![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/tulijat-suhteutettuna.jpg\")
<\/p>\n
Ruotsi esimerkkin\u00e4<\/h3>\n
Dokumentin Ruotsin uusi pakolaispolitiikka<\/a> (esitetty TV1 ulkolinjassa 9.8.2018) mukaan Ruotsi p\u00e4\u00e4tti vuonna 1975 olla maahanmuuttopolitiikan edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4maa maailmassa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen asiasta keskusteltiin usein, mutta iso linja ei erimielisyyksist\u00e4 huolimatta muuttunut ja erimielisyydetkin salattiin.\u00a0 vuonna 2010 itsekin maahanmuuttajataustainen kotouttamisministeri Nyambo Sabuni<\/strong> kritisoi kotouttamista ja yritti my\u00f6s avata keskustelun siit\u00e4, paljonko uusia tulijoita Ruotsi kest\u00e4isi vuosittain. H\u00e4net pakotettiin eroamaan, koska h\u00e4nen kysymyksenasettelunsa oli ep\u00e4eettinen. Kun vuonna 2015 tulijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 saavutti m\u00e4\u00e4r\u00e4n noin 160\u00a0000, Ruotsi pani rajansa kiinni. Raja siis oli olemassa ja olisi ehk\u00e4p\u00e4 ollut hyv\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 olisi edes pohdittu ennalta.<\/p>\n Mink\u00e4 tahansa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n asettamisessa turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4lle on eettislooginen haaste: koska sopimusten ja arvoetiikkamme mukaan JOKAINEN on otettava vastaan, asetetun lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4lkeen KUKAAN ei en\u00e4\u00e4 kuitenkaan p\u00e4\u00e4sisi maahan. Itse asiassa se, mik\u00e4 asetettu lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on, ei asiaa loogisesti muuta. Mutta oikeassa maailmassa etiikka ei ole absoluuttista, se on suhteellista. Koska todellisia lukuja turvapaikanhakemisen kautta tapahtuvan maahanmuuton kustannuksista ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, k\u00e4yt\u00e4n varsin karkeita lukuja.<\/p>\n Joten mietit\u00e4\u00e4np\u00e4, millaisia perusteltuja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4rajoja maahanmuuttajien tulolle Suomessa voisi asettaa?<\/p>\n L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n toteutuneelta huipulta. Vuonna 1944 Suomi otti vastaan l\u00e4hes 500\u00a0000 suomalaispakolaista, jotka Suomi itse siirsi sodassa h\u00e4vi\u00e4milt\u00e4\u00e4n alueilta j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neeseen tilaan sek\u00e4 korjasi Lapin takaisin asuttavaksi. Jokainen tulija oli jo Suomen kansalainen jolloin maahantulon est\u00e4minen ei olisi edes tullut kyseeseen, osasi kielt\u00e4, omasi ammatin ja oli jo ennen sotaa Suomelle hy\u00f6dyllinen siin\u00e4 miss\u00e4 kaikki muutkin. Paikallisiin kulttuureihin ehk\u00e4 tuli pieni\u00e4 s\u00e4r\u00f6j\u00e4 kun iloinen karjalaisuus levisi ymp\u00e4ri maan. Olen itsekin puoliksi evakkosukua.<\/p>\n Jos evakkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteuttaa nykysuomen elintasoon p\u00e4\u00e4tyy karkeaan arvioon, ett\u00e4 vastaava vastaanottokykymme nyt olisi noin miljoona ihmist\u00e4. Evakkoja asutettiin viitisen vuotta ja tilanne vakiintui noin vuosikymmeness\u00e4, mutta jos tulijat pit\u00e4\u00e4 kouluttaa ja opettaa edes s\u00e4\u00e4llisesti maan tavoille ja kielelle, aikaa mennee ainakin kaksinkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Eli kymmenen vuoden aikana jonkinlainen maksimi olisi noin 100\u00a0000 vuodessa olettaen etteiv\u00e4t kulttuurierot ole valtavan suuria.<\/p>\n Kuriositeettina mainittakoon, ett\u00e4 1880-luvulla alkanut ja yli kolme vuosikymment\u00e4 kest\u00e4nyt suomalaissiirtolaisuus uusille mantereille syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden alkuper\u00e4isasukkaat oli yhteens\u00e4 noin 280\u00a0000 henke\u00e4 (l\u00e4hes 10% maan v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mutta vuosille jaettuna alle 10\u00a0000) p\u00e4\u00e4ttyen siirtolaispolitiikan kiristymiseen tulomaissa. Ruotsiin muutti 1960-luvulla reilussa vuosikymmeness\u00e4 l\u00e4hes 200\u00a0000 henke\u00e4 eli tasoitettuna noin 20\u00a0000 vuodessa. Ty\u00f6h\u00f6n, tarpeellisina ja tuottavina.<\/p>\n Yritin muutama vuosi sitten selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisen tulijam\u00e4\u00e4r\u00e4n Suomalainen hyvinvointimalli kest\u00e4isi.<\/p>\n Yhden turvapaikanhakijan kustannus vastaanottokeskuksessa on noin 16\u00a0000 euroa, lapsen tupla, uutisoi Iltasanomat<\/a> 3.10.2015 artikkelissa \u201dN\u00e4in paljon yksi turvapaikanhakijan paikka maksaa vuodessa<\/em>\u201d, jolloin keskiarvo olisi noin 20\u00a0000 euroa. Vuonna 2016 lis\u00e4kuluja noin 36\u00a0000 tulijasta odotettiin Ylen marraskuun 2015 a-studion mukaan<\/a> yli 800 miljoonaa euroa, joten kokonaiskustannus on isompi, noin 25\u00a0000 euroa henkil\u00f6\u00e4 kohden. N\u00e4in laskien 40\u00a0000 tulijaa tarkoittaa miljardia, eik\u00e4 summa v\u00e4hene kovin nopeasti seuraavina vuosinakaan, koska ty\u00f6llistyminen kest\u00e4\u00e4 ja tukea tarvitaan usein seuraavillekin sukupolville.<\/p>\n Suomen sosiaaliturva maksaa kokonaisuutena vuodessa noin 60 miljardia euroa. Uusi Suomi esitti varsin kansantajuisen laskelman vuonna 2011 asiasta n\u00e4in<\/a>. Jos Suomeen tulisi \u00e4kisti 200\u00a0000 turvapaikanhakijaa, se tarkoittaisi valtiolle heti viiden miljardin euron v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 lis\u00e4laskua, joka v\u00e4henisi sangen hitaasti seuraavina vuosina. Toisaalta mist\u00e4\u00e4n ei \u00e4kki\u00e4 l\u00f6ytyisi t\u00e4llaiselle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle edes kunnille k\u00e4skettyn\u00e4 majoitustilaa, jolloin syntyisi muualta maailmasta tuttuja pakolaisleirej\u00e4. Niihin Punainen risti onneksi on varautunutkin yhdess\u00e4 Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Oletan, ett\u00e4 jotakuinkin t\u00e4ss\u00e4 saapujien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s keskustelu siit\u00e4, onko kaikilla maassa olijoilla samat oikeudet ja tuet, p\u00e4\u00e4ttyisi, koska vaihtoehtona olisi raju ja pitk\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4 veronkorotus tai koko sosiaaliturvan leikkaaminen kaikilta ainakin viidenneksell\u00e4. Seuraavana vuonna tuskin otettaisiin ket\u00e4\u00e4n, ainakaan ennen kuin Euroopan unioni olisi k\u00e4ynnist\u00e4nyt suurimittaisen operaation tulijoiden joukon tasaamiseksi.<\/p>\n Ik\u00e4v\u00e4 tosiasia on, ett\u00e4 t\u00e4llainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tulijoita it\u00e4rajamme yli tulisi varsin nopeasti, jos Ven\u00e4j\u00e4 sen \u00a0loppuvuoden 2015 tapaan sallisi: ket\u00e4\u00e4n ei tarvitsisi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tai k\u00e4ske\u00e4. Joidenkin arvioiden mukaan l\u00e4nteen halukkaita tulijoita on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 parisen miljoonaa. Kutsun t\u00e4t\u00e4 luennoillani hybridisodan pakolaisaseeksi. Turkilla on samansuuruinen ase k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Elokuun 2018 Aamulehden mukaan<\/a> maahanmuuttovirasto valmistautuu ottamaan vastaan sata tuhatta turvapaikanhakijaa vuodessa. Luvun on asettanut sis\u00e4ministeri\u00f6. Se, olisiko luku sama my\u00f6s seuraavana vuonna ei uutisista ilmene, mutta jos sama toistuisi, olisimme edellisen kohdan ydinpommitilanteessa.<\/p>\n Sattumoisin suhteutettuna vuoden 2015 Ruotsiin edell\u00e4 mainittu 100\u00a0000 Suomessa on aika tarkkaan se m\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka j\u00e4lkeen Ruotsi sulki rajansa. Se siis on k\u00e4tev\u00e4sti kohta, jossa \u201dmaailman eettisinkin maa\u201d ylitti kestokykyns\u00e4.<\/p>\n Vuonna 2015 Suomeen tuli sis\u00e4ministeri\u00f6n mukaan<\/a> 32\u00a0476 turvapaikanhakijaa. Tuolloin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 selvittiin ja teknisesti sama osattaisiin varmasti toistaa, resilienssimme on kehittynyt. Kun evakot piti aikoinaan asuttaa, asiasta kiisteltiin pitk\u00e4\u00e4n eik\u00e4 se sujunut kitkatta. Tuo vuoden 2015 tulijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 muutti suomalaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja puolueiden voimasuhteet, ja asia on edelleen kaikkea muuta kuin k\u00e4sitelty. Ruotsi munasi pahasti jo Jugoslavian sodasta paenneiden kotouttamisen ja taistelee nyt samaa asiaa toistamiseen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa onneksi faktat tunnustaen eik\u00e4 eettiseen erinomaisuuteen asiat piilottaen.<\/p>\n Jos Suomessa uskallettaisiin nyt j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mielipidekysely siit\u00e4, sallittaisiinko vuonna 2015 tapahtumneen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti toistua, ep\u00e4ilen ettei enemmist\u00f6 sallisi edes t\u00e4t\u00e4. Keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4nkin aivan eri luvuista. Saksassa raja asetettiin vuoden 2018 hallitusneuvotteluissa 250\u00a0000:een, joka suhteutettuna Suomeen olisi noin 20\u00a0000. Se siis olisi eurooppalaisittain vertailtuna inhimillist\u00e4, tai ainakin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Maahanmuuttoviraston mukaan<\/a> ennen vuotta 2015 turvapaikanhakijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suhteellisen vakiintunut noin kolmeentuhanteen hakijaan vuosittain. Vuonna 2016 ensimm\u00e4isi\u00e4 hakemuksia tehtiin 4005 ja vuonna 2017 en\u00e4\u00e4 2139.\u00a0 Vuosikustannus on siis edell\u00e4 esitetyill\u00e4 laskuperusteilla ollut noin 75 miljoonaa euroa vuosittain edellisten lis\u00e4ksi, koska tulijat muuttuvat hitaasti yhteiskunnan tulovirran n\u00e4k\u00f6kulmasta tuottaviksi.<\/p>\n Jos m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyisi vakiona, Suomessa olisi vuonna 2050 noin uutta 100\u00a0000 tulijaa, joista ehk\u00e4 puolet olisi saanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 maahan ja ajan my\u00f6t\u00e4 tuoda my\u00f6s perheens\u00e4. Se kuulostaa varsin tavalliselta.<\/p>\nEvakot vuonna 1944 = nykymiljoona<\/h3>\n
Sosiaalinen ydinpommi = 200 000<\/h3>\n
Valmiussuunnitelma = 100\u00a0000<\/h3>\n
T\u00e4m\u00e4 on kestetty = 32 476<\/h3>\n
T\u00e4h\u00e4n on totuttu = noin 3000<\/h3>\n
Ilmastopakolaisuus<\/h3>\n