Tuusulanjärven taiteilijakodit – kurkistus 100 vuoden taakse

Tuusulanjärven taiteilijakodit -kierros on mielenkiintoinen. Tuusulanjärven rannalle on keskittynyt Suomen taiteen kultakauden vaikuttajien keskittymä.  Tuusulanjärven taiteilijakodit kannattaa nähdä. Puolessa päivässä ehdit nähdä kaikki avoinna olevat kulttuurikohteet.

Miten Tuusulanjärven rannalle muodostui taiteilijayhteisö? 1890-luvun lopulla Tuusulanjärvi veti puoleensa lukuisia taitelijoita. Ensimmäiset taitelijat, jotka muuttivat Tuusulanjärven rannalle, olivat Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt. Juhani Aho alkoi houkutella sinne muita taitelijoita.

Tuusulanjärvi tarjosi työrauhaa ja hiljaisuutta, joita Helsinki ei voinut tarjota.

Olin suunnitellut pitkään Tuusulanjärven taitelijakodit -kierrosta, mutta aina se vain jäi. Olin käynyt vain Ainolassa.

Nyt kesäloman viimeisellä viikolla lähdimme kiertämään kulttuurikoteja. Samalla piipahdimme myös Lotta-museossa.

Ainola

Ainola

Aloitimme kulttuurikotikierroksemme Ainolasta, Jean ja Aino Sibeliuksen kodista.

Jean (1865-1957) ja Aino (1871-1969) Sibeliuksen koti sijaitsee Järvenpään puolella, Kielomäellä, jonne Lars Sonck suunnitteli Sibeliuksen hirsihuvilan.  Siellä Sibeliuksella oli työrauha säveltää suurin osa teoksistaan.

Sibelius olisi halunnut ensin tontin toisesta paikasta, mutta maanomistaja ei halunnut myydä Sibeliukselle, jota hän piti huonomaiseina. Tähän syynä oli Akseli Gallen-Kallelan Symposion-maalaus, jossa Sibelius on kuvattu päihtyneenä.

Aino huolehti lasten opetuksesta, kodista, laajasta puutarhasta ja talon sisustuksesta ja jopa suunnitteli osan huonekaluista.

Tuusulanjärven taiteilijakodit sibeliuksen patsas
Aino Sibelius suunnitteli Jean Sibeliuksen rintakuvapatsaan alla olevan hyllykön. Jean Sibelius epäili, että hänen patsaansa tuikea ilme pelottaa tyttäriä. Sen vuoksi hän lisäsi siihen hevosenkengän tuomaan leikkisyyttä.

Sibelius näki värit musiikkina. Salin uunin vihreä väri merkitsi Sibeliukselle F-duurina.

Perheen elämä määräytyi Jean Sibeliuksen työskentelyn mukaan. Säveltäessä talossa piti olla täydellinen hiljaisuus. Se oli paljon vaadittu, kun lapsia (kaikki tyttöjä) perheeseen syntyi kuusi.

Tyttäret harrastivat mm. soittamista, mutta sitä he harjoittelivat lähinnä Halosenniemessä, naapurissa.

Tuusulanjärven kulttuurikodit Ainolan uuni
Ainolan salin uunin vihreä väri ”soi” Sibeliuksen mielesssä F-duurina.

Jean Sibelius oli tuttu näky rantatiellä. Hän oli pukeutunut moitteettomaan pukuun myös kävelylenkeillään.

Tuurulanjärven kulttuurikodit sibeliuksen tuhkakupit
Sibeliuksen tupakkapöydällä on kuusi tuhkakuppia, jotta hän sai valita käyttöönsä mieleisen tuhkakupin.
ainola sibeliuksen flyygeli
Sibelius sai lahjaksi flyygelin, mutta rahapulan vuoksi hän oli menettämässä sen, ellei kansalaiskeräys oli auttanut.

Jos menet Ainolaan, käy katsomassa myös pihapiiristä löytyvät saunarakennus ja Sibeliusten hauta. Lipunmyyntitalosta löytyy myös pieni kahvila.

Vaikka olin käynyt vuosia sitten Ainolassa, se teki jälleen vaikutuksen. Kannattaa osallistua puolisen tuntia kestävään opastukseen, joka sisältyy lipun hintaan. Sen aikana kuulee mielenkiintoisia, pieniä tarinoita Sibeliusten elämästä.

Ainolan osoite Ainolankatu 1, Järvenpää. Kotimuseo on auki 30.9.2021 saakka ti-su klo 10-17. Liput: aikuiset 15 e, opiskelijat 8 e ja lapset (7-16 v) 4 e.

Halosenniemi

Tuusulanjärven taiteilijakodit halosenniemi
Halosenniemi

Ainolasta jatkoimme matkaa Halosenniemeen.

Pekka (1865-1933) ja Maija Halosen (1873-1944) jykevä hirsitalo valmistui vuonna 1902. Talon suunnitteli Pekka Halonen itse.

Halosenniemen ateljee
Halosenniemen ateljee kylpee valossa.

Massiivisesta hirsitaloa hallitsee Pekka Halosen korkea ateljee, johon tulvii valoa jättimäisistä ikkunoista. Ateljee toimi myös kotikonserttisalina, jossa soittivat Maija Halonen, Aino Sibelius ja joskus myös Jean Sibelius.

Halosenniemi uuninluukku
Halosenniemessä kannattaa katsoa uuninluukkija. Halosilla oli 8:lasta. Tässä uuninluukussa emakko syöttää 7 pikkupossua, mutta vasemmalle on jätetty tilaa kahdeksannelle. Symboliikkaa?

Vierailupäivänä museossa ei ollut opastusta, mutta jututimme yhtä henkilökuntaan kuuluvaa. Kuulimme, että Maija olisi halunnut taloon tapetteja, mutta Pekan mielestä paljaat hirret ovat paremmat. Kompromissina Maija sai laittaa joihinkin kohtiin, esimerkiksi ateljeen parven kaiteeseen, niinipunosta.

Halosenniemessä on paljon nähtävissä isännän taidetta.

Halosenniemen osoite on Halosenniementie 4-6, Tuusula. Museo on auki elokuulle saakka ma-su klo 10-17. Talvikaudella se on auki ti-su klo 12-17. Liput: aikuiset 10 e, eläkeläiset, opiskelijat ja varusmiehet 8 e, lapset (7-16 v), työttömät, lukiolaiset ja 2. asteen opiskelijat 4 e.

Erkkola ja Aleksis Kiven kuolinmökki

kulttuurikodit erkkolan uuni
Joku aikaisemmista omistajista oli päällystänyt Erkkolan uunin ruskealla. Uuni entisöitiin alkuperäiseksi.
erkkolan uunin yksityiskohta
Erkkolan uunin kaunis yksityiskohta.

Runoilija, kirjailija, lehtimies J H Erkon (1849-1906) koti Erkkola jää helposti Ainolan ja Halosenniemen varjoon. Talo on selvästi vaatimattomampi kuin Ainola ja Halosenniemi, mutta ennen kaikkea, että talon alkuperäistä irtaimistoa on jäljellä hyvin vähän. Liekö syynä, että talo oli pitkään yksityisomistuksessa, kunnes Tuusulan kunta osti sen vuonna 2006 Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamilla rahoilla.

Talon suunnitteli Pekka Halonen, Erkon taitelijaystävä, jopa rakennusporukkakin oli pitkälti sama kuin Halosenniemessä.

Erkolla ei ollut omaa perhettä. Hänen asumisensa Erkkolassa jäi lyhyeksi, sillä talo valmistui 1902 ja Erkko kuoli 1906.

Erkkolan osoite on Rantatie 25, Tuusula. Museo on auki 29.8. saakka ti-su klo 10-17, 1.9.-12.12 ke-su klo 12-17. Liput: aikuiset 6 e, eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet 4 e, lapset (7-16 v), työttömät, lukiolaiset ja 2. asteen opiskelijat 2 e, lapset (0-6 v) ja sotaveteraanit 0 e.

Suomen kirjallisuuden “kivijalka”, kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi (1834-1872) asui elämänsä viimeiset kymmenen kuukautta Tuusulassa. Hänen kuolinmökkinsä on Erkkolan naapurissa. Mökki on todella vaatimaton.

Aleksis Kiven kuolinmökki on auki 29.8. saakka ti-su klo 10-17 ja 1.9.-10.10. la-su klo 12-17. Osoite on Rantatie 24, Tuusula. Sisäänpääsymaksu on vapaaehtoinen.

Lottamuseo

lottamuseo
Lottamuseo

Kulttuurikotien läheisyydessä on Lottamuseo on mielenkiintoinen lisä Tuusulanjärvi-kierrokselle. Museossa pääsee tutustumaan lottien ja Lotta Svärd -järjestöön toimintaan vv.1921-1944 ja tuon aikakauden esineistöön.

Museon monipuolisen esineistön lisäksi kannattaa paneutua myös tekstitauluihin, jotka antavat hyvää taustatietoa.

lottamuseo lottapuku
Lottapuku vitriinissä, mutta Lottamuseossa pääsee myös kokeilemaan joitakin lottien käyttämiä vaatteita.
lottamuseo matkalaukku
Lottamuseossa on nähtävillä paljon sodanaikaista esineistöä.

Lottamuseon osoite Rantatie 39, Tuusula. Museo on auki elokuun loppuun ma-su klo 10-20, syys-lokakuu ti-su klo 10-17. Liput: aikuiset 7 e, opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, työttömät 6 e, lapset (0-18 v) ilmaiseksi.

Lottamuseossa on hyvä kahvila, jossa on myös ruokaa tarjolla.

Näihin kaikkiin esiteltyihin museoihin pääsee Museokortilla.

Lisää seuraavalla kerralla

Tuusulanjärven taiteilijakodit -päivämme sää oli hieman epävakainen. Sen vuoksi jätimme pari kulttuurikotia käymättä. Seuraavaan kertaan jäivät Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola ja Eero ja Saimi Järnefeltin Suviranta.

Vaikka emme kiertäneetkään kaikkia kotimuseoita, päivä oli antoisa ja mielenkiintoinen. Kyllä tuollaiset pienet pyrähdyksetkin piristävät paljon.

Kaisa

Lue myös 5 syytä matkustaa Porvooseen

Muutamat Loviisa-vinkit

kulttuuri
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *