{"id":201,"date":"2018-09-18T14:25:20","date_gmt":"2018-09-18T11:25:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=201"},"modified":"2018-11-14T10:01:07","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:07","slug":"foorumteatterin-taktiikasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/foorumteatterin-taktiikasta\/","title":{"rendered":"Foorumteatterin taktiikasta"},"content":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja ajattelun kautta uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tiedot ovat vuodelta 2016 ja saattavat olla jo vanhentuneita \u2013 itse asia ei kuitenkaan\u00a0 ole muuttunut.<\/em><\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 ihastuin SITRAn alumnitapaamisessa teatterintekoon, joka kykeni n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelmat todeksi ja yhdess\u00e4 yleis\u00f6n kanssa korjaamaan ne. Aiheena oli ilmastonmuutos, johon kuviteltu yritys oppi rakentamaan ratkaisuja ongelmien sijaan. Ammattilaiset loivat ongelmavyyhdin ja yleis\u00f6st\u00e4 jokaisella oli oikeus huutaa \u201dstop\u201d kun tunnisti paitsi ongelman my\u00f6s tiesi siit\u00e4 tien kohti ratkaisua. Ammattilaiset improvisoivat nopeasti uuden suunnan ja tarina jatkui kohti seuraavaa ongelmaa. N\u00e4in luovimme yhdess\u00e4 alueelle, jota kukaan ei ennalta ollut asettanut.<\/p>\n

Huhtikuussa 2016 p\u00e4\u00e4sin keskustelemaan foorumteatterin tekemisest\u00e4 alan suomalaispioneereihin kuuluvan ja Artsensen vet\u00e4j\u00e4n Niina Nurmisen kanssa. Ajatukseni oli kuvittaa foorumteatterin tekeminen taktiikaksi hakien samalla sit\u00e4 rajaa, miss\u00e4 taito muuttuu taiteeksi.<\/p>\n

\"\"
Varuskuntataidetta. Vekaranj\u00e4rven varuskunnan sotilaskoti (1965, arkkitehti Osmo Lappo). Betonikonstruktivistinen kokonaisuus on suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteoksia. Taideteos kuuluu kokonaisuuteen, mutta sen tekij\u00e4 j\u00e4i googlailusta huolimatta selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sotilas ei aina huomaa taidetta ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n eik\u00e4 varsinkaan samankaltaisuuksia sotataitonsa kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Jos termit tai l\u00e4hestymistapa tuntuvat haastavilta, palaa ensimm\u00e4iseen artikkeliin<\/a>. Edelliseen pohdintaan designyrityksen taktiikasta p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Esityksen kokonaisuudesta<\/h3>\n

Sodassa komentaja ohjaa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 taktiikan, esikunta suunnittelee sen ja joukko toteuttaa. Joskus johtajia ja joukkoja on ketjussa kymmenen ja teht\u00e4v\u00e4taktiikassa<\/strong> kukin ohjaa itse oman osansa, mutta taisteluajatuksen<\/strong> on s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 alas asti. Roolien selkeydell\u00e4 karkotetaan sodan usvaa, kun taktinen ajatus kiedotaan yhteen vihollisen taktiikan kanssa voittoon pyrkien.<\/p>\n

Esityksess\u00e4 tuottaja tai ohjaaja saa idean, joka myyd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 rahoittajalle ja tuotantoyhti\u00f6lle, teksti voi olla jo alussa tai k\u00e4sikirjoittaja tekee sen ehk\u00e4 yhdess\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6idenkin kanssa, lopullisen juonen. Kuka siis on teatterin taktikko?<\/p>\n

Foorumteatterissa lis\u00e4ksi juoni on kuin puu, jossa yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mille oksalle p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n, tai joskus synnytt\u00e4\u00e4 uuden oksan. Juoni on kuin raami, johon sisus synnytet\u00e4\u00e4n vasta esityksess\u00e4.<\/p>\n

Nykysotiminen alkaa muistuttaa yh\u00e4 enemm\u00e4n foorumteatteria.<\/p>\n

N\u00e4yt\u00f6ksen kaari<\/h3>\n

Taiteen ytimess\u00e4 on yll\u00e4tys<\/strong>, jonka kokija osin luo. Siihen saakka taistellaan siit\u00e4, voitetaanko vai h\u00e4vit\u00e4\u00e4nk\u00f6, yhdess\u00e4. Provokaatio on yll\u00e4tyksen yritt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Vihollinen, vastustaja, ilman n\u00e4it\u00e4 ei ole taistelua, eik\u00e4 taktiikkaa, sodassa. Nuo sanat ovat teatterissa hankalia, koska ennen kuin yleis\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4ttyy, se ja esityksen tekij\u00e4t ovat molemmat h\u00e4vi\u00f6ll\u00e4, ja tuon hetken j\u00e4lkeen molemmat alkavat voittaa. Jos ei yll\u00e4ty, taistelu p\u00e4\u00e4ttyy molempien tappioksi. Vihollinen<\/strong> on siis tavallaan kaikissa sis\u00e4ll\u00e4: j\u00e4ykkyys, kyvytt\u00f6myys heitt\u00e4yty\u00e4, n\u00e4hd\u00e4 uusin silmin, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ajatus, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oivallus, avautua.<\/p>\n

