Vihdoinkin lomasää tuli – toivottavasti jäädäkseen

Joko sää on muuttumassa? Toivon niin. Ainakin tämä viikko alkoi mökkiseudullani Mikkelissä lämpimänä ja aurinkoisena. Järvikin oli maanantaiaamuna kuin maisemakortista, tyyni ja taivaansininen. Heräsin tarpeeksi nukkuneena kello kuusi ja mietin lähtisinkö soutelemaan vai lenkille.

Maisema yhdeksän jälkeen.

Päädyin kuitenkin lukemaan lehden, sillä vilkaisu lämpömittariin palautti minut karuun todellisuuteen. Ulkona oli vain kymmenisen astetta. Yllättäen muutamassa tunnissa lämpö nousi ja tuli vihdoinkin kesäfiilis. Hellemekko ylle ja pihalle.

Heinäkuun alku on ollu todella kylmä ja tuulinen. Bonuksena runsaasti hyttysiä. Mutta eilen teki todella mieli suppailemaan järvelle. Ja kyllä se tuntui hyvältä. Maisemaan saa aivan eri näkökulman, kun lipuu hiljalleen järven pintaa pitkin.

 Lilluttelin välillä  laudalla makaillen keskellä järveä. Vain lintujen ja kalojen molskahtelun ääniä. Huomatkaa, että varpaiden kynsilakka sointuu laudan väreihin!

Rakastan kesän lämpöä ihollani. Heitin myös kengät nurkkaan ja nyt sipsuttelen koko ajan paljasjaloin. Lämmin sää jatkui tänäänkin.

Joku kyseli ja ihmetteli miten jaksan olla mökillä viikkotolkulla. Eihän siellä ole mitään tekemistä. No todella on, ainakin jos on vanha mökki kuten meillä. Tosin loman alun sateiset ja tuuliset säät vietin tyytyväisenä sisällä kirjoja lukien. Mutta nyt olen koko ajan ulkona.

Olen sauvakävellyt, pyöräillyt ja vain kuljeskellut. Kaikista nauttien, ei pakolla ollenkaan.

Tälle sammalmatolle teki mieli köllähtää haaveilemaan kesken lenkin.

Ihaninta on, ettei tarvitse olla missään tiettyyn aikaan. Ainoa ajastin ovat kesälomaansa kanssamme viettävät pojan perheen kaksi kissaherraa. Heillä on ihmeellinen sisäinen kello, joka on tarkka etenkin ruoka-aikojen kanssa.

Viime viikolla pidimme ystävien kanssa ex-tempore juhannusjuhlat, sillä juhannuksen kulovaroituksen vuoksi juhannuskokko nökötti edelleen polttamattomana paraatipaikalla.

Ensimmäistä kertaa moneen päivään myös aurinko tervehti meitä juuri ennen laskuaan. Toppatakki toki oli tarpeen.

Kaikki kutsutut pääsivät tulemaan muutaman tunnin varoitusajalla. Meitä on noin kymmenen hengen ydinporukka ja olemme viettäneet juhannuksia yhdessä vuosikymmeniä. Ja silti juttua riittää edelleen  aamuyön pikkutunneille saakka.

Kohotimme maljat myös meille korallihäidemme kunniaksi. 35 vuotta tuli täyteen.

Aivan mökkeytynyt en ole. Olen piipahdellut kotiseutumarkkinoilla ja kylän omilla rockjuhlilla. Kun kulttuurinälkä iskee, hyppään autoon ja lähden liikkeelle. Myöhemmin kesällä on vuorossa Savonlinna Oopperajuhlineen.

Nämä ihanuudet löytyvät Tertin Kartanosta, Mikkelin tietä Kuopioon mennessä.

Ei kesä kokonaan lomaillen mene. Olen tehnyt myös töitä täällä mökillä. Lähipäivinä suuntaan kaupunkiin keikalle ja sen jälkeen taas loma jatkuu.

Auvoisan olon välissä olen hieman murehtinut sitä, ettei omakotitalomme Vantaalla mennyt kaupaksi ainakaan ensi yrittämällä. Pitäisikö kokeilla uudestaan heti kesän jälkeen vai odotella ensi kevääseen? Onko kenelläkään kokemusta aiheesta?

Ihanaa lomaa lomalaisille ja rauhaisaa työntekoa töissä oleville.

Sini

hyvinvointi
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *