{"id":225,"date":"2018-09-24T14:33:03","date_gmt":"2018-09-24T11:33:03","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=225"},"modified":"2018-11-14T10:01:06","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:06","slug":"tukikohta-saaristossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/tukikohta-saaristossa\/","title":{"rendered":"Tukikohta saaristossa"},"content":{"rendered":"

Varoitus: En ole arvioimassa sit\u00e4, mit\u00e4 Turun saaristossa juuri tapahtuu, koska siihen eiv\u00e4t tietoni riit\u00e4. Koska en ole ty\u00f6ss\u00e4ni kiinteist\u00f6hankintoja mill\u00e4\u00e4n tavalla tutkinut, eik\u00e4 minulla siten ole mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 sis\u00e4piiritietoa, heitt\u00e4ydyn itsekin vain spekuloimaan asialla.<\/em><\/p>\n

Tarina suoraan j\u00e4nnityskirjasta<\/h3>\n

Viime perjantain Apu (nro 39, 20.9.2018) haastatteli Ilkka Remest\u00e4, joka on harvoin itse \u00e4\u00e4ness\u00e4. H\u00e4nen kirjojaan on sen sijaan myyty vuoden 1997 debyytin j\u00e4lkeen yli kaksi miljoonaa kappaletta. Ostin syksyll\u00e4 2015 Remeksen kirjan \u201dJ\u00e4\u00e4tyv\u00e4 helvetti<\/em>\u201d, koska puolustusvoimien valmiusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 vahvasti niin suositteli, jos halusi heitt\u00e4yty\u00e4 siihen mit\u00e4 tuolloin oli alettu kutsua hybridisodank\u00e4ynniksi.<\/p>\n

Koska Remes lainasi minut \u201dvakavan mutta sympaattisen n\u00e4k\u00f6iseksi everstiksi<\/em>\u201d nuorisokirjaansa Riskiraja (2010), lainaan itse J\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 helvetist\u00e4 (2015) t\u00e4h\u00e4n pienen p\u00e4tk\u00e4n: \u201dYksi Igorin bulvaanien kautta omistamista yhti\u00f6ist\u00e4 oli viime vuosina ostanut yksitellen merenranta- ja saarikiinteist\u00f6j\u00e4. Heid\u00e4n valvonnassaan olivat Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeiset saaristomeren syv\u00e4v\u00e4yl\u00e4t, jotka johtivat t\u00e4rkeisiin satamiin<\/em>.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on fiktiota, mutta Iltasanomat<\/u><\/a> l\u00f6ysi jo syyskuussa 2014 kansanedustaja Suna Kym\u00e4l\u00e4isen avulla joukon t\u00e4llaisia paikkoja. Tarkemmin paikat olivat t\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 hesarissa (HS 24.9.2018). Remeksen kirjassa paikat toimivat tukikohtina, joista k\u00e4sin upotettiin alus ja iskettiin Suomen siihen \u00f6ljynjalostamoon, joka ei sota-aluksin pysty kovin helposti uhkaamaan.<\/p>\n

Sota-alusten tukikohta?<\/h3>\n

Uusi Suomi<\/u><\/a> tarkasteli Google Maps sovellusta ja l\u00f6ysi todenn\u00e4k\u00f6isesti entisen Kala-4 sota-aluksen yhdest\u00e4 kohteesta helmikuussa 2015. Alus on ostettu laillisesti, kunhan uusi omistaja maalaa sen siten, ettei sekoittumismahdollisuutta puolustusvoimien kalustoon en\u00e4\u00e4 synny.<\/p>\n

Rannikon puolustaja<\/u><\/a> -lehti kertoi kes\u00e4kuun 1979 numerossaan rannikkotykist\u00f6n merikuljetuskalustosta, jossa mukana oli my\u00f6s kalustolautta eli Kala-luokka. Vuosina 1956-59 kotimaassa rakennetun aluksen uppouma on 60 tonnia. Alustyyppi kehitettiin kuljettamaan saariin rannikkotykist\u00f6n raskasta kalustoa.<\/p>\n

\"\"
Kala alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan. Lautta kykeni my\u00f6s miinoittamaan saaristov\u00e4yli\u00e4. L\u00e4hde RP kes\u00e4kuu 1979.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

On siis mahdollista ja laillista ostaa Suomesta saari, rakentaa siihen piensatama, varustaa kohde my\u00f6s helikopterin laskeutumispaikalla ja kalustaa se jopa puolustusvoimien entisell\u00e4 kalustolla. Nyt k\u00e4sittelyyn on tulossa laki, jossa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kuka n\u00e4in voi toimia, mill\u00e4 ehdoilla ja miten asiaa jatkossa valvotaan. Hyv\u00e4 niin, ihan selvyydenkin vuoksi. Omia k\u00e4sien sitominen ei turvallisuudessa ole kovin fiksua, varsinkin jos sen voi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kriittinen infrastruktuuri<\/h3>\n

Jo kylm\u00e4n sodan aikana Suomi valmistautui suojaamaan sodan aikana niin sanotut kriittiset kohteet, mutta p\u00e4\u00e4osin sotilaiden n\u00e4k\u00f6kannalta. 911-iskun j\u00e4lkeen vuonna 2001 Yhdysvalloissa alkoi buumi, jossa kriittisen infrastruktuurin suojaaminen erityisesti terroriteoilta nousi turvallisuuden yhdeksi k\u00e4rjeksi. T\u00e4m\u00e4 heijastui my\u00f6s Suomeen, ja jo ensimm\u00e4isess\u00e4 Yhteiskunnan elint\u00e4rkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa ja siit\u00e4 eteenp\u00e4in (YETTS<\/u><\/a>) puhuttiin kriittisest\u00e4 infrastruktuurista ja sen suojaamisesta nimenomaan siviiliyhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kannalta.<\/p>\n

Ajatus, jossa jo niin sanotussa harmaassa vaiheessa aloitetaan piilotetut iskut kohdevaltiota vastaan, on siis meill\u00e4kin parikymment\u00e4 vuotta vanha. Krimin valtaus vihreine miehineen sai siihen uutta vauhtia. Mutta se, miten asia teht\u00e4isiin, on salattua, koska \u2026 se salataan tekovaiheessakin, joten valmisteluvaiheessa salaaminen on viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Jos tukikohta paljastuu, ei varsinaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 lainkaan.<\/p>\n

Mik\u00e4 tarinassa minua mietitytt\u00e4\u00e4<\/h3>\n

Otan nyt tarkoituksella riskin, jossa saatan osoittautua totuuden valjetessa t\u00e4ysin toisenlaiseksi ajastani j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4neeksi muumioksi. Sellainen el\u00e4kkeell\u00e4 oleva sotilasprofessori ehk\u00e4 onkin. T\u00e4m\u00e4 ei siis ole tutkittua tietoa, t\u00e4m\u00e4 on pohdintaa.<\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kriittisen kohteen l\u00e4hell\u00e4 sijaitseva omistus on eduksi, mik\u00e4li kohteen elektronista hajas\u00e4teily\u00e4 tai sen toimintaa halutaan pitk\u00e4aikaisesti seurata. Kuuntelua on l\u00e4hes mahdotonta paljastaa, vaikka l\u00e4hes jokaisella l\u00e4hetyst\u00f6ll\u00e4 Helsingiss\u00e4kin on iso nippu s\u00e4teilem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 antenneja katollaan. Valvontaa voidaan nykyisin my\u00f6s tehd\u00e4 yh\u00e4 hienommin kameroin, tosin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t valvoa muuta kuin omaa aluetta ovat Suomessa varsin tiukat.<\/p>\n

Tukikohta r\u00e4j\u00e4hteiden ja v\u00e4lineiden, jopa aseidenkin varastoimiseen on tarpeen, jotta kriisin h\u00e4myis\u00e4 alku ei paljastu jo rajalla niit\u00e4 maahan tuotaessa. Iskij\u00f6iden pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 my\u00f6s lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n suojaan. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s j\u00e4nnityskirjojen peruskerrontaa.<\/p>\n

Mutta, jos itse valmistelisin tuollaista, tekisink\u00f6 sen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 omalla nimell\u00e4ni? Ja jos paljastuisin, jatkaisinko silti? Pit\u00e4isink\u00f6 ja kehitt\u00e4isink\u00f6 siis piilopaikkaa, jonka sijainti tiedet\u00e4\u00e4n laajalti?<\/p>\n

Valtiovalta eri tahoineen on systemaattisesti kiist\u00e4nyt asiassa olevan muuta kuin talousrikosep\u00e4ilyj\u00e4, joita tutkitaan. Lakiesityskin on melkein valmis.<\/p>\n

Aarresienet ja valesienet<\/h3>\n

Olen ollut sienest\u00e4j\u00e4 viitisenkymment\u00e4 vuotta, vanhempani kun ottivat mukaan sienimets\u00e4\u00e4n heti kun jaksoi k\u00e4vell\u00e4 tarpeeksi. T\u00e4m\u00e4 syksy on ollut monin tavoin erikoinen sienisyksyksi. Yksi erikoisuus sunnuntaina oli, ett\u00e4 valekanttarelleja oli kymmenkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oikeisiin verraten. Normivuonna suhde on ollut p\u00e4invastainen.<\/p>\n

Valekanttarellin virallinen nimi on valevahvero eli Hygrophoropsis aurantiaca. Kanttarelli on oikeasti keltavahvero, mutta valevahvero ei kuulu sen kanssa edes samaan sukuun. Valevahvero on kuitenkin suomeksi nimetty siihen esikuvansa mukaan.<\/p>\n

\"\"
Valevahvero ja keltavahvero eli kanttarelli Juupajoella sunnuntaina 23.9. Aidot keskell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Valevahvero on kuivina kesin\u00e4 jopa runsas, sy\u00f6t\u00e4v\u00e4, mutta lahottajana kumimainen, sitke\u00e4 ja mauton ruokasieni. Se ei hy\u00f6dy sekoittumisestaan kanttarelliin, p\u00e4invastoin. Kanttarelli taas on niin hyv\u00e4 sieni, ett\u00e4 sit\u00e4 kannattaa etsi\u00e4 vaikkei l\u00f6yt\u00e4isik\u00e4\u00e4n. Monen kulinaristin mielest\u00e4 kanttarellin maine on kuitenkin liioiteltu johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 sieni on aloittelijankin helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja tunnistaa. Kanttarelli ehk\u00e4p\u00e4 hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 kokematon haksahtaa muualle. Jos sienimets\u00e4 osaisi mainostaa, se houkuttelisi vierailijoita molemmilla.<\/p>\n

Mit\u00e4 yrit\u00e4n sienivertauksella sanoa? Sen, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isten rahojen sijoittaminen maailman kauneimpaan saaristoon voi olla hyv\u00e4 idea, itsess\u00e4\u00e4nkin. Jos samalla syntyy vakava ep\u00e4ilys paljon vakavammasta, se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haittaa, kunhan noudattaa lakia. Mutta jos \u201dlaajasti tied\u00e4mme\u201d vakavamman olevan totta, eik\u00e4 se sitten sit\u00e4 olekaan, poimimme valesienen. Turvallisuudessa vale on kuitenkin harvoin vain mauton, vatsakin voi menn\u00e4 sekaisin.<\/p>\n

Joku voisi kutsua t\u00e4llaista varovaisuutta suomettumiseksi. Itse k\u00e4ytt\u00e4isin termi\u00e4 vasta sitten, kun (a) varmasti tiedet\u00e4\u00e4n asian tola ja (b) on mietitty mit\u00e4 sen julkistaminen merkitsee. Muistaakseni n\u00e4it\u00e4 argumenttej\u00e4 k\u00e4ytettiin jo Tiitisen listassakin perusteena julkaisemattomuudelle. \u00a0Se, ett\u00e4 huutaa heti ep\u00e4ilyksens\u00e4 julki, ei ole suomettumisen vastatoimi vaikka kohdistuukin ehk\u00e4 samaan tahoon. Joskus siit\u00e4 voi my\u00f6s tulla itsetarkoitus.<\/p>\n

Viime perjantain Apu Remesjuttu oli otsikoitu \u201dTotuus on tarua synkemp\u00e4\u00e4\u201d. Sekin on mahdollista. Totuuden paljastuminen kest\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 asioissa yleens\u00e4 kauan, omankin. Jopa kolmekymment\u00e4 vuotta. Jatkan t\u00e4t\u00e4 teemaa piakkoin.<\/p>\n

PS: Arvostan fiktiota ideal\u00e4hteen\u00e4 suuresti. Luin teinin\u00e4 kaikki Tampereen kaupunginkirjaston Science Fiction romaanit ja niist\u00e4 on minulle ollut suurta hy\u00f6ty\u00e4 l\u00e4pi sotilasurani. Nautin Remeksist\u00e4. Jos haluaa laatikkonsa ulkopuolelle, pit\u00e4\u00e4 uskaltaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kurkkia sinne.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: En ole arvioimassa sit\u00e4, mit\u00e4 Turun saaristossa juuri tapahtuu, koska siihen…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[25,27,26],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","rikos","raha"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/kala-lautta.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/225"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=225"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":230,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/225\/revisions\/230"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=225"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=225"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=225"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}