Poliisiväkivalta ei lopu anarkisteihin

Ase ei ole ase eikä väkivalta väkivaltaa, kun niitä käyttää poliisi. Tämän opimme eilen Twitterissä Helsingin ylikomisario Jussi Huhtelan twiiteistä. Keskustelussa viittasin siihen, kuinka poliisi on Helsingissä alkanut yhtenään osoitella mielenosoittajia “vähemmän tappavilla” paineilma-aseilla, poliisin uudella lelulla FN-303:lla. Viittasin myös siihen, kuinka itsenäisyyspäivänä 2015 Helsingin poliisi ampui pakenevia teinejä samaisella projektiiliaseella selkään. Huhtela koki aiheelliseksi tarttua siihen, mikä on lain määritelmä aseesta.

Ase ei oo ase

Metakeskustelu jatkui siihen, että itseasiassa poliisiväkivalta ei ole väkivaltaa.

Poliisiväkivalta nyt on vaan sitä parempaa väkivaltaa

Miksi vääntää tällaisista asioista julkisesti? Eikö se nyt ole aivan yhdentekevää, mitä sometaidoton poliisi twiittailee? Ei ole. Kielenkäyttö ja sanavalinnat muokkaavat ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta merkittävästi. Jos hyväksymme retorisesti sen, etteivät poliisin käyttämät aseet ole aseita eikä poliisiväkivalta väkivaltaa, on siitä enää pieni matka myös koko aiheen kiistämiseen faktuaalisella ja tunnetasolla. Mitä enemmän annamme poliisin määritellä kielenkäyttömme, sitä lähemmäs virallisesti ohjailtua ja rajoitettua uuskieltä ajaudumme. En tiedä onko tätä mitenkään mahdollista sanoa kuulostamatta täysin foliohatulta, mutta kielellä on yhteisessä kommunikaatiossamme, etenkin täysin tekstimuotoisessa sellaisessa, valtava vaikutus.

Vain muutama tunti sen jälkeen kun olin väitellyt siitä, onko ase ase ja väkivalta väkivaltaa Helsingin poliisi iski “ei-aseellisesti” ja “ei-väkivaltaisesti” anarkistien musiikkitapahtumaan. Musta Kallio-tapahtuman avajaisissa soittaneen räppäri Julma H:n keikka oli juuri loppunut, kun paikalle ilmestyi muutamia poliisipartioita. “En tiedä mistä oli kyse, mutta joku väittely siellä näytti olevan parin poliisin ja jonkun muun välillä”, kertoi silminnäkijä minulle tilanteesta. “Paikalla oli ehkä 50-100 ihmistä, sitten alkoi tulla lisää poliisipartioita. Yhtäkkiä poliisi yritti napata jonkun joukosta, muttei onnistunut siinä.”  “Me oltiin just laitettu musiikki pois ja alettu pakkaamaan kamoja kun poliisi kävi yhtäkkiä päälle, kertoi tapahtuman tekniikkaa hoitanut henkilö. “Sitten ne ihan varoittamatta (pippuri)kaasutti sellaisen 20-30 ihmisen joukon.” En tiedä monestiko lukijat ovat olleet tilanteessa, jossa poliisi alkaa suihkia kaasua ympäriinsä. Omasta kokemuksestani voin kertoa, että kaaoshan siitä syntyy. Niin myös Dallapé-puistossa.

Poliisi on väittänyt eri medioissa ja omassa tiedotteessaan, ettei musiikkia saatu loppumaan neuvotteluilla, ja tämän takia pippurikaasua käytettiin. Päivystävän anarkistin käsiinsä saamalla videolla kuitenkin näkyy selvästi, ettei musiikki soi enää poliisin aloittaessa kaasutuksen.

 


“Osalle ihmisistä näytti käyvän tosi pahasti siinä kaasutuksessa. Yksi ulkomaalainen vieras oli ihan shokissa pitkään. Siinä oli ainakin yksi ihminen, joka oli siitä kaasusta ihan sokaistunut. Siihen sitten poliisi jostain syystä käytti vielä etälamautinta. En mä tajua miksi ne sitä kaasua tai lamautinta käytti. Lisäksi niillä oli poliisikoira paikalla siellä, ja vähän matkan päässä puiston ulkopuolella näin kun joku tyyppi seisoi vaan tiellä ja poliisi osoitti sitä FN-303-aseella ennen kuin otti sen kiinni,” kertoi tapahtumassa musiikkia kuuntelemassa ollut silminnäkijä. Kaksi silminnäkijää on myös vahvistanut suoraan minulle FN-303:n esillä pitämisen. “Yhtäkkiä kuului myös tosi kova pamaus. Kyllähän ihmiset pelästyy kun ensin näkyy aseita ja sitten pamahtaa”, kertoi toinen silminnäkijöistä.

Sen sijaan että poliisi olisi lähtenyt retorisesti taivuttelemaan sitä, miten ase ei ollut vieläkään ase, poliisi ensin kieltäytyi Helsingin uutisille kommentoimasta paineilma-aseen tai etälamauttimen käyttöä. Myöhemmin omassa tiedotteessaan poliisi kiistää paineilma-aseen käytön. Helsingin poliisin ylikomisario Seppo Kujalan mukaantilanne oli normaali häiriötehtävä, jonka mittasuhteita sosiaalinen media on paisuttanut.”

Elämme vuonna 2016 Suomessa, jossa poliisi väittää ettei poliisiväkivalta ole väkivaltaa, etteivät paineilma-aseet ole aseita, ja että musiikkia puistossa kuuntelevien ihmisten osoittelu aseella, etälamauttaminen ja pippurikaasuttaminen on normaalia toimintaa.

Rakas ihminen. Vaikket haluaisi anarkisteja lähipuistoosi kuuntelemaan musiikkia, pysähdy hetkeksi miettimään mitä kohti olemme matkaamassa. Vaikkei musiikin soittaminen kaupungissa arki-iltana olisi hyvän tavan mukaista, onko ihmisten kaasuttaminen, lamauttaminen ja uhkailu hyväksyttävää? Mitä normaalimmaksi poliisiväkivalta, vaikka sitten inhottaviin anarkisteihin kohdistettuna, muuttuu ja mitä herkemmin nielemme poliisin määrittelyn kielenkäytöstämme, sen nopeammin otamme askeleita kohti yhteiskuntaa, jossa poliisin valtaoikeudet eivät rajoitu vain edellä kuvattuihin tilanteisiin. Poliisiväkivalta ei ala anarkisteista eikä lopu meihin. On meidän jokaisen tehtävä kyseenalaistaa, nostaa melu ja puuttua asioihin, kun vielä voimme.

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *