{"id":192,"date":"2018-09-17T15:20:35","date_gmt":"2018-09-17T12:20:35","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=192"},"modified":"2018-11-14T10:01:07","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:07","slug":"designyrityksen-alivoimaisen-taktiikasta-case-finlayson","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/designyrityksen-alivoimaisen-taktiikasta-case-finlayson\/","title":{"rendered":"Designyrityksen alivoimaisen taktiikasta \u2013 case Finlayson"},"content":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja ajattelun kautta uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tiedot ovat vuodelta 2015 ja saattavat olla jo vanhentuneita \u2013 asia ei kuitenkaan muutu.<\/em><\/p>\n

Elokuussa 2015 sain mahdollisuuden haastatella Finlaysonin ennakkoluulotonta omistajaa ja toimitusjohtajaa Jukka Kurttilaa<\/strong>. Kun kertojana on mainosguru, joka uskoo tutkimukseen ja on itse laittanut yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 paljon peliin, teksti on hyv\u00e4 jatko markkinoinnin teoreettisemmalle tarkastelulle<\/a>. Jos termit tai l\u00e4hestymistapa tuntuvat haastavilta, palaa ensimm\u00e4iseen artikkeliin<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Finlayson esimerkkin\u00e4<\/h3>\n

Finlayson on vaikuttavan historian omaava, mutta viime ajat ennen uutta johtoa vuosittain v\u00e4hitellen kuihtunut ja uomautunut yritysinstituutio, jota uudistetaan. Yritys toimii l\u00e4hes kokonaan kotimarkkinassa. Melkein saman voisi sanoa puolustusvoimista, varsinkin omasta ajastani p\u00e4\u00e4esikunnassa 2000-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Kodintekstiilej\u00e4 ostetaan (huom! vuonna 2015) Suomessa 35-89\u20ac arvosta taloutta kohden vuodessa. Koko suomalainen markkina on noin 230 miljoonaa euroa, josta Finlayson hallitsee noin kymmenyst\u00e4. Omat kanavat myyv\u00e4t vajaat puolet ja normaalit kaupat loput.<\/p>\n

Finlayson tuottaa muotoilua, jonka teht\u00e4v\u00e4 on \u201dhelpottaa ja rikastaa arkea, verho on t\u00e4m\u00e4n bisneksen luksus<\/em>\u201d. Markkinassa isot ulkomaiset kuten Hemtex ja IKEA ovat haastajia ja vastustajia, kotimainen Vallila uniikimpi ja Marimekko taiteellisin. Finlayson ei ole sissi<\/strong> kuin tukialueensa vahvuudessa, mutta koukkausta<\/strong> se hakee.<\/p>\n

Kun vertaan asetelmaa sotimiseen, kuluttajat muodostavat maaston<\/strong> ja muut yritykset varsin vaihtelevan \u201dvihollisen\u201d. Finlayson k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aidosti kuluttajista tutkittua tietoa hyv\u00e4kseen (vertaa sotatiede, science of war), joka tosin sotimisessa suuntautuu p\u00e4\u00e4osin vastustajaan eik\u00e4 taistelumaastoon. Toisaalta maaston tuntemus on ollut suomalaisen sotilastaktiikan avainetu koko itsen\u00e4isyyden ajan, t\u00e4st\u00e4 tein oman v\u00e4it\u00f6skirjanikin aikoinaan.<\/p>\n

Perinteet: historia muodostaa tarinan, vahvan tukialueen<\/h3>\n

Finlaysonin historia on pitk\u00e4 ja sen luoma br\u00e4ndi on edelleen vahva, yrityst\u00e4 rakastetaan asiakaskent\u00e4ss\u00e4 jopa intohimoisesti. Historia on perusta tarinoille ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden sitoutumiselle.<\/p>\n

Ehk\u00e4 t\u00e4rkein historian tuote on 17\u00a0000 kuosin arkisto, joka sotilaallisesti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 muodostaa suuren immateriaalisen reservin<\/strong> ammennettavaksi. Reservi mahdollistaa taiteellisesti nopean skaalautumisen ja aloitteen yll\u00e4pidon pitk\u00e4nkin aikaa, siin\u00e4 miss\u00e4 uudemmat yritykset joutuvat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4st\u00e4. Muoti on aina yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja uutta, mutta yleens\u00e4 se ammentaa jo tehdyst\u00e4. Yli sata vuotta arkistoa on suuri voimavara oikein k\u00e4ytettyn\u00e4, sopivaan aikaan taisteluun heitettyn\u00e4.<\/p>\n

Pitk\u00e4 historia johti toisaalta uomautumiseen, toisto-organisaatioon, jonka tappiot pysyiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n siedett\u00e4vin\u00e4 ilman pakottavaa tarvetta muutoksiin. Nyt muutos on k\u00e4ynniss\u00e4, pakon edess\u00e4, uudenlaisen johdon toteuttamana.<\/p>\n

Muutoksen taktiset avaimet<\/h3>\n

Tekstiiliin liitet\u00e4\u00e4n jatkossa digitaalisia palveluita. Erityisesti halutaan erottautua eettisyydell\u00e4: l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ll\u00e4 tuotantoketjulla, kest\u00e4vyydell\u00e4 (vertaa joidenkin isompien \u201dk\u00e4yt\u00e4 ja hylk\u00e4\u00e4\u201d<\/em>) ja valitsemalla oman ekosysteemin kumppanit huolella.<\/p>\n

Design ei ole yrityksen kulma vaan on ala, jolla toimitaan. Hyv\u00e4 design on l\u00e4ht\u00f6kohta, ei p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Hyv\u00e4 design on tavallaan taistelulaji<\/strong>, jatkuva hy\u00f6kk\u00e4ys, <\/strong>jolla haastetaan my\u00f6s itsens\u00e4 ja joka asettaa reunaehdot.<\/p>\n

Tom of Finland -kuvitusten k\u00e4ytt\u00e4minen tuotteissa sai aikaan yll\u00e4tyksen<\/strong>, jonka palaute on ollut eritt\u00e4in positiivinen. Vastaavia (pienempi\u00e4) yll\u00e4tysyrityksi\u00e4 tuotetaan pitkin vuotta, kun malliston julkaisuv\u00e4li on puolivuotinen. Rohkeus<\/strong> toimia arvojen mukaisesti on taktiikan keskeinen piirre. Sotilaallisesti termi aktiivisuus<\/strong> kuvaa t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Alussa on laitettu rakenteita kuntoon, tuottaviksi. Organisaatio on k\u00e4\u00e4nnetty matriisiksi ja johtamisperiaatteeksi on otettu ad hoc, jolla tarkoitetaan nopeaa reagointikyky\u00e4 yksityiskohtaisen suunnittelun ja strategiaty\u00f6n sijaan. Sotilastaktiikassa termin\u00e4 on joustavuus<\/strong>, jolla pyrit\u00e4\u00e4n alkumenestyksen nopeaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong>.<\/p>\n

Mallivarasto on keskeinen v\u00e4line menestyksen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, siis reservi<\/strong>. Se on viel\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00f6tapa oli viel\u00e4 haastatteluhetkell\u00e4 tarkemmin pohtimatta. Joukkoistus tyyliin \u201dvalitse itsellesi arkistosta kuosi\u201d voisi olla nykytekniikoilla mahdollista, asiakas saisi vuosisataisen muotoilun\u00e4kemyksen omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

Sotilaallisesti reservi on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vasta kun se on valmiudessa ja sen k\u00e4ytt\u00f6 harjoiteltu. Miten viritt\u00e4\u00e4 kuosiarkisto n\u00e4in? Millaisen etumatkan se voi tarjota? Olisivatko uudet sotilaskyvyt kuten kyber tai robotit vastaava mahdollisuus, osin hahmottumaton mutta suuren potentiaalin omaava oikeassa hetkess\u00e4 ja tilanteessa?<\/p>\n

Lis\u00e4pohdintaa<\/h3>\n

Kurttila k\u00e4ytti termi\u00e4 \u201dh\u00e4mmennyspiste<\/em>\u201d. Oma tulkintani on, ett\u00e4 asia termin takana voisi olla sama kuin shakin \u201dkasparovtaktiikka\u201d eli sellaisen siirron pelaaminen, johon vakiintuneessa markkinassa ei viel\u00e4 ole ratkaisua. T\u00e4h\u00e4n malliarkiston reservill\u00e4 voisi sitten vastata.<\/p>\n

Tein oman v\u00e4it\u00f6skirjani maastoanalyysista sill\u00e4 ajatuksella, ett\u00e4 vaikean maaston hyv\u00e4 tuntemus tasaa voimasuhteita, ollen n\u00e4in keskeinen alivoimaisen taktiikan v\u00e4line. Jos yrityksille kuluttajat muodostavat maaston, jonka hallussapidosta taistellaan, miten ne asiaa tutkivat? Onko mahdollista jopa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kuuluisa sinisen meren maasto, jota kilpailijat eiv\u00e4t viel\u00e4 tunne, ja onko esiin noussut ekologisuus juuri t\u00e4t\u00e4? Vaikka markkina on aika iso, ja \u201duusi markkina\u201d sellainen, jossa ei viel\u00e4 ole kilpailua, tuo uusi on kuitenkin yleens\u00e4 pois vanhasta, kun kuluttajia on kuitenkin sama m\u00e4\u00e4r\u00e4. Luova tuho syntyy kilpailusta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 maastonlukemisesta, sek\u00e4 huonoista suorituksista toisiin yrityksiin verraten.<\/p>\n

Yksi on liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ehdottomasti samaa kuin sotimisessa: vaikka vastustajia olisi enemm\u00e4n, ei tarvitse olla hyv\u00e4 vaan riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on muita parempi. N\u00e4in muotoilu pysyy irti taiteesta, joka hakee v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 uusia polkuja ilman velvollisuutta, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat leveit\u00e4, saati kannattavia.<\/p>\n

J\u00e4lkikirjoitus<\/h3>\n

Finlayson oli helppo esimerkki. Muotoilua, kriisi\u00e4, uutta johtoa, isoja taktisia liikkeit\u00e4. En kuitenkaan usko, ett\u00e4 \u201dtylsempi\u201d olisi huono kohde testata taktista ajattelua. Uomautumiseen taktiikan termit ovat oiva l\u00e4\u00e4ke, koska taistelussa ei voi olla kaikessa hyv\u00e4, on oltava painopiste<\/strong> ja toisaalla voimien taloudellista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/strong>, on pyritt\u00e4v\u00e4 aloitteeseen<\/strong> ja kurotettava yll\u00e4tyksiin<\/strong>. Pikemminkin on p\u00e4invastoin: mit\u00e4 leip\u00e4\u00e4ntynemm\u00e4lt\u00e4 oma tekeminen vaikuttaa, sit\u00e4 enemm\u00e4n taktiikalla on yritykselle annettavaa. Palaan asiaan my\u00f6hemmin Juupajoen kunnan taktiikassa, johon p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Seuraavaksi hypp\u00e4\u00e4n kuitenkin foorumteatterin maailmaan, taiteen \u00e4\u00e4relle. Siihen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":193,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[19,18,15,20],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","talous","mita-olen-oppinut"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/finlayson-logokuva.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/finlayson-logokuva.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/192"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":224,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/224"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}