{"id":133,"date":"2018-09-03T20:27:40","date_gmt":"2018-09-03T17:27:40","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=133"},"modified":"2020-07-13T16:32:06","modified_gmt":"2020-07-13T13:32:06","slug":"energiansaasto-tehostaa-myos-tappamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/energiansaasto-tehostaa-myos-tappamista\/","title":{"rendered":"Energians\u00e4\u00e4st\u00f6 tehostaa my\u00f6s tappamista"},"content":{"rendered":"

Kasvisruokakeskustelussa (p\u00e4\u00e4set kolumniin t\u00e4st\u00e4<\/a>) jotkut v\u00e4h\u00e4n h\u00e4mm\u00e4steliv\u00e4t armeijan halua parantaa maailmaa, viherpesuksikin sit\u00e4 kutsuttiin. V\u00e4h\u00e4n samaa asennetta oli uutisoinnissa biopolttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (HS 30.8.2018) kun puolustusvoimien energia- ja ilmasto-ohjelmien yksi tavoite on ilmastonmuutokseen varautuminen.<\/p>\n

\u201dHyv\u00e4 vai paha\u201d -keskustelusta unohtuu helposti rationaaliset bisnesperustelut. Joten t\u00e4ss\u00e4 muutama.<\/p>\n

Viherpesty kuolema?<\/h3>\n

Toissa vuonna suomennetussa kirjassa \u201dIlmastonmuutoksen voittajat ja h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t\u201d (LIKE) Mark Akkerman k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yll\u00e4 olevaa raflaavaa otsikkoa, tosin ilman kysymysmerkki\u00e4. H\u00e4n on huomannut, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6liike on saanut Yhdysvaltojen armeijasta varsin erikoisen liittolaisen. Tavoitteet ja jopa keinot ovat paljolti samoja, mutta motivaatio niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on varsin erilainen. Siis v\u00e4\u00e4rin sammutettu. Suosittelen t\u00e4st\u00e4 huolimatta artikkelin lukemista my\u00f6s sotilaille, asiat ovat artikkelissa oikein ja niit\u00e4 on iso joukko.<\/p>\n

Totta siis on, ett\u00e4 vihertyminen on my\u00f6s armeijan sodan ajan etu.<\/p>\n

Huoltovarmuus laajana n\u00e4k\u00f6kulmana<\/h3>\n

Polttoaineiden kuljetusreittien turvaaminen vaatii kriisiss\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4t resurssit. Ehk\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vin esimerkki t\u00e4st\u00e4 on toisen maailmansodan aikainen Erwin Rommelin johtama Afrika Korps, jonka ratkaisuhy\u00f6kk\u00e4ys kohti \u00f6ljykentti\u00e4 tyrehtyi kahdesti polttoaineen puutteeseen. Suomessa polttoainetta varastoidaan my\u00f6s sotavoimien tarpeeseen, mutta riippuvuus tuonti\u00f6ljyst\u00e4 on silti asia, jota kannattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Rauhan aikana ilmavoimat tuottaa yli puolet kaikista puolustusvoimien kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. \u00a0Jotta raaka\u00f6ljyn kokonaisk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4, juuri biolentopetrolin kehittely on siihen avain: jos t\u00e4m\u00e4n jakeen k\u00e4ytt\u00f6 yh\u00e4 vain kasvaa, muidenkaan \u00f6ljyjakeiden kuten bensiinin s\u00e4\u00e4st\u00e4minen ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Jos siviili-ilmailu lent\u00e4\u00e4 biolla, sotilaidenkin kannattaa niin tehd\u00e4.<\/p>\n

Sodassa ilmavoimien osuus on toki v\u00e4hemm\u00e4n, mutta bio on todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4osaltaan kotimaista sopien my\u00f6s siviiliyhteiskunnalta otettuihin maa-ajoneuvoihin ja siten helpottaen kriisiajan huoltoa. Siis samalla kun edistet\u00e4\u00e4n parempaa maailmaa, turvataan my\u00f6s oman suorituskyvyn k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Bensagallona maksaa kaksikymmenkertaisesti Afgaanivuorella<\/h3>\n

Yhdysvaltojen asevoimat on maailman suurin bensiinin kuluttaja. Keskeinen syy pyrki\u00e4 ajoneuvojen kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen on polttoaineen raskas \u201djalanj\u00e4lki\u201d osana kriisiajan huoltoketjua. Kun aine kuljetetaan l\u00e4pi tienvarsipommien reunustavan tiest\u00f6n panssaroiduissa tankkereissa tai helikoptereilla, sille tulee paitsi hintaa my\u00f6s riskikertym\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi olla jopa vihollisen ep\u00e4suoran taktiikan p\u00e4\u00e4kohde, koska polttoainekuljetus on helppo maali eik\u00e4 l\u00e4nsisota liiku ilman ajoneuvoja. Logistikon etuna on siis minimoida kulutus. Motivaatio polttoaineen s\u00e4\u00e4st\u00e4miselle on vahva.<\/p>\n

Jos polttoainetta voi tehd\u00e4 taistelukent\u00e4ll\u00e4, esimerkiksi ladata akkuja aurinkokennoilla, tuo osa logistiikasta v\u00e4henee viel\u00e4 enemm\u00e4n. Kun kyseess\u00e4 on s\u00e4hk\u00f6lennokki, se voi lent\u00e4\u00e4 l\u00e4hes rajattoman ajan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on ollut jatkuva kehityskohde, josta on tullut paljon siviilihy\u00f6tyj\u00e4kin.<\/p>\n

\"\"
Ilmatyynyaluksessa polttoaine on merkitt\u00e4v\u00e4 painotekij\u00e4, jossa s\u00e4\u00e4st\u00f6 tuo suorituskyky\u00e4. Laivaston tasolla sill\u00e4, paljonko polttoaineesta on kotimaista, on oma merkityksens\u00e4. Kuvasin Ruotsin rannikkopuolustuksen ylpeyden kuvattu vuonna 2009 ATU-yhteisharjoituksessa Turun saaristossa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00a0<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Niin taistelet kuin harjoittelet<\/h3>\n

Osallistuessani vuonna 2010 Ranskalaisten SERA-kurssille<\/a> yksi ty\u00f6ryhm\u00e4 sai teht\u00e4v\u00e4kseen pohtia sotimisen ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmia. Harmikseni en p\u00e4\u00e4ssyt siihen. Ryhm\u00e4lle v\u00e4h\u00e4n naureskeltiin, mutta ty\u00f6n tulokset vakuuttivat ainakin minut.<\/p>\n

Tuolloin tapetilla olivat yhdysvaltalaiset alikaliiberiammukset, joiden panssarinl\u00e4p\u00e4isy perustui k\u00f6yhdytetyn uraanin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: uraanin tiheys on suuri, joten se l\u00e4p\u00e4isee ter\u00e4st\u00e4 hyvin. Osumassa uraani osin h\u00f6yrystyy, jolloin syntyy liev\u00e4sti radioaktiivista mutta ihmisten keuhkoissa vaarallista p\u00f6ly\u00e4. Itse hyv\u00e4ksyn t\u00e4llaisen riskin taistelukent\u00e4ll\u00e4, jos vaihtoehtona on huonompi ase ja suorat tappiot, vaikka oudosti sairastuneet sotilaat ovatkin ik\u00e4v\u00e4 tulos.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan ole koko tarina: ammuksilla ei pystyt\u00e4 kotimaassa harjoittelemaan, koska harjoitusalueella ja harjoituksissa riski on liian suuri. Koska saastuttava aiheuttaa puhdistamista, suojautumista ja kuluja, harjoittelu k\u00e4rsii. Kun harjoittelua on v\u00e4hemm\u00e4n, v\u00e4henee suorituskyky. Jos l\u00f6ytyy ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempi vaihtoehto, suora hintavertailu ei siis riit\u00e4 vaan pit\u00e4\u00e4 osata laskea kaikki vaikutukset l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 insin\u00f6\u00f6rikin, ilman politiikkaa.<\/p>\n

Eettisist\u00e4 syist\u00e4 on syyt\u00e4 vastustaa armeijan vihertymist\u00e4?<\/h3>\n

Viittaamassani kirja-artikkelissa varoitetaan ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelijoita tekem\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 asevoimien kanssa, koska \u201dlaajemmat ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaaliset n\u00e4k\u00f6kohdat unohtuvat<\/em> \u2026 sellaisia sotilasstrategioita ei ole, jotka keskittyisiv\u00e4t ilmastonmuutoksen perussyihin, sill\u00e4 asevoimien p\u00e4\u00e4tavoite on turvata nykyinen maailmanj\u00e4rjestys<\/em>\u201d. Ilmastonmuutos, militarismi ja asekauppa ovat samaa pahaa.<\/p>\n

Itse ajattelen toisin. Ilmasto ei v\u00e4lit\u00e4, kuka leikkaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n tai lihansy\u00f6nti\u00e4\u00e4n. Siihen toivottavasti saamme osallistua me pahantekij\u00e4tkin, joista ei maailmassa tai Suomessa olla luopumassa. Jos ilmastotaisteluun kytkee kaiken muunkin maailman parannuksen, ei saa mit\u00e4\u00e4n tuloksena. Siihen ilmastolla ei ole varaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvisruokakeskustelussa (p\u00e4\u00e4set kolumniin t\u00e4st\u00e4) jotkut v\u00e4h\u00e4n h\u00e4mm\u00e4steliv\u00e4t armeijan halua parantaa maailmaa, viherpesuksikin…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":129,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[37,38,15],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta","ruoka"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/atu-ilmatyyny2.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/atu-ilmatyyny2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/133"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=133"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":642,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/133\/revisions\/642"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/129"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}