Sota on viel\u00e4 totaalisempaa. Sodassa molemmat aina h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t, mutta vain sit\u00e4, <\/em><\/p>\n

joka ei tappiotaan en\u00e4\u00e4 kest\u00e4, kutsutaan h\u00e4vi\u00e4j\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n

Jos oikealla hetkell\u00e4 osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tyksen luomaa menestyst\u00e4 hyv\u00e4kseen<\/strong>, p\u00e4\u00e4see m\u00e4en harjalle. Sotimisessa tuota harjaa kutsutaan kulminaatiopisteeksi<\/strong>, jonka j\u00e4lkeen taistelu k\u00e4\u00e4ntyy kohti voittoa. Draamassa se on kaaren lakipiste, antiikin aikana jo kuvattu. Mutta saako taiteilija sanoa, ett\u00e4 voitin? Tai saako taiteilija sanoa, ett\u00e4 h\u00e4visin? Ja kuka silloin voitettiin tai kenelle h\u00e4vittiin?<\/p>\n

Aloite<\/strong> on sodassa yhteenkietoutuneista joukoista j\u00e4lkik\u00e4teen luettava arvio siit\u00e4, kumpi vei. Teatterissa aloitetta ei temmata, eik\u00e4 se ole sill\u00e4, joka on ensimm\u00e4isen\u00e4 valokeilassa esiripun auetessa. Teatterissa aloite alkaa pretekstist\u00e4 ja ilmaantuu n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle vasta, kun voitto jo h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4. Joskus siihen tempautuu vasta, joskus taas, kotona. Joskus se voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Foorumteatterin reserviss\u00e4<\/strong> on \u201dmit\u00e4 jos\u201d -polkuaihioita, rekki t\u00e4ynn\u00e4 pukuja ottaa vaikka \u00e4iti lavalle ja sata jo tehty\u00e4 tarinaa. Iso joukko, l\u00e4hes rajaton. Se, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 olet oppinut. Mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saa vain sen, mink\u00e4 taiteilijat kykenev\u00e4t siin\u00e4 hetkess\u00e4 kaikesta tuosta yhdess\u00e4 oivaltamaan.<\/p>\n

Jos yleis\u00f6 ei oivalla, vaikka sit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 auttaa, n\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 tulee salapoliisitarina: vasta lopussa selvi\u00e4\u00e4, mist\u00e4 oli kyse. T\u00e4m\u00e4 lohduttaa vain v\u00e4h\u00e4n, koska juoni on jo kuollut ja yhdess\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n, miksi. Tai oikeastaan juoni ei koskaan edes syntynyt, siit\u00e4 j\u00e4i vain lakastuneita ituja, joista p\u00e4\u00e4tell\u00e4 millainen se olisi ollut. Se on kuin taistelu, jota ei k\u00e4yty, mutta h\u00e4vittiin silti.<\/p>\n

Onko foorumteatteri taidetta?<\/h3>\n

N\u00e4yt\u00f6s on taidetta, kun se yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja koskettaa. Jos yritt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkemmin, taide pakenee. Taitavan on helpompi tehd\u00e4 taidetta.<\/p>\n

N\u00e4yt\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n asiakkaan tarpeeseen, mutta siin\u00e4 on aina varattuna vapaus. Riski.<\/p>\n

N\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 ollaan yleis\u00f6n armoilla ja ehdoilla. Joskus syntyy jotakin isoakin, mutta aina siihen on mahdollisuus.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4telm\u00e4: Foorumteatteri on alivoimaisen taktiikkaa. Aitoa vihollisen armoilla oloa.<\/strong><\/p>\n

Seuraava juttu k\u00e4sittelee Juupajoen kuntaa. Siihen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Samaa aihepiiri\u00e4 k\u00e4sittelen elokuvan taktiikassa, siihen p\u00e4\u00e4se t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":202,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[17,18,15,16],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"kulttuuri","themes":["teatteri","taide"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/vekara-sotkutaide-seina-iso.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/vekara-sotkutaide-seina-iso.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/201"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=201"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":239,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/201\/revisions\/239"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/202"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=201"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=201"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=201"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}