{"id":208,"date":"2018-09-20T13:01:05","date_gmt":"2018-09-20T10:01:05","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=208"},"modified":"2018-11-14T10:01:07","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:07","slug":"juupajoki-taktiikaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/juupajoki-taktiikaksi\/","title":{"rendered":"Juupajoki taktiikaksi"},"content":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja ajattelun kautta uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tiedot ovat syksylt\u00e4 2017 ja kuntastrategia ehdittiin jo p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 \u2013 itse asia ei kuitenkaan ole muuttunut.<\/em><\/p>\n

Helsinkil\u00e4isille heti alkuun tiedoksi, ett\u00e4 Juupajoki on ihan oikeasti olemassa pohjoisella Pirkanmaalla eik\u00e4 vain ravintola Zetorin eteisess\u00e4. Sarjakuva M\u00e4mmil\u00e4n naapuri Eip\u00e4joki viittaa ihan todelliseen paikkaan.<\/p>\n

\"\"
Juupajoen kulttuurimaisemaa. Maataloudesta saa elantonsa reilu kymmenys kuntalaisista, mutta t\u00e4st\u00e4 saavat nauttia kaikki, my\u00f6s vieraat ja ohikulkijat.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

T\u00f6rm\u00e4sin alkusyksyst\u00e4 2017 moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4ni m\u00e4yr\u00e4\u00e4n, mursin pahasti peukaloni ja katkoin polvestani nivelsiteen. Sairaslomalla m\u00f6kill\u00e4 Juupajoella aloin pohtia, milt\u00e4 kuntastrategia kuulostaisi taktiikan kielell\u00e4. Ideana oli paitsi pelkist\u00e4\u00e4 strategian olemus my\u00f6s paljastaa kauniin puheen takaa sen taistelun olemus, jota pieni maaseutumainen kunta Suomessa k\u00e4y.<\/p>\n

Edellinen kunnanjohtaja Pirkko Lindstr\u00f6m kommentoi yst\u00e4v\u00e4llisesti teksti\u00e4ni, l\u00f6yd\u00e4t sen lopusta. Pirkko johti kunnan marraskuussa 2015 turvaan j\u00e4\u00e4myrskyn aiheuttaman pitk\u00e4n s\u00e4hk\u00f6katkon<\/a> kourista ja kunnassa turvallisuus on hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Keskityn kuitenkin tekstiss\u00e4ni ennen muuta kunnan elinvoimaan vastaavalla tavalla kuin Finlaysonilla, johon p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>. Jos k\u00e4ytetyt termit ovat hankalia, sarjan alkujuttuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Juupajoki faktoina<\/h3>\n

Juupajoki on perustettu vuonna 1913 irrottamalla se Orivedest\u00e4, johon liittymist\u00e4 takaisin selvitettiin vuonna 2014 siihen kuitenkaan ryhtym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Kunnan pinta-ala on 275 km\u00b2 eli noin 1\u00bd kertaa Helsinki, mutta asukkaita on vain vajaat 2000. Vuodesta 1980 l\u00e4htien asukasluku on v\u00e4hentynyt aika tasaisesti, tuolloin asukkaita oli reilut 2500. Kun asukkaiden keski-ik\u00e4 l\u00e4hestyy viitt\u00e4kymment\u00e4 ja yli 65-vuotiaden m\u00e4\u00e4r\u00e4n odotetaan saavuttavan kolmanneksen osuus vuonna 2030, paljastuu aika tavallinen tarina. Kriisikunta Juupajoki ei kuitenkaan ole, kaukana siit\u00e4, lapsiakin syntyy luokallinen joka vuosi.<\/p>\n

Edward Wallenius perusti Korkeakosken kyl\u00e4\u00e4n eli nykyiseen kuntakeskukseen ensin nahkatehtaan vuonna 1894 ja Suomen ensimm\u00e4isen koneellisen kenk\u00e4tehtaan vuonna 1898. Vaikka t\u00e4st\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 kaunis tehdaskiinteist\u00f6, kunnassa on kaksi isoa ja modernia sahalaitosta ja l\u00e4hes 100% ty\u00f6paikkaomavaraisuus. Tiedett\u00e4 edustaa Helsingin yliopiston Hyyti\u00e4l\u00e4n mets\u00e4asema<\/a>, josta l\u00f6ytyy maailman hienoin SMEAR-ilmastontutkimusasema.<\/p>\n

\"\"
Kenk\u00e4tehtaan toistaiseksi tyhjill\u00e4\u00e4n oleva rakennus. Kuva ei tee oikeutta hienolle arkkitehtuurille, mutta t\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyi kuva-arkistostani. Viimeksi t\u00e4h\u00e4n kaavailtiin loft-asuntoja, edellinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 oli Big-L. Iso potentiaali vain reilun minuutin k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 juna-asemalta.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Tampereelle on matkaa kuntakeskuksesta teitse 55 kilometri\u00e4 ja 25 minuuttia rautateitse.<\/p>\n

Juupajoen viralliset sivut l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Juupajoen strategia syksyll\u00e4 2017<\/h3>\n

Kuntalain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kunnan toiminnan ja talouden pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteista. Kyse on siis poliittisen luottamusjohdon hyv\u00e4ksym\u00e4 suunnitelma kunnan kehitt\u00e4misest\u00e4. Usein strategia t\u00e4ydentyy aiemmista, jokaiselle toimialalle, kyl\u00e4lle ja alueelle sek\u00e4 puolueelle luvataan jotakin ja t\u00e4m\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kauniita sanank\u00e4\u00e4nteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en, vahvuuksiin tukeutuen.<\/p>\n

Juupajoen strategia oli vuodelta 2007, p\u00e4ivitetty 2010 ja tarkennettu erillisin suunnitelmin vuosina 2013-2014. Sivuja oli printattuna kymmenkunta. T\u00e4ss\u00e4 muutamia valittuja nostoja tulkintoineni, esimerkkin\u00e4 strategiapuheesta.<\/p>\n

Slogan oli \u201dPerusvarma Juupajoki<\/em>\u201d tarkentuen kuntainfossa \u201dtarjoamme asukkaillemme toimivat peruspalvelut ihmisl\u00e4heisesti ilman suurta byrokratiaa ja raskaita hallintoportaita<\/em>\u201d. Perusvarmaa tarkennetaan siten, ett\u00e4 \u201dkuntapalvelut mitoitetaan v\u00e4est\u00f6kehitys huomioon ottaen pienten kuntien tavanomaiselle tasolle siten, ett\u00e4 verorasitus ja maksut ovat yhteistoiminta-alueen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tasoa.<\/em>\u201d N\u00e4ist\u00e4 lauseista saa kiinni jopa strategian mittarit, sotilaallisesti termin\u00e4 on voimien taloudellinen k\u00e4ytt\u00f6<\/strong>.<\/p>\n

Toisaalla Juupajoki \u201don uudistuva, ennakkoluuloton ja rohkeasti eteenp\u00e4in katsova kunta<\/em>\u201d, joka toivottaa kaikki tervetulleeksi \u201dasumaan, yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja viihtym\u00e4\u00e4n perusvarmassa ja l\u00e4mminhenkisess\u00e4 kunnassamme!<\/em> ” Ei tuossa ylisanoja ole, minun mielest\u00e4ni, mutta saman pystyi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n monesta muustakin kunnasta.<\/p>\n

Asumaan: “Juupajoen kunta on kaikilta osiltaan v\u00e4lj\u00e4n, edullisen ja turvallisen asumisen maaseutukunta, josta on hyv\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti- ja asiointiyhteydet Tampereen keskusseudulle. Kopsamon kyl\u00e4n valtakunnallisella perinnemaisema-alueella on tarjolla kymmeni\u00e4 tilavia rakennuspaikkoja vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 maalaismaisemassa mutkattomien l\u00e4hipalvelujen \u00e4\u00e4rell\u00e4.”<\/em> T\u00e4m\u00e4n tulkitsin alueelliseksi kilpailutekij\u00e4ksi: isot tontit mahdollisen matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maakunnan keskuskaupungista houkuttelemassa uusiakin tulijoita ja pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo olevia.<\/p>\n

\"\"
N\u00e4in asuttiin ennen sotia tehtaan asunnoissa, modernisti. Kuva kenk\u00e4museosta.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n: \u201dKunnan ty\u00f6paikkaomavaraisuus on korkea, ja Pikku-Pohjanmaaksikin kutsutulle Juupajoelle on muodostunut monipuolinen ja kasvava puunjalostuksen ja energiatuotannon keskittym\u00e4, mink\u00e4 lis\u00e4ksi mm. rakennus-, kuljetus- ja yrityspalvelualat ovat kasvavia toimialoja. Kunnassa on my\u00f6s huomattavan paljon tietoliikennealan ty\u00f6paikkoja.”\u00a0 <\/em>Keskeisi\u00e4 ovat toimivat yhteydet, valtatie ja junien kulku.<\/p>\n

\"\"
T\u00e4m\u00e4 oli aiempi voimanl\u00e4hde. Pula-ajan kenki\u00e4, oleellinen osa huoltovarmuutta.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Viihtym\u00e4\u00e4n: “Pihlajalinnan tuottamat l\u00e4hipalvelut ovatkin hyvin saatavilla Korkeakoskella sijaitsevalla omalla terveysasemallamme ilman turhia jonoja. Olemme panostaneet Juupajoen liikuntapaikkoihin, liikuntahalli on saneerattu ja kuntosali laajennettu<\/em>\u201d, l\u00f6ytyy my\u00f6s \u201dkaksi frisbeegolfrataa<\/em>\u201d, joista toinen \u201dJuupavaaran laskettelukeskuksen maisemissa<\/em>.”<\/p>\n

Juupajoen nykyinen kuntastrategia l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4<\/a>. Lyhyt se ei ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta modernilla tavalla tiivistetty ja tekemist\u00e4 kuvaava. Vilkaise ja vertaa sitten lopussa esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n

Kuntastrategia taktiikaksi<\/h3>\n

Kuntastrategia on taktiikaksi taisteluajatus<\/strong>. Se kertoo, mihin pyrit\u00e4\u00e4n, miten tavoitteet muutetaan teoiksi, miss\u00e4 on painopiste<\/strong> ja miten temmataan aloite<\/strong> alavireiselt\u00e4 nykyisyydelt\u00e4 kunnan omiin k\u00e4siin. Alkuun tiivistet\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6analyysi<\/strong>, etsit\u00e4\u00e4n voimanl\u00e4hde<\/strong> ja hahmotellaan vastustaja<\/strong>. Ajatus t\u00e4ydentyy kunnan reservill\u00e4<\/strong> heitett\u00e4v\u00e4ksi peliin kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n menestyst\u00e4 hyv\u00e4ksi<\/strong>. Valitaan my\u00f6s taistelulaji: puolustus, hy\u00f6kk\u00e4ys, viivytys vai sissien v\u00e4ijytys<\/strong>. Hyv\u00e4 strategia on yksinkertainen heijastaen johdon yhten\u00e4isyytt\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ihin saakka.<\/p>\n

Juupajoen strategia taktiikaksi<\/h3>\n

\"\"Kuten huomaat, tiivist\u00e4minen j\u00e4i kesken koska kysymyksi\u00e4 j\u00e4i auki. Keskustelin t\u00e4st\u00e4 taisteluajatuksesta Juupajoen kunnanjohtajan Pirkko Lindstr\u00f6min kanssa, ja tulkitsin h\u00e4nen sanomansa n\u00e4in:<\/p>\n

Kokonaisuutena tulkintani oli oikean suuntainen eik\u00e4 loukkaa suoruudellaan. <\/em>Toisenlainen kieli pakottaa kunnanjohtajaakin miettim\u00e4\u00e4n strategiaa uudelleen. Oudot termit kuten \u201dreservi\u201d tai \u201dvihollinen\u201d tarkentavat ajattelua ja parhaimmillaan avaavat uuttakin.<\/em><\/p>\n

Vaikka taktiikan sanat ovat abstrakteja, niihin kiinnittyy tekeminen konkreettisesti, koska taktiikka on toimeenpanon kieli.<\/p>\n

Jatkan seuraavaksi elokuvan taktiikalla. Siihen p\u00e4\u00e4see t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":211,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[21,24,23,22,15],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["mita-olen-oppinut","talous","asuminen"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/jjoki-voimalanovi.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/jjoki-voimalanovi.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/208"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":241,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/241"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}