{"id":285,"date":"2018-10-14T21:07:11","date_gmt":"2018-10-14T18:07:11","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=285"},"modified":"2018-11-14T10:01:04","modified_gmt":"2018-11-14T08:01:04","slug":"ilmastopakolaiset-kestaa-ja-estaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/ilmastopakolaiset-kestaa-ja-estaa\/","title":{"rendered":"Ilmastopakolaiset \u2013 kest\u00e4\u00e4 ja est\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Varoitus: juttu j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin minuakin, ett\u00e4 j\u00e4tin kuvat pois.<\/em><\/p>\n

Pohdin tovi sitten erilaisia mittaluokkia liittyen Suomeen pyrkiviin kutsumattomiin maahanmuuttajiin. Siin\u00e4 lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelivat muutaman tuhannen ja kolmenkymmenen miljoonan v\u00e4lill\u00e4. Juttuun p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ilmastopakolaisuus on sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n hankala termi, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset pakolaissopimukset eiv\u00e4t tunne ilmastonmuutosta syyn\u00e4 saada pakolaisstatus. Mutta koska termi on niin laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, k\u00e4yt\u00e4n sit\u00e4 itsekin. Ilmastopakolainen<\/strong> on siis henkil\u00f6 tai pikemminkin kokonainen kyl\u00e4 tai maakunta, joka joutuu v\u00e4istym\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen muutettua elinymp\u00e4rist\u00f6n elinkelvottomaksi.<\/p>\n

Kest\u00e4\u00e4 \u2013 realistisesti ajateltuna<\/strong><\/h3>\n

Esitin ilmastonmuutoksen perusjutussani<\/a>, ett\u00e4 varautumisen mittalukuna on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 +3,7 asteen l\u00e4mp\u00f6tilannousua<\/strong> seuraavan viidenkymmenen vuoden lopputuloksena. Arvioni perustuu siihen, mihin menn\u00e4\u00e4n nykymenolla ilman talouskasvua. T\u00e4h\u00e4n liittyviss\u00e4 skenaarioissa puhutaan sadoista miljoonista ilmastopakolaisista.<\/p>\n

Ilmastopakolaisuuden voimakas lis\u00e4\u00e4ntyminen esitet\u00e4\u00e4n lobbauksessa keskeisen\u00e4 uhkakuvana, jolla perustellaan pakkoa pysy\u00e4 vain +1,5 asteen nousussa. T\u00e4ll\u00e4kin nousulla ruuasta tulee pulaa, varsinkin yhdistettyn\u00e4 tilanteen mahdollistamaan ripe\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6nkasvuun. On siis varsin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 pakolaisia tulee.<\/strong><\/p>\n

Tietofinlandiapalkitussa kirjassa Hyv\u00e4n s\u00e4\u00e4n aikana <\/strong>(Into-kustannus 2017) on joukko erinomaisia artikkeleita siit\u00e4, millaisia uhkakuvia on n\u00e4kyviss\u00e4 ja millaisia tekoja tarvitaan. \u00a0P\u00e4\u00e4sin kirjassa itsekin \u00e4\u00e4neen Samuli Niinivuon jutussa, joka on otsikoitu \u201dHyv\u00e4\u00e4 y\u00f6t\u00e4, paha maailma<\/em>\u201d. Lainaan tuosta jutusta Uusi turvallisuus -kollegaani Antti Majavaa, nykyist\u00e4 BIOS-tutkimusyksik\u00f6n koordinaattoria. Antti pohtii kirjassa n\u00e4in: \u201dYhteis\u00f6, joka hylk\u00e4\u00e4 keskeiset arvonsa puolustaakseen el\u00e4m\u00e4ntapaansa, on tavallaan romahtanut. Siirtolaisten surmaaminen Euroopan rannikoille tai j\u00e4tt\u00e4minen l\u00e4nsimaiden liepeille kuolemaan merkitsisi sivilisaation loppua<\/em>\u201d. \u00a0Seuraavassa artikkelissa Pentti Linkola on asiassa paljon armottomampi: \u201dIhminen on tavallaan syyntakeeton aiheuttamaansa tilanteeseen: evoluutio on tehnyt ihmisest\u00e4 lyhytik\u00e4isen, kohti tuhoa ja sukupuuttoa kiirehtiv\u00e4n lajin<\/em>.\u201d<\/p>\n

Ymm\u00e4rr\u00e4n heit\u00e4 molempia. Linkolan tekstej\u00e4 olen lukenut nuoruudestani saakka ja tunnen Antin. Toinen rakastaa luontoa ja pit\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 sille vaarana, toinen per\u00e4\u00e4nkuuluttaa l\u00e4nnen vastuuta aiheuttamastaan tilanteesta. En kuitenkaan tee heist\u00e4 olkiukkoja kaataakseni heid\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4 vaan esit\u00e4n oman arvioni siit\u00e4, mit\u00e4 tulee tapahtumaan.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen pakolaissopimuksen ajoivat l\u00e4pi l\u00e4nsimaat suuren sis\u00e4llissotansa eli toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. P\u00e4\u00e4osan taakasta ovat kuitenkin kantaneet muut kuin l\u00e4nsimaat, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jordaniassa on enemm\u00e4n L\u00e4hi-Id\u00e4n pakolaisia kuin rikkaassa Euroopassa yhteens\u00e4. Me olemme hyvi\u00e4 moralisoimaan, mutta huonoja kantamaan vastuuta. Rajamme ovat jo sulkeutumassa. Me sek\u00e4 kaasutimme ja pakastimme ihmisi\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4vitimme kokonaisia kaupunkeja tuossa sodassa. Emme kuitenkaan menett\u00e4neet sivistyst\u00e4mme, teknologiallemme saimme superbuustin ja taloutemme nousi enn\u00e4tykseen jopa tuhotussa Saksassa vuosikymmeness\u00e4. Kun katson p\u00e4iv\u00e4n lehti\u00e4, joissa talouskasvun jatkumishuoli ja kest\u00e4vyysvaje saavat satakertaisesti palstamillimetrej\u00e4 ilmastonmuutokseen verraten \u2013 paitsi juuri nyt \u2013 en usko isoon muutokseen.<\/p>\n

Ilmastotaistelussa alkuun tulee pakolaisia Euroopan ulkopuolelta, kasvavana virtana. Kukin Euroopan maa asettanee heille omat kriteerins\u00e4 ja k\u00e4y Kanadan tavoin valkkaamassa itselleen sopivat tulijat leireilt\u00e4, joiden perustamisesta yritet\u00e4\u00e4n juuri saada sopu. Jos Saksalle riitt\u00e4\u00e4 250\u00a0000, Suomelle riitt\u00e4nee enint\u00e4\u00e4n 20\u00a0000 vuodessa. Sekin on paljon lamaantuvassa taloudessamme.<\/p>\n

Kun ilmastonmuutos muuttaa Eurooppaa itse\u00e4\u00e4n, vastaanotto muuttunee pakolliseksi. Kun Etel\u00e4-Italia, Kreikka, Espanja ja Portugali menett\u00e4v\u00e4t elinmahdollisuuksiaan, heid\u00e4n muuttoaan me emme oikein voi est\u00e4\u00e4. Kun t\u00e4m\u00e4 alkaa, ulkopuolelta tuleville ovi suljetaan kokonaan. On sis\u00e4inen kriisi.<\/p>\n

Yksi kiinnostava piirre ilmastopakolaisuudessa kuitenkin on. Yksil\u00f6iden sijaan me voisimme valita kokonaisia kyli\u00e4, jotka toisivat mukanaan oman struktuurinsa. Mitenk\u00e4h\u00e4n maanviljelyksest\u00e4 el\u00e4nyt bangladeshil\u00e4iskyl\u00e4 p\u00e4rj\u00e4isi siell\u00e4, mist\u00e4 itse olemme Suomessa muuttamassa l\u00e4hes kokonaan pois? Ainakin talot ja pellot olisivat valmiina. Onnistuisiko afrikkalaiselle kalastajakyl\u00e4lle sis\u00e4vesikalastus Linkolan tavoin? Voisiko katastrofaalisesti v\u00e4henev\u00e4\u00e4 perustuotanto-osaamistamme paikata n\u00e4in n\u00e4lk\u00e4\u00e4 n\u00e4kev\u00e4ss\u00e4 maailmassa?<\/p>\n

Est\u00e4\u00e4 \u2013 loogisesti ajateltuna<\/strong><\/h3>\n

Est\u00e4\u00e4-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Kaukaa tulevat ilmastopakolaiset ovat t\u00e4lle tavoitteelle myrkky\u00e4.<\/p>\n

Kun l\u00e4nsimaalainen osaaja saadaan houkuteltua Suomeen tekem\u00e4\u00e4n jotakin, mihin emme itse kykene, se on vaihtokauppaa: jotakuinkin sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 suomalaisia menee vastakauppana rikastamaan muita l\u00e4nsimaita. Kun l\u00e4nsimaiden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t ja elintaso ovat p\u00e4\u00e4piirtein samalla tasolla ja v\u00e4hennykset koskevat meit\u00e4 kaikkia, maailma ei t\u00e4ll\u00e4 muutu sen enemp\u00e4\u00e4 paremmaksi kuin huonommaksi. Jos Euroopassa joku maa joutuu sellaiseen ilmastokurimukseen, ett\u00e4 se joutuu l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n kansalaisiaan meillekin, isoa muutosta maailman mitassa ei siis tapahdu. Ellei sitten ajattele, ett\u00e4 ovi heille sulkemalla p\u00e4\u00e4st\u00f6t romahtavat.<\/p>\n

Esit\u00e4n kaksi argumenttia, miksi ilmastopakolaisuus kaukaa on eri asia.<\/p>\n

(1)\u00a0\u00a0\u00a0 Kun esimerkiksi nigeril\u00e4inen tulee Suomeen hakemaan parempaa tulevaisuutta itselleen ja perheelleen, h\u00e4n aiheuttaa jo matkallaan paljon suuremmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t kuin vuodessa kotimaassaan. Suomessa h\u00e4nen p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 ainakin viisikymmenkertaistuvat (Suomi 8,5 tn vuodessa ja Nigerin tyyppisiss\u00e4 maissa 0,1 tn ottaen huomioon kehityksenkin ja huonon tilastoinnin), joka vuosi. Tilasto on Maailmanpankilta vuodelta 2013 ja l\u00f6ytyy lukion maantieteen oppikirjasta Manner GE3 – siis tietoa, jota lapsillemme opetamme. Jos Suomeen tulisi miljoona afrikkalaista, keskim\u00e4\u00e4rin 32\u00a0000 vuodessa, p\u00e4\u00e4st\u00f6mme kasvavat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sill\u00e4 yli kaksikymment\u00e4 prosenttia, joka pit\u00e4isi viel\u00e4 lis\u00e4leikata. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on paljon isompi kuin riita metsist\u00e4 nyt.<\/p>\n

(2)\u00a0\u00a0\u00a0 Suomi on nyt saavuttanut tilan, jossa v\u00e4kiluvun kasvu on pys\u00e4htynyt ja k\u00e4\u00e4ntynyt jopa liev\u00e4\u00e4n laskuun. Koko maailman on saavutettava sama tila viimeist\u00e4\u00e4n vuoteen 2060 menness\u00e4, tai tulokset ovat hirveit\u00e4. Minusta meill\u00e4 on suoranainen velvollisuus ratkaista, miten nollakasvulla v\u00e4kiluvussa ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 koko ajan v\u00e4hent\u00e4en kansakunta kykenee el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvin. Meill\u00e4 on siihen sek\u00e4 osaaminen ett\u00e4 mahdollisuus, koska emme joutune itse ilmastopakolaisiksi. Japani on t\u00e4llaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen jo ilmeisesti tehnyt, se sallii v\u00e4kilukunsa pudotuksen eik\u00e4 aio silti ottaa maahan lis\u00e4v\u00e4ke\u00e4.<\/p>\n

Kaksi moraalia?<\/strong><\/h3>\n

Pid\u00e4n nykyist\u00e4 keskustelua siit\u00e4, miten jatkuvaan kasvuun sidottu sosiaaliturvamme ja hyvinvointivaltiomme saadaan turvattua tuomalla maahan yh\u00e4 enemm\u00e4n lis\u00e4v\u00e4ke\u00e4 Euroopan ulkopuolelta, tulevaisuutta tuhoavana. Jopa samassa puheessa tai lehtiartikkelissa voidaan yht\u00e4 aikaa olla huolissaan ilmastomuutoksesta ja kest\u00e4vyysvajeesta, vaikka niihin esitetyt ratkaisut ovat t\u00e4ysin vastakkaiset. Kun lukee ajatuksella yhdenkin ilmastotoimien teht\u00e4v\u00e4listan, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Se, onko Suomeen otettavien kiinti\u00f6pakolaisten vuosim\u00e4\u00e4r\u00e4 200, 600 vai 1200, on oman omantunnon paikkailua vertailuna muihin l\u00e4nsimaihin, edes laastariksi siit\u00e4 ei ole. Toki kasvuprosentit saadaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvilt\u00e4 ja osoitettua omalletunnolle, ett\u00e4 jotakin on edes tehty.<\/p>\n

Minun etiikkani ei koske yksil\u00f6it\u00e4, jos todelliset ongelmat koskevat massoja ja maailmaa kokonaisuutena. Olen ollut kolmekymment\u00e4 vuotta valmiina tapattamaan nuorisomme parhaimmistoa itsen\u00e4isyyden pelastamiseksi. Se, ett\u00e4 Euroopan ja Suomen rajat suljetaan massamuutoilta, on siihen verrattuna kevyt p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Maailma ei ole kaunis tai hyv\u00e4 paikka. Eik\u00e4 ilmastonmuutos tule sit\u00e4 parantamaan, p\u00e4invastoin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varoitus: juttu j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin minuakin, ett\u00e4 j\u00e4tin kuvat pois. Pohdin tovi…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":177,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[50,38,49],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","ilmastonmuutos"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/p7111080.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/09\/p7111080.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/285"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=285"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":294,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/285\/revisions\/294"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/177"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}