{"id":113,"date":"2018-08-26T18:29:40","date_gmt":"2018-08-26T15:29:40","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=113"},"modified":"2018-11-14T10:00:42","modified_gmt":"2018-11-14T08:00:42","slug":"kansalaisvastarinnan-yleinen-malli-hybridimaailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/kansalaisvastarinnan-yleinen-malli-hybridimaailmassa\/","title":{"rendered":"Kansalaisvastarinnan malli hybridimaailmaan"},"content":{"rendered":"

Artikkeli on osa sarjaa, jonka edelliseen osaan vuoden 1971 Suomen aseettomaan maanpuolustukseen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt runkona kirjaan Puolustuslinjalla kirjoittamaani artikkelia<\/a>, josta l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s tarkemmat viitteet. Suosittelen koko kirjan lukemista, mutta linkki vie suoraan artikkeliin.<\/p>\n

Pakollinen teoriakatsaus<\/h3>\n

Aseettoman vastarinnan erilaiset muodot ovat kuuluneet resursseiltaan ja aseiltaan alivoimaisen osapuolen keinoihin jo kauan. Tunnetuimmat onnistuneet esimerkit ovat Intian vapaustaistelu ja sen voittajaa Mahatma Gandhia pidet\u00e4\u00e4n alan guruna, joka tiett\u00e4v\u00e4sti ammensi oppeja my\u00f6s Suomen vuoden 1905 suurlakosta. Toisen maailmansodan vastarintaliikkeet Hollannissa, Tanskassa ja Norjassa perustuivat paljolti siviilivastarintaan. Osin Unkarissa (1956) ja varsinkin T\u0161ekkoslovakiassa (1968) siviilivastarinnan v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytettiin miehitt\u00e4j\u00e4n sotavoimaa vastaan. Puolan solidaarisuusliike on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, samoin Baltian ihmisketju vuonna 1989. Asia ei siis ole uusi eik\u00e4 tuntematon.<\/p>\n

Siviilivastarinnan klassikko on Gene Sharpin ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6m\u00e4inen The Politics of Nonviolent Action vuodelta 1973, jonka k\u00e4sikirjoitusta luettiin my\u00f6s 1970-luvun alun Suomessa. Itse l\u00f6ysin kirjan Tampereen kaupunginkirjaston varastosta, joten aivan juuri sit\u00e4 ei oltu luettu. Kolmen kirjan tiiliskivim\u00e4inen kokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvauksen aseettoman vastarinnan perusteista, laajan historia-analyysin, kuvauksen 198 eri metodista, soveltamisen strategian ja taktiikan sek\u00e4 perustan vaikutusten arvioinnille. Sharp esitt\u00e4\u00e4 tavoitteekseen kirjoittaa samalla analyyttisyydell\u00e4 kuin sotilasohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t, siis ideat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ksi.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Sharpin tiiliskivet, kolme osaa. Sotilaallisesti osa kaksi todella muistuttaa ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kirja on kokonaisvaltainen kuvaus aseettomasta vastarinnasta vaihtoehtona, ei sotilaallisten toimintojen lis\u00e4n\u00e4. Sharp kuvailee taktisin termein siviilivastarintaa ja vertailee sit\u00e4 aseelliseen vastarintaan nostaen esiin seitsem\u00e4n tekij\u00e4\u00e4:<\/p>\n

(1) Ep\u00e4suoran strategian k\u00e4ytt\u00f6<\/strong>. Siviilivastarinta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen esimerkki sotateoreetikko Liddell Hartin esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sotilasstrategiasta. P\u00e4\u00e4vaikutuskanava on psykologinen, mik\u00e4 soveltuu hyvin nykyajan informaatiosodank\u00e4ynnin ajatteluun. Sharpin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 termi on Jiu-Jiutsu, jossa voima tulee vastustajalta ja voitto saavutetaan suuntaamalla se toisin. Propagandassa huumori edustaa t\u00e4t\u00e4 keinoa.<\/p>\n

(2) Psykologiset elementit<\/strong>. Kiinalaisen, maailman kuuluisimman sotateoreetikon Sun T\u0161un ajatus \u201dvoittaa sota taistelutta\u201d luo t\u00e4lle ajatukselle pohjan. Yll\u00e4tyksen elementti ei ole aseettomassa vastarinnassa vastaava kuin aseellisessa. Tilalla on ennemminkin vastatoimien ep\u00e4symmetrisyys ja kest\u00e4vyys toimien toteutuksessa, siis vastakohtaisuus vastustajan kanssa.<\/p>\n

(3) Maantieteelliset ja psyykkiset elementit<\/strong>. Fyysisell\u00e4 paikalla ja sen hallinnalla ei ole aseettomassa taistelussa merkityst\u00e4, vaan kyse on pikemminkin mielist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 taistelusta. Joillakin symbolisilla rakennuksilla tai paikoilla voi toki aseettomassakin taistelussa olla merkityst\u00e4. Kun vertaat t\u00e4t\u00e4 ajatukseeni hybridin rajattomuudesta, yht\u00e4l\u00e4isyys avautuu.<\/p>\n

(4) Ajoitus<\/strong>. Oikealla ajoituksella ja tekojen ajallisella j\u00e4rjestyksell\u00e4 voi olla aseettomassa taistelussa yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 merkitys kuin aseellisessa. Vaikka kirja ei asiaa systemaattisesti k\u00e4sittelek\u00e4\u00e4n, aikautus suhteessa aseellisiin keinoihin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Nykyisin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 termi on vaikutusperustaisuus, joka on l\u00e4nsimaisen hybridisota-ajattelun perusta.<\/p>\n

(5) Voimasuhteet<\/strong>. Toimissa kuten lakoissa tai mielenosoituksissa, m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on suuri merkitys. Toisaalta symbolilla tai tekstill\u00e4 voi olla valtava merkitys. Aseettomassa taistelussa \u201dstrategisen korpraalin\u201d merkitys on suuri. Termi tuli tutuksi Irakin sodassa, jossa amerikkalaisen korpraalin h\u00f6lm\u00f6ily somessa aiheutti poliittisen kriisin ja melkein erotutti koko operaation komentajan.<\/p>\n

(6) Painopiste, voimien vaikutuksen keskitt\u00e4minen<\/strong>. K\u00e4site p\u00e4tee my\u00f6s aseettomassa taistelussa. Kokonaisuus muodostuu osavoitoista, jotka yhdistet\u00e4\u00e4n operaatioksi. Samaan tavoitteeseen tulee pyrki\u00e4 useilla keinoilla. Vastustajan heikkoudet on tunnettava, samoin omat vahvuudet.<\/p>\n

(7) Aloite<\/strong>. K\u00e4site oli keskeinen jo Gandhin ajattelussa. Aloite on pyritt\u00e4v\u00e4 tempaamaan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sitten hallussa valitsemalla sellaisia toimintalinjoja, joilla on useita vaihtoehtoisia toteutustapoja pakottamaan vastustaja jatkuvaan ep\u00e4varmuuteen ja mahdollistamaan \u201doma liike ohi katkottujen linjojen\u201d.<\/p>\n

Koska t\u00e4llainen kuulostaa puuduttavalta sotateoretisoinnilta, tein kevyen listan Sharpin esitt\u00e4mist\u00e4 metodeista t\u00e4nne<\/a>. Kyseess\u00e4 on nopea ja kevyt esimerkki.<\/p>\n

Kun mietin Ven\u00e4j\u00e4n toteuttamaa Krimin valtausta vuonna 2014, aktiiviurani ajan opillisesti hienointa sotaoperaatiota, ja mietin n\u00e4it\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, l\u00f6yd\u00e4n paljon yhtenevyyksi\u00e4. Mutta miten n\u00e4ill\u00e4 puolustetaan?<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Sabotaasi on kiistelty osa aseettoman vastarinnan keinovalikoimaa. Oman tuhoaminen on sallittua, mutta toisen ehk\u00e4 ei? Tied\u00e4tk\u00f6 mist\u00e4 sana sabotaasi on per\u00e4isin? Kuva on Harakan saarelta, jossa johtamani tutkimuslaitoksen yhdet juuret sijaisevat<\/figcaption><\/figure>\n

.<\/p>\n

Kansalaisvastarinnan uskottavuus ja pelote<\/h3>\n

\u201dPelote on Suomen puolustusvoimien rauhanajan p\u00e4\u00e4tuote\u201d, kuulee usein sanottavan. Lauseella tarkoitetaan, ett\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 ei tule, koska sen hinta on liian suuri. Kun otan kantaa suuriin sotavarustehankintoihimme, syvenn\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aihetta, mutta nyt tarkastelen siviilivastarinnan uskottavuutta ja pelotearvoa neliportaisesti:<\/p>\n

1) Uskovatko yksitt\u00e4iset toimijat?<\/strong> Kansalaisvastarintaan tarvitaan sitkeytt\u00e4 jatkaa vangitsemisista, pelottelusta ja raskaistakin henkil\u00f6kohtaisista menetyksist\u00e4 ja k\u00e4rsimyksist\u00e4 huolimatta. Innoittaako yhteiskunnan ja valtion itsen\u00e4isyyden puolustaminen yksil\u00f6keskeisess\u00e4 Suomessa t\u00e4h\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n montaa ja riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vahvuudella? Romas Kalanta<\/a> oli yksi Liettuan sankareita. Mielenosoituksessa on ryhm\u00e4ss\u00e4, mutta pid\u00e4tysselliss\u00e4 on sen j\u00e4lkeen yksin. Jos somessa ottaa kantaa, voi joutua laajan vihakampanjan uhriksi. Voiko esimerkiksi Jessikka Aroa sanoa vastarintataistelijaksi?<\/p>\n

2) Uskooko kansa?<\/strong> Kansalaisvastarinnan on jatkuttava, vaikka poliittinen johto vaihdettaisiin ja armeija olisi ly\u00f6ty tai osoittautunut kyvytt\u00f6m\u00e4ksi puolustamaan kyseist\u00e4 aluetta tai taistelukentt\u00e4\u00e4 kyberin tapauksessa. Ruotsi ilmoitti ohjeessaan, ett\u00e4 \u201djos jokin maa hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 Ruotsiin, emme anna koskaan periksi. Kaikki tiedot siit\u00e4, ett\u00e4 vastarinta pit\u00e4\u00e4 lopettaa, ovat virheellisi\u00e4<\/em>\u201d. Vahvistaisiko kansalaisvastarinta samalla sotilaallista maanpuolustustahtoa vai veisik\u00f6 se silt\u00e4 kannattajia 1970-luvun alun tapaan?<\/p>\n

3) Uskovatko l\u00e4nsimaiset tukijat?<\/strong> T\u00e4t\u00e4 voisi arvioida analysoimalla Liettuan ratkaisun saamaa vastaanottoa Naton piiriss\u00e4, erityisesti muissa Baltian maissa ja Puolassa naapurimaana. Luoko sitke\u00e4 vastarinta mediamerkityksineen nykymaailmassa tilanteen, joka \u201dpakottaa\u201d saman mieliset tukemaan? Laajeneeko Liettuan esimerkki vai j\u00e4\u00e4k\u00f6 se kuriositeetiksi? Miten erityisesti Puola, muut Baltian maat, Slovakia ja T\u0161ekki reagoivat? Sen tied\u00e4mme, ett\u00e4 Ruotsi ainakin l\u00e4hti samalle tielle.<\/p>\n

4) Uskooko vastustaja?<\/strong> Muodostavatko l\u00e4hihistorian esimerkit perustan, joka on otettava huomioon, vai sy\u00f6k\u00f6 ratkaisu uskottavuutta aseelliselta puolustukselta? \u201dUskooko ISIS\u201d ei liene kovin relevantti kysymys: se uskoo, muttei meit\u00e4. Mutta Neuvostoliittokin uskoi T\u0161ekkoslovakiassa vuonna 1968 ainakin tovin.<\/p>\n

Kaikkien n\u00e4iden tasojen on toimittava. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 kansalaisille saadaan toimintaa, vaikka se suojaakin kriisiss\u00e4, kun kansalainen muuttuu uhkan kohteesta turvallisuuden tekij\u00e4ksi. Pelkk\u00e4 oman kansan usko ei riit\u00e4, vaan yst\u00e4vien pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s uskoa. Lis\u00e4ksi potentiaalisen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n pit\u00e4\u00e4 kokea pelote, ei toki pel\u00e4t\u00e4, koska kansalaisvastarinta on k\u00f6mpel\u00f6 hy\u00f6kk\u00e4ysv\u00e4line mutta vakaa puolustusratkaisu.<\/p>\n

Toimisiko ajatus nykyhetken Suomessa?<\/h3>\n

Suomen itsen\u00e4isyys on varsin lyhyt, mutta raskaat sodat ja niiden j\u00e4lkeinen taloudellinen selviytyminen hyvinvointivaltioksi ovat vahvistaneet kansallista itsetuntoamme. Suomi on Liettuan tavoin etnisesti ja kulttuurisesti varsin yhten\u00e4inen. Kun muistaa, ett\u00e4 nyt ristiriitoja her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asiat ovat Suomen selviytymiseen sodissa tai katkeraankin itsen\u00e4istymiseen verrattuna marginaalisia. V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 siviilivastarinnan teorian mukainen perusta on meill\u00e4 kansakuntana ja valtiona olemassa.<\/p>\n

Monta suomalaista ratkaisua alkaen kotivarasta<\/a>, strategisesta viestinn\u00e4st\u00e4, kyberpuolustuksen rakenteesta ja huoltovarmuudesta ovat Suomessa jo nyt siviilivastarinnan rakenteiden mukaisia. Vaikkapa netist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4 Kodin turvaopas<\/a> on jo varsin kattava l\u00e4ht\u00f6 asiaan. Turvallisuusstrategiat ovat paitsi kokonaisvaltaisia my\u00f6s jatkumo toisistaan. Hybridisota k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdenaikaisesti sotilaallisten toimien kanssa paljon keinoja, joihin jo nyt vastattaisiin kansalaisvastarinnan tapaan ja suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kaukaakin katsomassa. Kansalaisvastarinta ei siis ole vain yksil\u00f6iden toimintaa, vaan my\u00f6s organisoitua joukkouttamista.<\/p>\n

\"\"
SPEKin sivuilta l\u00f6ytyv\u00e4 kotivaran monimuotoesitys. Vertaa Ruotsin ohjeen vastaavaan.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kuka kansalaisvastarinnasta Suomessa vastaisi? Liettuassa ohjeen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4 oli puolustusministeri\u00f6, ja esimerkiksi Ranskassa ISIS-vastasometus eli vastatrollaus on organisoitu asevoimiin. Sek\u00e4 Sadankomitea ett\u00e4 Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t 1970-luvulla siihen, ett\u00e4 kun kokonaismaanpuolustuksesta poistaa puolustusministeri\u00f6n, loppu vastaa siviilivastarinnasta. Ruotsin MSB on l\u00e4hes t\u00e4llainen virasto. Turvallisuuskomiteakontekstissa vastakkainasettelu ei ole. Valtiollisesta strategisesta viestinn\u00e4st\u00e4 vastuussa on valtioneuvoston kanslia, mutta henkisest\u00e4 kriisinkestokyvyst\u00e4 kokonaisvastuussa on opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Uskon, ett\u00e4 vastuullinen joukko osataan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, yhteistoiminta kun on suomalaisen turvallisuuden vahvuusalue.<\/p>\n

Kansalaisvastarinnan edellytt\u00e4m\u00e4n yhten\u00e4isyyden korostaminen nykyisess\u00e4 moniarvoisessa ja yh\u00e4 yksil\u00f6keskeisemm\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa saa v\u00e4\u00e4rin viestittyn\u00e4 Suomen Sisu -tyyppisen stereotyyppisen merkityksen. Mutta onko nykyisess\u00e4 Suomessa t\u00e4llaisen esityksen ainoa mahdollinen tulkinta negatiivisena n\u00e4hty nationalismi ja \u00e4\u00e4rioikeistolaisuus? Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tulkinta on kiinnostava, koska 1970-luvulla asian esitt\u00e4jin\u00e4 olivat osin \u00e4\u00e4rivasemmistolaiset, joista osa n\u00e4ki taustalla kommunistisen vallankumouksen mahdollistamisen ja siviilivastarinnan t\u00e4m\u00e4n vallankumouksen tukena Maon oppien mukaisesti. Onko henkinen kriisinsietokyky synonyymi tasap\u00e4ist\u00e4miselle ja yhdenmukaistamiselle is\u00e4nmaallisten arvojen taakse, vai tervett\u00e4 kannallistunnetta?<\/p>\n

Onko toisaalta todella niin, ettei moniarvoisen demokratian puolustamista voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen varaan, vaan puolustus on aina organisoitava valtion taholta jopa ammattimaisin toimin \u2013 eik\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ajatus ole paradoksi? Itselleni suomalainen asevelvollisuusarmeija edustaa luottamusta kansalaisten tahtoon tulla jopa asein puolustamaan maataan pienilukuisen ammattilaisjohdon alaisuuteen ja edelleen poliittisen johdon valvontaan, mist\u00e4 on lyhyt matka luottaa jokaisen kansalaisen tahtoon puolustaa maataan my\u00f6s kansalaisvastarinnan keinoin.<\/p>\n

Olen nostanut asian esiin lukuisissa hybridisodank\u00e4ynti\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 esitelmiss\u00e4ni. Reaktio on ollut l\u00e4hinn\u00e4 hiljaisuus. Olen pohtinut syit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tynyt kolmeen mahdolliseen selitykseen. Asia voi olla liian outo yksil\u00f6keskeisess\u00e4 nykyajassa viittaamassa kansakuntaan, tai se voidaan tulkita vaatimukseksi laajasta yhten\u00e4isyydest\u00e4 muissakin kysymyksiss\u00e4. Toisaalta suomalainen kokonaisturvallisuusmalli perustuu kussakin tilanteessa toimivaltaisen alan johtamiseen, joka my\u00f6s asettaa omia vaateitaan kansalaisille \u2013 yhten\u00e4iselle mallille ei siis l\u00f6ydy omistajaa. Kolmanneksi syy voi olla se, ett\u00e4 esitt\u00e4j\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4. Pimeyden professorilla ei ole oikeutta esitell\u00e4 aihetta, jonka rauhanpuolustajat ovat ilmoittaneet omakseen.<\/p>\n

Suomalainen asevelvollisuus kouluttaa kuitenkin my\u00f6s kansalaistaitoja kriisi\u00e4 varten. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kriisikurssit ovat t\u00e4ysi\u00e4. Mik\u00e4 on sen merkitys kansalaisvastarinnalle, ett\u00e4 ainakin kaksi miljoonaa suomalaista on koulutettu aina aseelliseen toimintaan asti?<\/p>\n

Kun pohja on nyt valettu, teen seuraavassa jutussa oman esitykseni jokaisen suomalaisen turvallisuuspalveluksesta ja turvallisuusvelvollisuudesta, johon my\u00f6s asevelvollisuus sis\u00e4ltyy.<\/p>\n

Juttuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4 (kun linkki on aktiivinen, joku aika syyskuussa).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkeli on osa sarjaa, jonka edelliseen osaan vuoden 1971 Suomen aseettomaan maanpuolustukseen…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/sharp-nonviolent-action.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/113"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=113"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":160,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/113\/revisions\/160"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=113"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=113"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=113"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}