaa mediajulkisuutta. Kuvia merien roskalautoista, joissa muovilla on hallitseva osuus. Kuvia kuolleista kaloista ja merilinnuista, jopa merinisäkkäistä sotkeutuneina muoviroskiin. Tyynellä merellä kelluu median mukaan jopa viisi kertaa Suomen kokoinen roskalautta. Aasian maiden rannikoita eivät kuorruta levämassat, vaan meren rannoille tuomat roskavuoret.

Paljon lehtijuttuja, joissa neuvottiin, miten muovia voi välttää tai vähentää sen kulutusta. Ohjeita kierrätykseen. Suomessa  muovipullot eivät ole Aasian tapaan ongelma, kiitos hyvin toimivan maksullisen kierrätysjärjestelmän. Muovipussien määrää taas on tehokkaasti vähentänyt kaupan ryhdyttyä ottamaan niistä maksun. Useat taloyhtiöt ovat aloittaneet tai harkitsevat muovien kierrätystä.

Vain yksi kuukausi osoitti, että kelloa on käännettävä taaksepäin. Mutta kuinka paljon? Muovi keksittiin ja sitä ryhdyttiin kehittämään jo 1800-luvun lopulla, mutta varsinainen voittokulku alkoi 1950-luvulla. Suuret ikäluokat muistavat ajan, jolloin kaupassa maito mitattiin kuluttajan omaan kannuun ja leipä käärittiin makulatuuripaperiin. Hyvin monet tuotteet myytiin irtomyynnissä ja ne saivat kääreekseen paperipussin.

Muovista tuli suosittua, koska se on kevyttä, kestävää ja halpaa. Muovi on lisännyt elintarvikkeiden säilyvyyttä ja taannut hygieenisyyden. Muissa kulutustavaroissa muovi on korvannut monet entiset materiaalit kuten lasin, puun ja metallit.

Muovista ei tee ongelmajätettä vain roskaavat ihmiset, vaan se, ettei muovi maadu. Muovi kylläkin murtuu  ja kuluu käytössä ja paineen alla, mutta se ei katoa. Muovi jauhautuu ajan saatossa yhä pienemmiksi kappaleiksi ja lopulta pienenpieniksi hiukkasiksi, jotka voivat päätyä ihmisen elimistöön.

Muovin käytöstä  on helppo heittää vastuu yksittäisten kuluttajien harteille. Välttäkää muoviin pakattuja tuotteita! Ostakaa raaka-aineita paperiin tai omaan astiaan!

Kaupunkilaiskuluttajalle muovittomuus merkitsee vähentyneitä vaihtoehtoja, elämän hankaloitumista ja lisää kustannuksia. Kertokaa työssäkäyville vanhemmille, että valmiiksi pakatut lihat, leikkeleet, juustot ja leipä ovat tuomittavia, koska ne on pakattu muoviin. Kertokaa asuntovelkaisille, ruuhkavuosia eläville, että heidän pitää suosia ostopaikkoina vaikkapa halleja, toreja ja palvelutiskejä, joissa enimmän osan elintarpeista saa paperiin pakattuina, mutta paljon kalliimmalla hinnalla kuin itsepalveluhyllyiltä.

Suomessa asiat ovat kuitenkin monin tavoin hyvin. Kierrätysjärjestelmät pelaavat ja  uskon vakaasti, että tuotteiden valmistajat ja pakkausteollisuus pohtivat paraikaa päät kuumina muovin korvaamista ekologisemmilla vaihtoehdoilla.

Merkkejä muutoksesta on jo näkyvissä. Muovisten kauppakassien maksullisuus, lihanjalostajien uudet, pienemmän muovimäärän pakkaukset, monien irtotuotteiden pakkaaminen paperipusseihin ja ylipakkaamisen välttäminen ovat selviä muutoksen signaaleja. Lisäksi muovittomuudesta voi tulla monien brändien uusi mainosvaltti.

Itse en suostu syyllistymään muovin käytöstä. Olen valmis tekemään kohtuullisia myönnytyksiä silloin, kun se on järkevää, mutta en halua liiaksi hankaloittaa elämääni, enkä varsinkaan halua, että elämäni muuttuu muovin välttämisen takia kalliimmaksi.

En myöskään halua kotiini 24/7 toimivaa kierrätyslaitosta.

Irmeli Salo

kirjoittajan lapsuudessa muovi oli harvinaista

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *