{"id":242,"date":"2018-10-02T17:45:20","date_gmt":"2018-10-02T14:45:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=242"},"modified":"2018-11-14T10:01:06","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:06","slug":"koripallon-taktiikasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/koripallon-taktiikasta\/","title":{"rendered":"Koripallon taktiikasta"},"content":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja ajattelun kautta uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. T\u00e4m\u00e4n artikkelin tiedot ovat joulukuulta 2014 ja osin jo vanhentuneita \u2013 itse asia ei kuitenkaan muutu.<\/em><\/p>\n

Uuden vuoden aatonaattona 2014 istuimme Henrik Dettmanin kanssa keskustelemassa Susijengin pelitavasta. Emme siis puhuneet johtamisesta tai ihmisten valmentamisesta, joiden guru Henrik mielest\u00e4ni my\u00f6s on, vaan koripallosta pelin\u00e4 ja Suomen maajoukkueen tavasta pelata sit\u00e4. Ajallisesti teksti kuuluu ensimm\u00e4isten joukkoon ja aloitan sill\u00e4 blogissani urheilun taktiikoiden pohdinnan.<\/p>\n

Luin kirjan \u201dDettman ja johtamisen taito<\/em>\u201d (Saska Saarikoski 2015, suosittelen l\u00e4mpim\u00e4sti) heti sen ilmestytty\u00e4, mutten referoi t\u00e4ss\u00e4 siihen. Kirjan luku \u201dPelin johtaminen\u201d on minulle p\u00e4\u00e4osin taktiikkaa, jota valmentaja harjoittaa pelin aikana, luvun marginaalissa on kaksikymment\u00e4 tekem\u00e4\u00e4ni T-merkint\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jos termit tai l\u00e4hestymistapa tuntuvat haastavilta, palaa ensimm\u00e4iseen artikkeliin<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Miksi koripallo ja susijengi?<\/h3>\n

Koripallo on taktisimpia<\/strong> pallopelej\u00e4. Pelin nopeudesta huolimatta pallokontrolli mahdollistaa pelinhallinnan esimerkiksi j\u00e4\u00e4kiekkoa tai jalkapalloa paremmin. Toisaalta uusi 24 sekunnin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 pakottaa tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja. Ajan hallinta<\/strong> on my\u00f6s sotilastaktiikan keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n aikaa vastaan. Jos haluaa todella syventy\u00e4 aiheeseen, voi aloittaa t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Koripallo on maailman yleisimpi\u00e4 pallopelej\u00e4. Suomessa on 16000 koripallon lisenssipelaajaa, v\u00e4h\u00e4n, ja maajoukkuetason pelaajia on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Susijengi kuuluu maailman maajoukkueista parhaimpiin.<\/p>\n

Oma pelitapa, usko siihen ja yhteiseen tekemiseen on Susijengin menestyksen takana. Pelitilanteissa pyrit\u00e4\u00e4n suhteelliseen etuun. T\u00e4m\u00e4 vertautuu sotimisessa taktiikkaan ja edelleen liikesodank\u00e4ynnin periaatteisiin<\/strong>.<\/p>\n

\"\"
Osua liikkeest\u00e4 on sodank\u00e4ynniss\u00e4 ollut aina t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Samoin joukkueurheilussa. Kuva on H\u00e4meenlinnan keskiaikamarkkinoilta vuodelta 2007.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka kaikki on koripallokent\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyvill\u00e4, pelitapa ja pelin kuljetus on taitoa ja jopa taidetta, aina osin ennakoimatonta ilman totaalista kontrollia. T\u00e4m\u00e4 vertautuu sodan usvaan<\/strong>, kaikkea ei voi peliss\u00e4k\u00e4\u00e4n suunnitella ja ennustaa. T\u00e4st\u00e4 huolimatta molemmissa on pyrkimyst\u00e4 kontrolliin, yll\u00e4tysten minimointiin.<\/p>\n

Kiintoisia k\u00e4sitteit\u00e4<\/h3>\n

Resurssil\u00e4ht\u00f6isyys<\/strong>, \u201djoukkue tehd\u00e4\u00e4n niist\u00e4, joita on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4<\/em>\u201d. Vertautuu esimerkiksi muotoilun materiaalikeskeisyyteen. Sotimisessa varsinkin sotavarustus on t\u00e4llaista, paljolti ennalta annettua ja hitaasti muuttuvaa.<\/p>\n

Ep\u00e4ortodoksisuus<\/strong>. Tapa pelata toisin kuin muut. Vertaa ep\u00e4symmetrisyys<\/strong>. Nousi esiin edellisess\u00e4 artikkelissa elokuvankin menestystekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Energian luominen, suuntaaminen ja yll\u00e4pit\u00e4minen vs. aloite<\/strong> sotilask\u00e4sitteen\u00e4. Energian ja pelin tempon suhde. \u201dOman pelin pelaaminen\u201d vs. aloite: kun pelaa omaa peli\u00e4, palaa vahvuuksillaan ja vie n\u00e4in peli\u00e4 haluamaansa suuntaan. Oma peli on keskeisimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 joukkueurheilussa.<\/p>\n

Suhteellinen etu<\/strong>. Pyrkimys ylivoimatilanteisiin<\/strong>. Sotilaallisesti painopiste<\/strong>.<\/p>\n

Pelin aikana kapteenius ja valmentajuus vs. sotilaallinen komentajuus ja operaatiop\u00e4\u00e4llikkyys. Kapteeni johtaa peli\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4, valmentaja ohjaa. Vastaavasti komentaja johtaa joukkoja taistelussa, operaatiop\u00e4\u00e4llikk\u00f6, joka itselleni on taktiikan ruumiillistuma, taas suunnittelee seuraavaa sotaliikett\u00e4. Roolit eiv\u00e4t toki kummassakaan ole n\u00e4in puhtaita varsinkin, kun joukkuetta harjoitutetaan ja rakennetaan.<\/p>\n

Resurssil\u00e4ht\u00f6isyys<\/h3>\n

Kotimainen koripallosarja perustuu harrastukselle, harva on ammattilainen. Vastaavasti maanpuolustus perustuu asevelvollisuudelle<\/strong>, reserville<\/strong>.<\/p>\n

Susijengi on rakennettu rajatulle resurssipohjalle. L\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 \u201dmateriaali ei yksil\u00f6in\u00e4 ole yht\u00e4 kova kuin vastustajilla<\/em>\u201d. Materiaali siis tulee ensin ja taktiikka on sille alisteinen toisin kuin isoilla mailla, joissa voidaan valita joukkue ainakin osin taktiikan ehdoilla.<\/p>\n

Maanpuolustuksessa maallamme on varaa vain hyvin pieneen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n huipputekniikkaa ja rajattuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n modernia sotatekniikkaa. Tekniikka ja sen takana raha siis m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t vastaavalla tavalla resurssipohjan. Erona toki on, ett\u00e4 huippupelaajat ovat sellaisia kuin ovat, kun taas rahan voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 melkein millaiseen tekniikkaan tahansa. Toisaalta pelaaja on huipulla noin yhden vuosikymmenen, sotilastekniikka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin kolme ja aika sen hankintap\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on noin vuosikymmen.<\/p>\n

Henkil\u00f6st\u00f6lle rajan sotimisessa asettaa enemm\u00e4n osaaminen kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4: ammattilaisuus ei ole vaihtoehto, koska ammattilaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 (eli raha) ei riit\u00e4 koko maan puolustamiseen. Nykyinen Ruotsi on t\u00e4st\u00e4 erinomainen esimerkki. Sodan ajan puolustusvoimiin on nykyisell\u00e4\u00e4n sijoitettu noin kolmannes reservist\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 voisi siis lis\u00e4t\u00e4 paljonkin.<\/p>\n

Molemmissa taktiikka joustaa eniten, resurssit v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

Rikkomisen ylivoimaisuus \u2013 ep\u00e4ortodoksisuus, ep\u00e4symmetria<\/h3>\n

\u201dOn helpompi rikkoa kuin rakentaa, puolustaa kuin hy\u00f6k\u00e4t\u00e4<\/em>\u201d. Susijengin taktiikka perustuu siihen, ett\u00e4 se rikkoo vastustajan pelitavan. T\u00e4m\u00e4 ei koske vain puolustusta vaan my\u00f6s hy\u00f6kk\u00e4yspeli\u00e4, jota tehd\u00e4\u00e4n tavalla joka \u201dsaa vastustajan pelaajat ja siten joukkueen ep\u00e4varmaksi<\/em>\u201d. Tietty haaste on, ett\u00e4 vastustajia (maita) on useampia ja koripallossa on olemassa tietty oikea pelitapa, jota varsinkin parhaat maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Peli\u00e4 ei voi r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 jokaista vastaan erikseen.<\/p>\n

Oma peli on suomalainen tapa, sen nimiin vannotaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4kiekossa ja jalkapallossa. Suomi on haastaja, oma peli on tapa haastaa ylivoimainen. Sotimisessa t\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 ep\u00e4symmetria<\/strong>.<\/p>\n

Suomen sotilastaktiikka voidaan p\u00e4\u00e4osin rakentaa \u201dyht\u00e4 joukkuetta vastaan ep\u00e4symmetriseksi\u201d. Periaatetta on siis helpompaa soveltaa kuin koripallossa, jossa lis\u00e4ksi pelatut pelit aina paljastavat kehitetyn taktiikan. Sotilas kaikkien onneksi \u201dpelaa\u201d harvoin, itse \u201dpelasin\u201d 33 vuoden pituisella urallani vain harjoituksissa.<\/p>\n

Suhteellinen etu<\/h3>\n

Susijengi hakee vastustajaa kovemmalla liikkeell\u00e4 suhteellista etua, paikallista ylivoimaa<\/strong>. Kun “itsell\u00e4 on viisi pelaajaa pallossa ja toisella yksi siit\u00e4 irti, taitotasot tasoittuvat m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4<\/em>“. T\u00e4m\u00e4 vertautuu taktiikan k\u00e4sitteisiin painopiste<\/strong> (etu, pyrkimys riistoon) ja voimien taloudellinen k\u00e4ytt\u00f6<\/strong> (muualla, miss\u00e4 uhka on pieni). Pelitavalla on paljon samankaltaisuutta liikesodank\u00e4ynnin<\/strong> asetelmallisuuden kanssa.<\/p>\n

Sotimisessa on perinteisesti haettu vastaavaa reservin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4<\/strong>. Olisiko niin, ett\u00e4 parveilussa<\/strong> olisi kuitenkin yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 susijengin kanssa enemm\u00e4n? Kysymys on, miten luoda jokaisen pelaajan tai sotajoukon osan itseoivalletulla liikkeell\u00e4 suhteellisen edun tilanteita?<\/p>\n

Pelitavan luominen ja sen harjoittelu<\/h3>\n

Susijengin \u201dpelitavan perustana on kulloinenkin joukkue, erityisesti sen avainpelaajat<\/em>\u201d, sek\u00e4 \u201dpyrkimys hallittuun ep\u00e4ortodoksisuuteen<\/strong><\/em>\u201d. Pelitapaa on \u201duskallettava muuttaa, jotta yll\u00e4tys<\/strong>momentti s\u00e4ilyy, mutta hallitusti jotta se ehdit\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 ja oppia<\/em>\u201d. Usko yhteiseen syntyy harjoittelemalla omaa pelitapaa. Koska my\u00f6s pelaajamateriaali on rajoitettu, taktiikkaa ei voi muuttaa kovin nopeasti.<\/p>\n

Joku pit\u00e4\u00e4 kokonaisuuden koossa, \u201dSusijengiss\u00e4 se on valmentaja, joka kantaa my\u00f6s kokonaisvastuun<\/em>\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 resursseiltaan alivoimaisen valmentajalla on oltava aikaa kasvattaa ja rakentaa. Mutta miten tunnistaa, tuleeko tulosta koskaan?<\/p>\n

\u201dJos pelaaja tai joukkue oppii kerran luovuttamaan, sen oppii heti syv\u00e4sti<\/em>.\u201d Sodassa joukon tulikaste<\/strong> on erityisen t\u00e4rke\u00e4 itseluottamuksen kannalta. Kuinka pitk\u00e4 tulikaste on urheilujoukkueella?<\/p>\n

Valitun pelitavan salaaminen<\/strong> on koripallossakin tavoite, vaikka tapa paljastuu pelattuja pelej\u00e4 analysoimalla. Sotimisessa taistelutavan salaaminen on elinehto.<\/p>\n

\"\"
Salaaminen on sotilaalle ja luonnolle usein taustaan sulautumista. Peliss\u00e4 se on muodonmuutosta ja liikett\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Mittaaminen, tieteellisyyden rooli<\/h3>\n

Joukkueurheilussa yh\u00e4 enemm\u00e4n mitataan ja analysoidaan tilastollisesti. Tiedet\u00e4\u00e4n kunkin pelaajan vahvuudet sek\u00e4 parhaat paikat ja tilanteet, joita pyrit\u00e4\u00e4n luomaan.<\/p>\n

Sotiminen teknistyess\u00e4\u00e4n alistuu yh\u00e4 enemm\u00e4n mittaamiselle ja lasketulle optimoinnille, jopa ohjelmoinnille.
\nMolemmissa on kuitenkin edelleen taktiikan taidolle tilaa. Supistuuko t\u00e4m\u00e4 vai muuttuuko taktiikka luonteeltaan? Supistuuko \u201dhyvien\u201d taktiikoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vai kasvaako se?<\/p>\n

Kapteeni vs. valmentaja<\/h3>\n

\u201dValmentaja ei saa menn\u00e4 kent\u00e4lle, ja kaiken lopulta ratkaisevat pelaajat kent\u00e4ll\u00e4<\/em>\u201d. Mutta eip\u00e4 sotilastaktikkokaan ole kent\u00e4ll\u00e4 \u2013 komentaja toki, harkiten. \u201dArvokkain pelaaja pelaa aina voitosta, joukkueelleen. Johtaa esimerkill\u00e4<\/em>\u201d.<\/p>\n

\u201dUrheilussa kapteeni on ennen muuta johtaja. Jokunen on s\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4, j\u00e4rjestelij\u00e4, siis taktikko<\/em>\u201d. Kun miettii perinteist\u00e4 sotilasjakoa, tilanne on sama: komppaniaa ennen muuta johdetaan, pataljoonaakin viel\u00e4, vasta ylemp\u00e4n\u00e4 taktiikasta tulee komentajan keskeist\u00e4 osaamista. Millainen johtaja (komentaja) on valmentaja?<\/p>\n

Strategia vs. taktiikka<\/h3>\n

\u201dKokonaisuus muodostaa strategian. Taktiikka on tapa pelata, pelitapa<\/em>\u201d.<\/p>\n

Urheilutaktiikat jatkuvat jalkapallolla ja shakilla. Seuraava teksti k\u00e4sittelee Suomen taktiikkaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: Artikkeleissa ei ole tarkoituksena militarisoida kohteita vaan luoda taktiikan sanaston ja…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":243,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[32,31,33,15],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","urheilu","mita-olen-oppinut"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/10\/koris-iso.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/10\/koris-iso.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/242"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=242"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/251"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/243"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}