Rauni Palonen, ikoninen muotitoimittaja
Meillä molemmilla Naiselon naisilla on ollut ilo työskennellä legendaarisen muotitoimittaja Rauni Palosen kanssa. Hän on edelleen täynnä virtaa. Eläkeläisen kiikkutuolielämä ei ole häntä varten.
Tapasin pitkästä aikaa Raunin viime perjantaina, kun oli hänen maalausten ja piirrosten Girls-myyntinäyttely Helsingin Katajanokalla (valitettavasti näyttely oli auki vain kolme päivää). Oli ihana nähdä, jutella, muistella ja nauraa. Muistelimme yhteisiä keikkojamme.
Ammattilehtiaikana olimme tekemässä videota, jossa annettiin ideoita pukeutumiseen ja tuotiin esille suomalaisia vaatevalmistajia. Videolla olivat mukana myös Raunin tyttären tytär, muotitoimittaja Mia, joka oli nyt koonnut Raunin näyttelyn, ja minun tyttäreni, joka oli silloin vain kuukauden ikäinen – vauva siis.

Myöhemmin koulutimme yhdessä Raunin kanssa pukeutumisneuvojia, vaatekaupan myyjiä, ostajia, kävimme luennoimassa niin Helsingissä, Raumalla – milloin missäkin – ja hauskaa oli. Kun jättäydyin freeksi, jatkoimme yhteisiä koulutussessioitamme. Olimme matkasaarnaajia.
Arvostan paljon Raunin pitkää työuraa, hänen taitoaan ja monipuolisuuttaan. Muotitoimittajan työn lisäksi me monet muistamme hänet Apu-lehdessä olleista paperinukeista. Minäkin muistan ne ja myös, miten lapsena ja nuorena katselin Raunin lennokkaita piirroksia äidin tilaamasta Anna-lehdessä. Enpä silloin arvannut, että tulemme myöhemmin tekemään vuosikausia yhteistyötä.
Nyt Rauni maalaa, piirtää yms. yhdessä Mian kanssa. Heillä on yhteinen studiotila tätä varten. Rauni on edelleen tuottelias. Tunnistan Raunin viivan. Tämä tuttu ”viiva” näkyi myös tuossa viikonlopun kestävässä näyttelyssä. Ostin sieltä kaksi taulua, jotka täydentävät minulla olevien Raunin ja Jukka Rintalan taulujen kokoelmaa.
Kaisa
Minä tutustuin Rauniin, kun voitin aikoinaan Jaana-lehden Tähtimalli-kilpailun. Rauni oli lehdessä muotitoimittajana ja käytti minua paljon mallina. En alkuun osannut oikeastaan mitään, mutta Rauni opetti. Hän näytti asennot ja ilmeet ”eteen” ja minä tein apinana perässä. Ja Rauni nauroi useimmiten katketakseen, mutta hyviä juttuja saatiin aikaan. Ja minä opin paljon, ehkä eniten kuin keneltäkään muuta. Kuvaajana oli useimmiten Jukka Vatanen, hyvä opettaja hänkin minulle.
Muistan aina myös tilanteen, kun kuvasimme A-lehdissä muotijuttua ja Raunin tytär Iina tuli käymään studiolla. Iina opiskeli sisustusta eikä ollut pätkääkään kiinnostunut muodista. Rauni kommentoi, että kyllä Iinasta vielä muotitoimittaja tulee. Kuten tulikin.
Raunin kynänjälki on loistava. Teimme vuosia sitten yhteistyötä muistaakseni ET-lehden meikkijuttuihin. Rauni kuvitti ja minä kirjoitin. Hauskaa oli silloinkin, vaikka priimalaatua syntyi.
Kirjoitan tätä Mallorcan auringon alla. Ilon kyyneleet valuvat poskilla, kun muistelen ihania opetuksia. On ollut ilo saada työskennellä todellisen pron kanssa.
Sini

Kaisa ja Sini