Tarina-aterialla Mikkelissä “Marskin” seurassa

Tarina-aterialla Mikkelissä eli elämäni elämys marraskuussa Mikkelin Klubilla. Olin mediamatkalla Visit Saimaan vieraana tutustumassa Mikkelin seudun matkailutarjontaan. Matkan aikana tuli jopa hieman nolo oli, kun tajusin, että vaikka olen ollut koko ikäni alueen kesäasukas, niin kovin vähän sen historiasta, ravintoloista ja matkailukohteista tiedän. Kehotankin kaikkia sillon tällöin päivittämään lähialueensa paikallistietoutta kaupunkien verkkosivuilta.

Mikkelihän oli sodan aikaan Päämajakaupunki. Sota-aikana tarjotuista aterioista on koottu kokonaisuuksia, joita tarjoillaan tilauksesta tietyissä paikallisissa ravintoloissa.

Näin aterioita kuvataan: “Päämajakaupungin tarina-ateriat muodostavat kokonaisuuden, jossa toisen maailmansodan hetket ja ylipäällikön pöydän antimet yhdistyvät. Mitä syötiin Normandian maihinnousun päivänä, entä päivänä jolloin Viipuri antautui?

Ruokasalin ikkunalla toria katselevat samat anopinkielet, kuin Marsalkan aikaan.

Ylipäällikkö seurueineen ruokaili jatkosodan aikana Mikkelin Klubin huoneistossa, joka sijaitsi upouudessa Suur-Savon Osuuskaupan toimitalossa torin varrella. Sota-aikaan ruoka valmistettiin samassa talossa sijainneessa Hotelli Kalevan keittiössä. Nuorempi adjutantti Oswald Bäckman teki päivittäin muistiinpanot lounas- ja päivällisseurueen kokoonpanosta ja menusta. Nuo muistiinpanot ovat säilyneet pääsääntöisesti kesän 1944 ajalta.”

Ruokapöytä katettuna. Tilan huonekalut ovat alkuperäisiä.
Näyttelijä Timo Närhinsalo on esittänyt Marsalkka Mannerheimia teattereissa jo vuosia. Nyt hän johdatteli seurueemme tarina-aterian syövereihin

Välillä tuntui, että oikeasti oli Mannerheimin seurassa aivan eri aikakautena, niin taitavasti Närhinsalo kertoili tarinoita Mannerheimin elämästä rintamalla, tutkimusmatkoilla, Venäjän keisarin hovissa tai kansainvälisenä aristokraattina samalla kun isännöi ateriaa. Totesimmekin yhdessä, että marsalkka Mannerheim oli oman aikansa James Bond, seikkailija ja hurmuri. Närhinsalo oli sisäistänyt roolinsa erittäin hyvin ja hän käyttäytyi todellakin kuin herrasmies! Minäkin sain lähtiessä kohteliaan käsisuudelman.

Herraseurue istui aina samoilla paikoilla.

Söimme lounaan, joka syötiin sunnuntaina 21.5.1944 Sankarivainajien päivänä.  Ja tietenkin joimme Marskin ryypyn, joka on “Grönvallin sekoitus” vuodelta 1942.

Alkuruokana lounaalla oli raikasta ja herkullista kuhafilettä. Marski söi mielellään kalaa.
Tarina-aterialla Mikkelissä
Pääruokana oli savustettua sianselkää, joka tuotiin kuumana pöytään. Harvinaista ravintoloissa nykyisin. Liha oli niin mureaa, että se suorastaan suli suussa.
Jälkiruokana oli suklaahyytelöä eli blancmangé. Keskiajalta peräisin oleva jälkiruoka oli saanut seurakseen suklaata.

Ja se Marskin ryyppy. Se juodaan kolmella puraisulla. Ryypyn kanssa ei pidetä puheita, toivotetaan vain hyvää ruokahalua.

Ryyppylasi kaadetaan piripintaan. Lounaalla otettiin yksi ryyppy, illallisella kaksi. Jokainen päivä.

Tarina-aterioita tarjoavat tilausravintolat löytyvät täältä. Mikkelin klubilla ryhmän minimikoko on 8 ja tilaan mahtuu reippaasti enemmänkin. Itse mietin, että tarina-ateria olisi mainio vuosijuhlalahja, synttäriporukan lounas tai vain historiasta kiinnostuneen porukan yhteisruokailu. Tunnelma oli todella vaikuttava.

Sini 

PS Vierailimme myös naapurikorttelissa olevassa Teatteriravintola Ilossa, jossa illallisen lomassa voi seurata teatteriesitystä. Ravintolassa on kiertävä keittiömestari, vierailuiltana vuorossa oli Ilkka Arvola. Ruoka on tietenkin lähiruokaa. Kevään ohjelman löydät täältä.

Lue myös

Mannerheim ja makumatka Mikkeliin

Kierroksella Mikkelissä

kulttuuri
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *