Naiselo 45+
Naiselo 45+

Poikkeaminen kesäkahvilaan yllätti nostalgialla ja taiteella

Kauniina kesäpäivänä ajellessamme Mikkelistä Pieksänmäen suuntaan osui silmiin pientareella oleva kahvipannun koristama mainos pop up -kesäkahvilasta Kalvitsan entisellä juna-asemalla. Onneksi olin itse ratissa, joten kurvasin hetken mielijohteesta kahvin perään. Puskien reunustaman tien perällä oli vanha, vuosia sitten käytöstä poistettu rautatieasema piharakennuksineen.

Aseman omistaja on rautatieharrastaja Petri P. Pentikäinen, joka on kunnostanut asemaa pääosin 1950-60 -luvun mukaiseen asuun.

Hän on myös kerännyt ostohetkellä lähes tyhjänä olleeseen asemaan aiheen mukaista esineistöä. Pentikäinen on myös vapaa toimittaja, joka kirjoittanut nelisen vuotta sitten ilmestyneen Savon radan 125 -juhlavuotisteoksen. Intohimoinen rautatieharrastus johdatti oman aseman ostamiseen vuosia sitten ja toi Jyväskylässä asuneen miehen Mikkeliin, jossa myös toimittajan työ jatkuu.

Varsin vaikuttava on junanlähettäjän huone tarvikkeineen.
Aseman omistaja Petri P. Pentikäinen. Pienessä kesäkahvilassa on menneiden aikojen tuotepakkauksia. Bongasin monta tuttua tuotemerkkiä.
Odotusaulan seinillä on ihania julisteita. Muistatteko Carter Brownin dekkarit?

Aseman taakse on rakennettu pätkä rataa, jolla on lättähatun keula ja resiina.

Tupa oli käyntihetkellä täynnä. Oli kiinnostavaa kuunnella asiakkaiden muisteluita asemasta, lähiseudusta ja junamatkustamisesta. Pentikäinen kierteli juttelemassa ja muistutti tiistaisin avoinna olevasta ilmaisesta saunasta ja ensi viikonlopun lavatansseista läheisellä lavalla. Siellä muistan vanhempieni aikoinaan käyneen.

Odotushuoneen ja kahvilan pöydillä on luettavissa vanhoja naistenlehtiä. Lehtiä selatessa huomasin, että juttuaiheet ovat samoja kuin nykyisinkin. 70-luvun lopulla ilmestyneestä Anna-lehden jutusta löysin myös oman kuvani!

Kahvilassa eräs pariskunta kertoi käyneensä lähistöllä olevassa Olohuone Galleriassa entisellä  Pitkäahon koululla. Päätimme koukata vielä sitä kautta.  Kyltit johdattivat kauniisti entisöidyn kyläkoulun pihaan.

Vanha kansakoulu oli ollut pitkään tyhjänä, kunnes se tuli myyntiin. Nyt se on kauniisti kunnostettu koti, pienten tilaisuuksien juhlapaikka ja Olohuone Galleria.

Sisällä on kaunis, tyylikkäästi sisustettu koti, jonka seiniä ja lattioitakin koristavat taiteilija Elena Gabbasovan maalaukset. Helsingin taiteilijaseuraan kuuluva taiteilija oli itse juuri nyt ulkomailla.

Tarja Forsblom tutustui Elena Gabbasovaan aikoinaan Antiikkimessuilla, naiset ystävystyivät ja nyt oli myyntinäyttelyn vuoro.

Ja taas paljastuu, että taidemyyntinäyttelyn taustalla on talon emännän, Tarja Forsblomin kiinnostus taiteeseen ja haave tehdä eläköitymisen jälkeen vielä jotain uutta. Onneksi hän toteutti haaveensa, pienen gallerian ja kahvilan.

Mökille palattuani jäin miettimään, onko vain sattumaa, että olen lomallani kohdannut paljon maalle muuttaneita, jotka haluavat elää rauhassa oman näköistä arkeaan. Vai kertooko tämä uudestä ilmiöstä? Vaikka maaseutu autioituu, liikettä on myös maaseudulle päin.

Suosittelenkin vahvasti, että kun etsit kahvipaikkaa, piipahda tievarsien pieniin kahviloihin. Kahvikin on yleensä parempaa. Kalvitsan asemalla söin ihanaa kotitekoista jäätelöä. Olohuone Galleriassa aivan loistavaa lohipiirakkaa. Siellä olisi ollut tarjolla myös gluteenittomia ja laktoosittomia herkkuja.

Sini

Kommentit (2)

  1. Jouko Pilkkakangas

    Kalvitsalaiset olemme ylpeitä kylästämme ja eläviksi sen on tehnyt sen ihmiset, erityiskiitos aseman Petrille.

    • sini

      Hei Jouko

      Kiva kun kehut julkisesti, se taito meiltä usein unohtuu!

      Sini

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *