{"id":104,"date":"2018-08-24T11:35:26","date_gmt":"2018-08-24T08:35:26","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=104"},"modified":"2020-06-16T18:23:07","modified_gmt":"2020-06-16T15:23:07","slug":"suomi-1971-aseeton-vastarinta-valineena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/suomi-1971-aseeton-vastarinta-valineena\/","title":{"rendered":"Suomi 1971: Aseeton vastarinta v\u00e4lineen\u00e4"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on osa sarjaa, jonka edelliseen osaan Ruotsiin p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n artikkelin runkona Nuorisotutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n \u201dPuolustuslinjalla\u201d -kirjaan kirjoittamaani artikkelia<\/a>, josta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s tarkemmat viitteet. Suosittelen koko kirjan lukemista, mutta linkki vie suoraan artikkeliin.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 sain k\u00e4siini Liettuan jakaman siviilipuolustusohjeen, Liettuaksi. Professorina sit\u00e4 luulee tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 aika paljon omasta alastaan, mutta t\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tti. Niinp\u00e4 k\u00e4velin naapurity\u00f6huoneeseen sotahistorian professorimme Vesa Tynkkysen luo ja esitin h\u00e4mm\u00e4stykseni. Vesa kuunteli tovin ja ojensi sitten kirjahyllyst\u00e4\u00e4n T\u0161ekkoslovakian vuoden 1968 kriisin juuri julkiseksi muuttuneet tiedusteluraportit ja kopiot Kekkosen arkistosta minulle. Kyll\u00e4 asiaa Suomessakin on pohdittu, hyvinkin vakavasti.<\/p>\n

T\u0161ekkoslovakia: Aseeton vastarinta puolustusvaihtoehtona<\/h3>\n

Suomen ensimm\u00e4iset kokemukset aseettomasta vastarinnasta ovat autonomian ajan sortokausilta. Kun lukee alan perusteoksia, vuoden 1905 suurlakko esimerkkin\u00e4 yleens\u00e4 l\u00f6ytyy niist\u00e4. Viime sotien aikana aseettomia vastarintametodeita ei tarvittu, koska siviilit evakuoitiin, eik\u00e4 heit\u00e4 siten j\u00e4\u00e4nyt vihollisen valtaamille alueille. Toisin oli Norjassa ja Tanskassa l\u00e4hialueillamme, niist\u00e4 esimerkkej\u00e4 on viljalti.<\/p>\n

T\u0161ekkoslovakian kriisist\u00e4 on nyt tasavuosia, viisikymment\u00e4. Olin tuolloin jo syntynyt, mutta mit\u00e4\u00e4n muistikuvaa ei itsell\u00e4ni asiasta ole edes vanhempieni puheista, joten heitt\u00e4ydyin asiaan uuden oppimisen innolla.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\"\"
Prahan kev\u00e4\u00e4st\u00e4 minulla ei kuvaa ole, mutta vuonna 2006 Nato-kokouksen aikana kuvasin vaikuttavan sotamuistomerkin. Lippu oli vuonna 1968 sama, mutta aseet oli p\u00e4\u00e4tetty j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kokonaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja sek\u00e4 armeijan ett\u00e4 kansan moraali piti.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/p>\n

Keskustelu Suomessa ponnahti nopeasti k\u00e4yntiin jo kriisin aikana, jota arvioitiin alusta saakka my\u00f6s siviilivastarinnan n\u00e4k\u00f6kannalta. Presidentti Kekkoselle toimitetuissa v\u00e4litt\u00f6miss\u00e4 tiedusteluraporteissa jo tiedettiin, ett\u00e4 T\u0161ekkoslovakian hallitus kielsi armeijaa avaamasta tulta miehitt\u00e4ji\u00e4 vastaan, ja vain niin sanottuun laillisuuteen perustuva passiivinen vastarinta oli sallittua. Prahan kev\u00e4\u00e4n johto ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 sotilaallinen vastarinta olisi ollut itsemurhaa. Erona Unkarin vuoden 1956 l\u00e4hes vastaaviin tapahtumiin oli my\u00f6s se, ett\u00e4 miehitt\u00e4j\u00e4n joukot \u2013 joita oli Neuvostoliiton lis\u00e4ksi kaikista naapurimaista – pyrkiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n v\u00e4kivaltaa pyrkien p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riins\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 diplomatian ja v\u00e4kivallan uhan avulla. Lis\u00e4ksi Neuvostoliitossa jo kiinnitettiin huomiota maailman yleiseen mielipiteeseen.<\/p>\n

Tarkemmassa tiedusteluanalyysissa vastarinnan runkona oli \u201dvapaiden radioasemien verkosto\u201d ja voimakas tiedotustoiminta, jonka avulla esimerkiksi Prahan katukyltit poistettiin tai ylimaalattiin yhden y\u00f6n aikana miehitt\u00e4j\u00e4n toiminnan vaikeuttamiseksi. Anekdoottina mainittakoon, ett\u00e4 radioasemaverkosto oli perustettu vain muutamaa vuotta aiemmin Neuvostoliiton toimesta ja l\u00e4nnen hy\u00f6kk\u00e4yksen varalta rungoksi juuri siviilivastarinnalle miehitystilanteessa. Kun Baltian maat kamppailivat itsen\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n vuonna 1991, taistelua k\u00e4ytiin erityisesti radioasemilla.<\/p>\n

Aseeton vastarinta oli alkuun menestys. Kansa ei alistunut, miehitt\u00e4j\u00e4 ei kokenut itse\u00e4\u00e4n vapauttajaksi ja Prahan kev\u00e4\u00e4n johto palautettiin hetkeksi viel\u00e4 valtaan vakavan puhuttelun j\u00e4lkeen. Muutamassa vuodessa kev\u00e4t oli kuitenkin vaihtunut syksyyn ja sitten talveen. Kun viel\u00e4 kapinaa tukenut Romania pakotettiin asevoimalla uhkaamalla per\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n, voidaan sanoa, ett\u00e4 menestys j\u00e4i lyhytaikaiseksi ja vaillinaiseksi.<\/p>\n

Ehk\u00e4 t\u0161ekkien ja slovakkien asennetta jatkossakin ikeen alla kuvaa kuitenkin sanonta \u201djos et varasta valtiolta, varastat perheelt\u00e4si<\/em>\u201d sek\u00e4 se, ett\u00e4 he tavallaan sulkivat politiikan keskusteluidensa ulkopuolelle: molemmat harmittivat Neuvostoliittolaisia ja maan kommunisteja syv\u00e4sti. Urheilussa he sen sijaan n\u00e4yttiv\u00e4t miehitt\u00e4jille voimaansa, suurella innolla.<\/p>\n

Aseeton vastarinta Suomen ratkaisuna?<\/h3>\n

Kriisin j\u00e4lkeen Suomessa innostuttiin aseettoman vastarinnan ajatuksesta ja Sadankomitea<\/a> otti sen toimintaohjelmaansa k\u00e4\u00e4nt\u00e4en my\u00f6s alan keskeisen kirjallisuuden suomeksi. Ruotsissa asiasta innostuttiin viel\u00e4 enemm\u00e4n. Kannattipa Paavo Lipposen muistelmien mukaan ulkoministeri ja asevelisosialisti V\u00e4in\u00f6 Leskinenkin, sodan k\u00e4ynyt ja sen kauhut n\u00e4hnyt mies, ett\u00e4 ilmoittaisimme Neuvostoliiton hy\u00f6k\u00e4tess\u00e4 vastineemme olevan ainoastaan aseeton. H\u00e4n perusteli kantaansa samoin kuin t\u0161ekkijohto, kansallisen itsemurhan est\u00e4misell\u00e4. Kristosofit jopa n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 \u201dSuomen kansasta odotetaan aseettomuuden ensimm\u00e4ist\u00e4 toteuttajaa, jolloin voi Suomesta tulla Euroopan omatunto, henkisesti johtava valtio<\/em>\u201d. N\u00e4in \u201dkansa, joka vapaaehtoisesti, omasta aloitteestaan, riisuu oman armeijansa, niin se kansa on t\u00e4m\u00e4n tekonsa kautta julistautunut kuin pyh\u00e4ksi kansaksi, jonka kimppuun kukaan ei voi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4<\/em>.\u201d Uskoa asiaan ei siis ainakaan puuttunut.<\/p>\n

Majuri Aimo Pajunen, sittemmin puolustusministeri\u00f6n kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja yht\u00e4 kriisi\u00e4 vailla puolustusvoimien komentaja, keskusteli rauhanliikkeen edustajien kanssa julkisuudessa vastustaen aseetonta ratkaisua ainoana varautumisen keinona, mutta tunnustaen my\u00f6s sen arvon: \u201dPassiivista vastarintaa tarvitaan, jos esimerkiksi jokin osa maata puolustustoimenpiteist\u00e4 huolimatta joutuu miehitetyksi \u2026 t\u00e4ll\u00f6in v\u00e4kivallaton vastarinta ilment\u00e4\u00e4 samaa puolustustahtoa \u2026 t\u00e4ss\u00e4 on kyse kokonaan eri asiasta, joka ei mitenk\u00e4\u00e4n ole ristiriidassa ulkopoliittisen linjamme kanssa<\/em>.\u201d Pajusen erinomaisen ja tuolloin ajankohtaisen artikkelin l\u00f6yd\u00e4t Suomen Kuvalehden joulunumerosta SK52\/1968 otsikolla \u201dV\u00e4kivallaton vastarinta ja Suomi\u201d. Valitettavasti se digiarkisto ei ole avoin, joten linkki\u00e4 en laita.<\/p>\n

Yleisesikuntamajuri ja sotatieteellisen toimiston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Lappalainen laati vuonna 1969 laajan salaisen tutkimusty\u00f6n puolustusvoimien johdon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4sitteli aseetonta vastarintaa sitten Tiede ja ase -julkaisussa vuonna 1970 laajassa erillisartikkelissa<\/a> sek\u00e4 sotilaallisen maanpuolustuksen vaihtoehtona ett\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4j\u00e4n\u00e4. Tuo artikkeli l\u00f6ytyy netist\u00e4kin, koska keskeisin sotilastiedejulkaisumme p\u00e4\u00e4tettiin digitoida kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jokunen vuosi sitten. Lappalainen toteaa \u201daseettoman vastarinnan yleisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan sama kuin aseellisen puolustuksen<\/em>\u201d jatkaen, ett\u00e4 sen \u201dyleinen perusta on voimakkaasti moraalis-eettinen<\/em>\u201d samaistuen \u201ditse asiassa kansan henkiseen puolustuskykyyn<\/em>.\u201d T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti minut pohtimaan ratkaisua nimenomaan hybridivaikuttamisen ja -sodan vasteena, koska pid\u00e4n niiden taistelukentt\u00e4n\u00e4 juuri kansalaisten henkist\u00e4 kriisinsietokyky\u00e4.<\/p>\n

Molempien tarkastelu on paljolti turvallisuuspoliittista. Sek\u00e4 Pajunen ja edelleen Lappalainen esitt\u00e4v\u00e4t nelj\u00e4 keskeist\u00e4 kysymyst\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Riitt\u00e4isik\u00f6 ja miss\u00e4 olosuhteissa aseeton vastarinta tai siihen valmistautuminen ainoana puolustuskeinona<\/strong> turvaamaan kansallisen olemassaolomme ja suomalaisen n\u00e4kemyksen mukaisen kehityksen?<\/em> T\u00e4t\u00e4 Sadankomitea esitti ja vaati vastausta KYLL\u00c4.<\/li>\n
  2. Mik\u00e4 on aseettoman vastarinnan maahantunkeutumista ennalta ehk\u00e4isev\u00e4 vaikutus<\/strong>?<\/em> Kysymys on sotilaallisesti keskeinen, koska kaikki kirjallisuudessa k\u00e4ytetyt esimerkit ovat joko itsen\u00e4isyystaisteluita tai toimintaa maahan jo tunkeutunutta tahoa vastaan. Nykyisin monin osin rajattomassa maassa kysymys pit\u00e4isi hybridin kannalta asettaa toisin.<\/li>\n
  3. Voidaanko aseettoman vastarinnan ja siihen turvautumisen julistamisen avulla t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomen kansainv\u00e4liset turvallisuuspoliittiset sitoumukset<\/strong>?<\/em> T\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4 muotoutui YYA- ja Ahvenanmaan sopimuksiin liitettyn\u00e4 keskeinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja pelkk\u00e4\u00e4 aseetonta vastarintaa arvosteleva argumentti. Aikansa tuote, mutta ehk\u00e4p\u00e4 nykyisin pit\u00e4isi arvioida velvoitteitamme EU:n turvallisuusrakenteessa ja Naton is\u00e4nt\u00e4maatuessa?<\/li>\n
  4. Mik\u00e4 on aseettoman vastarinnan merkitys aseellisen puolustuksen t\u00e4ydent\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/strong>?<\/em> T\u00e4m\u00e4 viimeinen kysymys on edelleen varsin relevantti.<\/li>\n<\/ol>\n

    Parlamentaarinen puolustuskomitea: Kyll\u00e4, aseiden rinnalla.<\/h3>\n

    Lappalainen asettaa aseettoman vastarinnan tavoitteiksi osoittaa maahantunkeutujalle sen toiminnan ep\u00e4oikeutus ja ep\u00e4mieluisuus, s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n yhteenkuuluvaisuuden tunne ja moraali sek\u00e4 osoittaa ulkopuolisille valtioille kansakunnan pyrkimys ja tahto s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isyytens\u00e4. P\u00e4\u00e4telm\u00e4 \u201dkylm\u00e4\u00e4n sotaan liittyv\u00e4n kumouksellisen toiminnan ja peitetyn sodank\u00e4ynnin hy\u00f6kk\u00e4ysmuotojen vastustaminen on aseettoman vastarinnan luonnollinen toimintakentt\u00e4, jolla joudutaan taistelemaan sek\u00e4 vieraita soluttautujia ett\u00e4 oman kansan keskuudessa esiintyvi\u00e4 kumouksellisia aineksia vastaan<\/em>\u201d vertautuu varsin hyvin nykyiseen ajatukseen hybridisodank\u00e4ynnist\u00e4, toki kyberymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 t\u00e4ydennettyn\u00e4. Puhutaanhan nyt usein kylm\u00e4n sodan paluusta, ja ihan syyst\u00e4.<\/p>\n

    Ratkaisun laaja pohdinta tiivistyi ensimm\u00e4isess\u00e4 parlamentaarisen puolustuskomitean [jos asia ei ole tuttu, linkin<\/a> takana on lis\u00e4tietoa] mietinn\u00f6ss\u00e4 vuonna 1971. Mietint\u00f6 linjaa, ettei aseeton puolustus yksin t\u00e4yt\u00e4 Suomen turvallisuuspolitiikan vaatimuksia, mutta sit\u00e4 tulisi tutkia yhteen sovitettuna aseellisen puolustuksen kanssa, jonka ratkaisu oli jo linjattu. Mietinn\u00f6n liitteen\u00e4 olevassa Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunnan toteuttamassa mielipidetiedustelussa v\u00e4ite \u201dSuomen on puolustauduttava vaikka tulos n\u00e4ytt\u00e4isi ep\u00e4varmaltakin<\/em>\u201d vaihtoehdoista aseellisesti ja aseettomasti sek\u00e4-ett\u00e4 sai 46 %, vain v\u00e4kivallaton 22 % ja vain aseellinen 18 % kannatuksen. Seitsem\u00e4n prosentin mielest\u00e4 oli heti antauduttava ja kymmenen prosenttia ei osannut sanoa. Sama kysymysh\u00e4n on edelleen MTS:n patteristossa, mutta se viittaa vain aseelliseen vastarintaan.<\/p>\n

    Sissisotaa ja vastarintaliikett\u00e4 siviilien tukemana<\/h3>\n

    1970-luvulla puolustusvoimissa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ensimm\u00e4inen alueellisen puolustuksen operaatiok\u00e4sky, jossa muun muassa laajamittainen koko maan kattavaan sissitoimintaan valmistautuminen oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Puolustusdoktriinimme on edelleen sama, se ei ole periaatteiltaan muuttunut.<\/p>\n

    Kapteeni Heikki Kausto laati aseellisen ja aseettoman vastarinnan yhteensovittamisesta sotakorkeakoulun diplomity\u00f6n<\/a> vuonna 1973. Ty\u00f6t on juuri digitoitu, joten siihen voi perehty\u00e4 muutoinkin kuin paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 arkistossa. Majuri Antero Karvinen, sittemmin muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, arvioi ty\u00f6t\u00e4 n\u00e4in: \u201dEnsimm\u00e4inen Sotakorkeakoulun diplomit\u00f6ist\u00e4, joka k\u00e4sittelee aseetonta maanpuolustusta. Tekij\u00e4n ratkaistavaksi on j\u00e4\u00e4nyt kysymys siit\u00e4, miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aseettoman maanpuolustuksen menetelm\u00e4t voidaan nivelt\u00e4\u00e4 aseellisen puolustuksen teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4n<\/em>\u201d. \u00a0Ty\u00f6 siis l\u00e4htee toteuttamaan puolustuskomitean juuri antamaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

    Kauston k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 skenaario todella pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Etel\u00e4-Suomi on ollut linjan Pori\u2013Tampere\u2013Lappeenranta etel\u00e4puolelta vallattuna jo kuukausia, alueella on keskitysleirej\u00e4, osa alueesta on sissien hallussa sissisodan jatkuessa ja v\u00e4est\u00f6 on ryhtynyt laajaan aseettomaan vastarintaan. Kausto k\u00e4y ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n l\u00e4pi toiminnan organisoinnin, tarvittavat valmistelut, taistelun ja alueen takaisinsaannin aikaiset siviilivastarinnan toimet.<\/p>\n

    \"\"
    Kauston diplomity\u00f6n skenaario. Ty\u00f6 on ollut alusta saakka julkinen, vaikka se viittaa selke\u00e4sti Neuvostoliittoon \u2013 toki t\u00e4t\u00e4 sanomatta \u2013 maan valtaajana. Naton tekem\u00e4t Suomen valtaussuunnitelmat koskivat enemm\u00e4nkin Lappia ja Pohjanmaata, kuten nykyisin tied\u00e4mme.<\/figcaption><\/figure>\n

    Kausto p\u00e4\u00e4tyy johtamisessa siihen, ett\u00e4 jo tuolloin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu kokonaismaanpuolustuksen malli soveltuu my\u00f6s aseettoman vastarinnan johtamismalliksi. Malliin kuuluivat sotilaallisen puolustuksen lis\u00e4ksi taloudellinen puolustus eli huoltovarmuus, henkinen maanpuolustus ja v\u00e4est\u00f6nsuojelu. Saman johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki Sadankomitea suomentaessaan Hedj\u00e4rnin kirjan Ydin-lehtens\u00e4 numeron 8\/1970 sijaan erityispainokseksi ja muokatessaan sen organisointimallin suomalaiseksi.<\/p>\n

    Siviilipuolustuksella on usein sidos aseelliseen sissisodan tyyppiseen vastarintaan. T\u00e4m\u00e4n heikkoutena pidet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 aseiden k\u00e4ytt\u00f6 oikeuttaa vastapuolta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia aseitaan my\u00f6s aseettomia vastarintatoimia vastaan. Suomessa oli jo 1960-luvulla p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 suomalaisessa mallissa siviilej\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 sissien tukemiseen ja sodank\u00e4yntitavasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 sissitoiminta. Asek\u00e4tkent\u00e4 sotien j\u00e4lkeen oli sissisodan valmistelua, ja Kauston kuva p\u00e4\u00e4tyi vuosi sitten Iltasanomien t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n erikoisnumeroon, jossa spekuloitiin mit\u00e4 olisi tapahtunut jos maa olisikin vuonna 1945 vallattu.<\/p>\n

    Lopulta parlamentaarisen puolustuskomitean toivomaa aseettoman vastarinnan toimeenpanosuunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan tehty, vaikka Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta j\u00e4tti vuonna 1975 suosituksensa sen toteuttamisesta. Vasemmisto ehk\u00e4 pettyi siihen, ettei aseita riisuttukaan ja muut eiv\u00e4t asiaa edist\u00e4neet, vaikka jokainen puolue oli ehtinyt asian jo ohjelmissaan hyv\u00e4ksy\u00e4.<\/p>\n

    Miksi hyppy Liettuasta 2015 ja Ruotsista 2018 n\u00e4in kauas taaksep\u00e4in?<\/h3>\n

    Kun opetan maanpuolustuskursseilla hybridisotaa, korostan kolmea asiaa.<\/p>\n

      \n
    1. Osassa taistelukentti\u00e4 eli informaatiossa, taloudessa ja kyberiss\u00e4, Suomi on tavallaan jo vallattu. Me emme voi puolustaa n\u00e4it\u00e4 perinteiseen tapaan maan rajalta l\u00e4htien vihollista viivytt\u00e4en.<\/li>\n
    2. Taistelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n erityisesti kansalaisten mielist\u00e4, jolloin henkinen kriisinkestokyky on puolustuksen avaintekij\u00e4.<\/li>\n
    3. Hybridiss\u00e4 useita komponentteja yhdistell\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 tavoilla ja ne pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n siten, ettei varsinaiseen sotilaalliseen puolustukseen edes ryhdyt\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

      Kun Kauston kartan vaihtaa maantieteellisest\u00e4 tasoittaiseksi, osassa niist\u00e4 me taistelemme jopa osin vihollisen valtaamalla alueella. Henkisi\u00e4 pakolaisia ja jopa vihollisen leirej\u00e4 l\u00f6ytyy. Taloudessa on vahvoja vihollisen linnoituksia. Kyberin sy\u00f6vereiss\u00e4 lymy\u00e4\u00e4 vahingontekij\u00f6it\u00e4. Siksi suosittelen aseettomaan vastarintaan perehtymist\u00e4 my\u00f6s muille kuin rauhanpuolustajille, ja muotoilen seuraavissa artikkeleissa niist\u00e4kin suomalaisen hybridivaikuttamisen ja -sodan kansalaisvastarinnan mallin.<\/p>\n

      Siihen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Artikkeli on osa sarjaa, jonka edelliseen osaan Ruotsiin p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4. Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":109,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27,71,63,5,15,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/kausto-vastarintakartta.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/kausto-vastarintakartta.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/104"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=104"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/104\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":592,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/104\/revisions\/592"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/109"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=104"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=104"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=104"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}