{"id":120,"date":"2018-08-26T19:58:29","date_gmt":"2018-08-26T16:58:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=120"},"modified":"2018-11-14T10:00:47","modified_gmt":"2018-11-14T08:00:47","slug":"teravia-puolustuskeinoja-kansalaisvastarintaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/teravia-puolustuskeinoja-kansalaisvastarintaan\/","title":{"rendered":"Ter\u00e4vi\u00e4 puolustuskeinoja kansalaisvastarintaan"},"content":{"rendered":"

Viittasin p\u00e4\u00e4artikkelissa<\/a> Gene Sharpin massiiviseen aseettoman vastarinnan k\u00e4sikirjaan, jonka Toinen osa k\u00e4sittelee nimenomaan vastarinnan keinoja. Niit\u00e4 on juoksevalla numeroinnilla 198 kappaletta. Kirja on kuitenkin laadittu joko vastustamaan maan miehityst\u00e4 tai vapauttamaan kansa oman maan hallinnon sorrolta. Kirjasta puuttuu tilanne, jossa joku itsen\u00e4inen maa (a) ennalta ja (b) puolustustarkoituksessa ottaisi keinoja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta sit\u00e4 Suomessa 1970-luvun alussa hetki pohdittiin.<\/p>\n

Esit\u00e4n nyt oman pikaversioni<\/u> maan fyysiseen valtaamiseen pyrkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n hybridihy\u00f6kk\u00e4ykseen vastaamiseksi niilt\u00e4 osin kuin Sharpin kuvaama kansalaisvastarinta voisi asiaan vastata. Luettelossa esitetyt numerot suluissa (1) viittaavat Sharpin kirjan kyseiseen kohtaan, tosin p\u00e4\u00e4osalle kohtia en heti keksinyt puolustusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tarkoitukseni on ennen muuta kuvata metodien monipuolisuutta, mutta aukoton Sharp ei tietenk\u00e4\u00e4n vuonna 1972 ollut. T\u00e4st\u00e4kin genrest\u00e4 on tullut paljon k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tuon ajan j\u00e4lkeen, ja asiaa tutkitaan my\u00f6s hybridin viitekehyksess\u00e4.<\/p>\n

Kysymys: jos maatasi ei ole viel\u00e4 fyysisesti vallattu etk\u00e4 halua vastustaa sen nykyhallintoa, m<\/strong>ill\u00e4 vahvennetaan oman maan henkist\u00e4 kriisinsietokyky\u00e4, puolustaudutaan informaatiohy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4 ja kansalaisiin suoraan kohdennetulta propagandalta sek\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huoli siit\u00e4 osasta, mihin viranomaiset eiv\u00e4t kykene. Miten muututaan uhan kohteista turvallisuuden tekij\u00f6iksi?<\/strong><\/h4>\n

Valkoinen vastapropaganda<\/h3>\n

Jos ihmettelet otsikkoa, en pid\u00e4 sotatieteilij\u00e4n\u00e4 asetelmasta, jossa vastustaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 propagandaa ja informaatiovaikuttaa, mutta me \u201dviestimme strategisesti\u201d.\u00a0 Termeill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla symmetria, mutta suomalaisena haluan silti uskoa, ett\u00e4 viestin v\u00e4riin voi vaikuttaa.<\/p>\n

Baltian maat muistavat jokainen vuosi Molotov-Ribbentrop sopimuksen vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 23. elokuuta 1939. Sen viisikymmenvuotisjuhla oli erityisen vaikuttava, kun kaksi miljoonaa ihmist\u00e4 muodosti 600 kilometrin pituisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan Neuvostoliiton KGB:n silmien alla. Ryhtyisimmek\u00f6 me juhlimaan esimerkiksi Mainilan laukausten vuosip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vai liittyisimmek\u00f6 naapurien juhlintaan, joka vastustaa isompien maiden o<\/span>ikeutta jakaa pienemm\u00e4t maat ja kansat kesken\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Teot voi tuomita julkisesti (3), usein se on tehty saarnastuoleista k\u00e4sin. Kirkkoon Sharp viittaa noin kymmeness\u00e4 kohdassa, mutta j\u00e4t\u00e4n asian osaltani t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Sloganina (7) \u201dTalvisodan henki\u201d on edelleen vahva. Symbolit meill\u00e4 jo on, siniristilippu ja vaakunaleijona, kunhan pidet\u00e4\u00e4n ne kaikkien kansalaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja n\u00e4kyvill\u00e4 (18, 19). T\u0161ekkoslovakiassa kaikki liput laskettiin puolitankoon tervehtim\u00e4\u00e4n valloittajia.<\/p>\n

Karikatyyrin\u00e4 Harro Koskisen sikavaakuna on monimerkityksinen. Vuonna 1969 se tuotti sakot vaakunan h\u00e4p\u00e4isyst\u00e4, mutta teosta ei takavarikoitu ja nyky\u00e4\u00e4n se koristaa arvovaltaisia taidemuseoita. Itse n\u00e4in teoksen Tallinnan KuMussa vuonna 2007. Minulle tarina kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 osaamme arvostella ja ehk\u00e4 nauraakin itsellemme.<\/p>\n

Bannereita ja postereita (8) syntyy nykyisin nopeasti. Millaisia olisivat yhten\u00e4isyytt\u00e4 luovat graffitit?<\/p>\n

Vastarintakirjoja (9) on Suomessakin syntynyt ja painunut sitten unholaan, nationalismi ei myy kuin kriiseiss\u00e4 ja marginaalissa. Kalevala, Tuntematon sotilas? Vai syntyisik\u00f6 t\u00e4llainen teos vasta kriisiss\u00e4 tai nousisiko joku jo kirjoitettu vastarinnan symboliksi?<\/p>\n

John Steinbeck kirjoitti toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 kirjan \u201dThe moon is down\u201d, jossa Norjan vastarinta mursi pieness\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 saksalaiset. Kirjaa arvosteltiin sen inhimillisest\u00e4 natsiupseerista, mutta sit\u00e4 myytiin yli 500\u00a0000 kappaletta, sit\u00e4 salakuljetettiin miehitettyihin maihin ja sit\u00e4 kopioitiin ja kierr\u00e4tettiin k\u00e4dest\u00e4 k\u00e4teen p\u00e4\u00e4tyen vastarinnan isoksi inspiraatioksi. Suosittelen lukemaan, taattua laatua ilman julistamista. Ostin omani Yhdysvaltojen Southamptonista antikvariaatista kymmenisen suotta sitten.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Steinbeck on ollut lempikirjailijani nuoresta l\u00e4htien. T\u00e4t\u00e4 ei l\u00f6ytynyt Tampereen kaupunginkirjastosta tai suomalaisista antikvariaateista, joten lukukokemus siirtyi keski-ik\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Lehti\u00e4, radiokanavia, televisiokanavia, ne meill\u00e4 jo on, netill\u00e4 ryyditettyn\u00e4 (10, 11). Valtiollinenkin.<\/p>\n

N\u00e4ytt\u00f6ja ja tekoja<\/h3>\n

Symboliset valot (23) meill\u00e4 on, itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n sinivalkoiset kynttil\u00e4t. Toiminevat muinakin p\u00e4ivin\u00e4.<\/p>\n

Romas Kalanta on Liettuan vastarintamuseossa post-mortem (25) ja post-soviet ajan kunniamerkkeineen j\u00e4lkikorotettuna sankarina (53). Kuka olisi meille kansalaisvastarinnan symbolinen hahmo? Lallin patsas l\u00f6ytyy, samoin Jaakko Ilkan, mutta v\u00e4kivallattoman vastarinnan sankari meilt\u00e4 puuttuu?<\/p>\n

Olemme jo nimenneet katujamme (27) sankareidemme nimiin.<\/p>\n

Kirkonkelloja soitettiin<\/a> Syyrian Aleppon taisteluiden lopettamiseksi (28) kansainv\u00e4list\u00e4kin tunnustusta saaden. Mik\u00e4 olisi oman vastarinnan vastaava soundi?<\/p>\n

Ep\u00e4toivottujen p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekij\u00f6it\u00e4 jo seurataan (31) ja loukataan (32) somessa, ehk\u00e4p\u00e4 heit\u00e4 my\u00f6s suostutellaan (33).<\/p>\n

Rautatientorilla oli jo maahanmuuttajien ja heid\u00e4n vastustajiensa pysyv\u00e4t telttaryhm\u00e4t (34), toimisiko sama is\u00e4nmaan puolesta laajasti? Mik\u00e4 olisi paikkana, p\u00e4\u00e4lentoasema vai suurin turiskohteemme?<\/p>\n

Trumpista tehd\u00e4\u00e4n jo sketseiss\u00e4 ja stand upeissa pilaa (35), Putinista ei niink\u00e4\u00e4n. Maamme-laulu (36) toimii my\u00f6s vastarintalauluna (37), se ja Finlandia itse asiassa luotiin sellaisiksi. Sininen ja valkoinen ehk\u00e4 my\u00f6s?<\/p>\n

Marsseja (38) pidet\u00e4\u00e4n ja paraateja (39) sotilaallisesti jopa kahdesti vuodessa, tuplasti se mit\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Suomalaiset osaavat v\u00e4isty\u00e4 (51), vaieta (52) ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 (53) ep\u00e4toivotulle asialle ja sen esitt\u00e4j\u00e4lle. Sosiaalinen boikottikin onnistuu laajana (55) ja kohdennettuna (56). Se, ettei ment\u00e4isi urheilukisoihin (60) olisi isompi juttu.<\/p>\n

Rahaan l\u00f6ytyy eniten keinoja<\/h3>\n

Oppilaat (62) ja ty\u00f6l\u00e4iset (97, 98, 99, 100, 101, 103, 104, 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112, 113,114, 115, 116, 117, 118, 119, en tiennyt lakkotyyppej\u00e4 olevan n\u00e4in paljon) voivat lakkoilla, mutta hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 ei siit\u00e4 ehk\u00e4 v\u00e4lit\u00e4: moninaiset lakkoaseet tuskin toimivat pois lukien \u201dvihollisen omistamissa\u201d yrityksiss\u00e4 t\u00e4sm\u00e4n\u00e4. Mutta oppilaat voivat my\u00f6s menn\u00e4 kylm\u00e4\u00e4n kouluun talvitakki p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oppimaan silti ja ty\u00f6l\u00e4iset tehd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 is\u00e4nmaan eduksi palkkiotta vaikkapa koulun keitti\u00f6ss\u00e4, johon on j\u00e4rjestetty kunnan h\u00e4t\u00e4ruokailu. Varmaan n\u00e4in my\u00f6s tekisiv\u00e4t.<\/p>\n

Taloustoimissa me osaamme EU:n tasolla jopa hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 muiden mukana, strategisiakin maaleja vastaan. Kansalaisen tasolla ostoboikotti henkil\u00f6kohtaisena (71) tai joukkona (76) onnistunee, ainakin osin. T\u00f6iss\u00e4 voi kielt\u00e4yty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n toimittajan tuotteita (76). Maan tasolla myyntikiellot (92) ja tuontikiellot (94) ovat jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tiedon est\u00e4minen \u2013 muutakin kuin kyberi\u00e4<\/h3>\n

Prahan katukyltit poistettiin tai mustattiin (130) vuonna 1968. Voisiko saman tehd\u00e4 Google Mapsissa?<\/p>\n

Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n tietoliikenneyhteyksi\u00e4 on vaikea tukkia, mutta verkkosivut kyll\u00e4 (143) Viron patsaskiistan tapaan, kansalaisvoimin. Vaihtoehtoinen tietov\u00e4yl\u00e4 (180) kansalaiselta kansalaiselle, some, on jo laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jota ei voi est\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lopuksi t\u00e4rkein<\/strong><\/h3>\n

T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana, joka Sharpin kirjasta puuttuu, pid\u00e4n kuitenkin turvallisuutta tuottavien viranomaisten, kuntien ja muiden yhteis\u00f6jen tukemista. Jo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi 52 j\u00e4rjest\u00f6n yhteenliittym\u00e4 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu<\/a> k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 noin 10\u00a0000 kansalaista suorittaen satoja teht\u00e4vi\u00e4 vuodessa. Suomen punainen risti muun muassa varastoi Huoltovarmuuskeskuksen kansallista h\u00e4t\u00e4materiaalia ja oli avaintoimija vuoden 2015 maahantulokriisiss\u00e4. Reservipoliisia ollaan perustamassa ja Vapaaehtoiset palokunnat muodostavat pinta-alalla mitattuna suomalaisen pelastuksen suurimman osan. Vastaavia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 on paljon, onneksemme. Ne ovat parasta kansalaisvastarintaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viittasin p\u00e4\u00e4artikkelissa Gene Sharpin massiiviseen aseettoman vastarinnan k\u00e4sikirjaan, jonka Toinen osa k\u00e4sittelee…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":179,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[5,8,9],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","politiikka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/p1040488-2.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/p1040488-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/120"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=120"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/120\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":199,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/120\/revisions\/199"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/179"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}