Nyyttärit ja yhdessä kokkaamista
Ystäviä on kiva tavata. Muutaman viime vuoden aikana tietyn ystäväporukan kanssa tuli tavaksi järjestää nyyttärit. Vähitellen tämä ystäviä ja nyyttäreitä -periaate on laajentunut.
Viimeksi Sissi, jonka olen oppinut tuntemaan työni kautta, kutsui Tiinan, Hannan ja minut kotiinsa. Hän halusi maistattaa meillä muutamia italialaisia viinejä eli hän vastasi juomapuolesta. Sovimme, että Hanna tekee alkuruuan, Tiina pääruuan ja minä jälkkärin.
Sissin keittiössä kävi hyörinä, kun Tiina valmisti maksaa italialaisittain ja Hanna veriappelsiinirisottoa. Minä olin tehnyt kotona valmiiksi laseihin hedelmäpavlovat.
Maistelimme italialaisia viinejä, jotka sopivat erinomaisesti italialaishenkisiin ruokiin.
Sissi asuu osan vuodesta Firenzessä ja hän on tutustunut italialaisiin viinitaloihin. Hänellä oli muutama viinivaihtoehto, josta Tiina ruokatoimittajana ja Sissi valitsivat kullekin ruualle sopivat juomat.Kaikki ruuat olivat maukkaita ja ne viinit ihania – jopa käsittämättömän ihania.
Nyyttärit-periaate on hyvä: kustannukset jakaantuvat, yhden ei tarvitse viettää tuntikausia keittiössä, yhdessä kokaaminen on kivaa, sen aikana otetaan rennosti eikä pönötetä, ja jutut lähtevät hyvin liikkeelle, vaikka kokoonpano vaihtelisi, eivätkä kaikki tunne toisiaan.
Oletko sinä järjestänyt nyyttärit?
Naistenkutsuja
Olen ainakin 10 vuoden ajan järjestänyt ns. naistenkutsuja, joille kutsun 3-4 naista, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan. Olen heidän ”yhdistävä tekijä” eli tunnen kaikki. Näin osallistujat pääsevät tutustumaan itselle vieraisiin henkilöihin, joihin he eivät välttämättä muuten törmäisi, jos ovat eri aloilta.
Mietin aina tarkkaan, ketkä milloinkin kutsun, ketkä voisivat tulla toimeen keskenään. Jotkut ystävistäni ovat olleet kutsuttuina jo useamman kerran, mutta aina kuitenkin kokoonpano on ollut erilainen.
Joka kerta ilta on ollut viihdyttävä, juttu on luistanut ja porukka on viihtynyt keskenään. Suosittelen järjestämään tällaisia kutsuja, joissa osallistujia on pieni määrä (3-4 henkilöä) ja he eivät tunne toisiaan. Olemme mieheni kanssa järjestäneet ”tuo mukanasi pariskunta, jota me emme tunne” -iltoja. Nekin ovat olleet todella hauskoja iltoja.
Näillä naistenkutsuilla minä olen vastannut tarjoiluista eli silloin homma ei ole toiminut nyyttäriperiaatteella.
Joskus näissä naistenilloissa on ollut myös jokin teema: olemme pelanneet jotain peliä, useamman kerran olemme pitäneet Elämäni biisi -iltaa, testanneet kosmetiikkaa jne.
Kaisa