Tämä taidenäyttely nappasi mukaansa

Usein taidenäyttelyt ovat tapauksia, jotka on nähtävä, mutta kovin suurta muistijälkeä ne harvoin jättävät. Sen sijaan tämä Ateneumissa 26 tammikuuta saakka avoinna oleva näyttely hurmasi minut ja vei mennessään maailmalle ja kotimaahankin.

Kyseessä on tietenkin kotimainen vuoden tapaus eli Helene Schjerfbeckin Maailmalta löysin itseni -näyttely.  Se on kattava kuvaus kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi taidehistoriamme arvostetuimmista taiteilijoista. Näyttelyssä on esillä myös töitä, joita ei ole aiemmin nähty Suomessa.

Näin kuvataan näyttelyn tiedotteessa:

“Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa?

Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.”

Kävin katsomassa näyttelyn joulukuun alkupuolella. Olin paikalla aamupäivällä, jolloin ei vielä kovin suurta ruuhkaa ollut. Tosin jo puolelta päivin taulujen edessä mentiin jonossa. Niinpä suosittelenkin lähtemään ajoissa liikkeelle, jos haluat keskittyä katsomiseen omaan tahtiisi.

Veikkaan, että näyttelnn lopun lähetessä jonot tulevat olemaan pitkiä. Kannattaa mennä mahdollisimman pian.

Näyttely etenee aikajärjestyksessä ja kunkin osion alussa on kerrottu, missä ja milloin maalaukset ovat syntyneet. On kiinnostavaa katsoa kuinka taiteilijan maalaustyyli ja värimaailma muuttuvat vuosien myötä.

Taiteilijan ura kesti yli 70 vuotta ja maalaustyyli eteni realismin, naturalismin, tyylitellyn modernismin kautta kohti pelkistettyä suuntaa. Helene piirsi myös itsestään kuvia. Yllä omakuva vuodelta 1915.

Taiteilija oli kiinnostunut muodista ja tilasi muotilehtiä kotimaahan.

Nämä työt voisivat olla myös muotilehden kuvitusta, niin tarkasti ne kuvaavat vallitsevaa tyyliä väreineen. Tämän utuisen pastellisen työn äärellä seisoin pitkään. Jokin siinä viehättää, en tiedä vielä mikä.

Jos haluat hieman enemmän irti näyttelystä, suosittelen opastusta. Sellaiseen voi löytää yksittäispaikankin tai mikset kokoaisi omaa ryhmää ja sille oma opas.

Näyttelyn jatkeena on Taiteilijoiden Ruovesi -näyttely, jossa on esillä suomalaista kansallismaisemaa Ruovedeltä. Esillä on Ellen Thesleffin, Hugo Simbergin, Akseli Gallen-Kallelan, Werner Holmbergin ja Elga Sesemannin teoksia.

Siirtymä Helenen töistä maisemiin on hurja, mutta kiinnostava. En tiennytkään, että Ruoveden seutu oli taiteilijoiden suosiossa.

Lisätietoja, aukioloajat jne löydät täältä.

Sini

PS Tammisaaren museokeskus EKTAssa on vuonna 2012 avattu pysyväisnäyttely: Helene Schjerfbeckin elämä ja taide. Helenen molempien vanhempien sukujuuret ovat Tammisaaren seudulla, joten hän vietti paljon aikaansa lähialueella.

Maalausten lisäksi esillä on muun muassa kirjeitä ja kiikkutuoli, joka näkyy useassa Helenen maalauksessa.