{"id":312,"date":"2018-11-19T00:21:31","date_gmt":"2018-11-18T22:21:31","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=312"},"modified":"2018-11-19T00:21:31","modified_gmt":"2018-11-18T22:21:31","slug":"proffa-hammastyi-gps-hairinnan-lisaopit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/proffa-hammastyi-gps-hairinnan-lisaopit\/","title":{"rendered":"Proffa h\u00e4mm\u00e4styi \u2013 GPS-h\u00e4irinn\u00e4n lis\u00e4opit"},"content":{"rendered":"<p>Sanon heti alkuun, ett\u00e4 minun mielest\u00e4ni Suomen poliittinen johto on hoitanut GPS-h\u00e4irint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4 tilannetta hyvin. Tapahtunut julkistettiin, l\u00e4hde selvitettiin ja asia nostettiin julkisesti diplomatian agendalle. En kannata ajatusta julkisesta huutelusta maiden v\u00e4lill\u00e4 edes arvokeskustelussa, saati t\u00e4llaisessa.<\/p>\n<p>Edellinen juttu l\u00f6ytyy <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/lapissa-hairittiin-satelliittipaikannusta-mita-tasta-pitaisi-oppia\/\">t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n<h3 style=\"text-align: center\">Radiosignaalia h\u00e4irit\u00e4\u00e4n ilmakeh\u00e4ss\u00e4<\/h3>\n<p>Mieleeni tulevat ilmatilanloukkaukset, jotka p\u00e4\u00e4tettiin aikoinaan julkistaa loukkaajan maasta riippumatta kun diplomaattik\u00e4sittely alkaa. Kaikkien ilmatilanloukkauksien julkaiseminen paljastaisi Suomen normaaliajan ilmavalvonnan tason eli jos loukkaat eik\u00e4 sit\u00e4 julkaista, olet l\u00f6yt\u00e4nyt valvonnassa aukon.<\/p>\n<p>Sotien j\u00e4lkeen me jouduimme valmistamaan valvontatutkamme itse. Vasta sitten kykenimme edes n\u00e4kem\u00e4\u00e4n loukkaukset, ellei joku sattunut kiikaroimaan yl\u00e4taivaalle. Kesti 1970-luvulle saakka saada sellaista kalustoa, ett\u00e4 aloimme ehti\u00e4 paikalle my\u00f6s tunnistamaan. Yhdysvaltojen SR-71 oli toki kykyjemme ulottumattomissa nopeutensa ja jo sit\u00e4 ennen kuuluisa U-2 lentokorkeutensa takia. Monin osin tiedustelusatelliitit hoitavat nyt n\u00e4iden teht\u00e4v\u00e4t, eik\u00e4 niit\u00e4 vastaan saa toimia kuin piiloutumalla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_314\" aria-describedby=\"caption-attachment-314\" style=\"width: 752px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-314\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/mig.jpg\" alt=\"\" width=\"752\" height=\"423\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/mig.jpg 752w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/mig-300x169.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 752px) 100vw, 752px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-314\" class=\"wp-caption-text\">T\u00e4ll\u00e4 ehti jo tunnistamaan loukkaajan (Sota-arkisto)<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Kun katsoo GPS-vastaanottimestaan k\u00e4sin, Aamulehden (AL 18.11.2018) erinomaisen popularisoinnin mukaan kuunneltavan signaalin voimakkuus \u201d<em>vastaa auton ajovalojen vilkuttelua 20\u00a0000 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/em>\u201d. Taskulamppu l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 hyvin sokaisemaan vastaanottimen ja riitt\u00e4\u00e4 vain yksi v\u00e4ris\u00e4vy, koska GPS k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kapeaa taajuusaluetta. L\u00e4htev\u00e4\u00e4 s\u00e4teily\u00e4 suunnataan antennilla, mutta matkan kertyess\u00e4 keila osuu varsin laajalle alueelle. Vaikka h\u00e4irinn\u00e4n maali olisi siis sotilaallinen, sen haitat osuvat laajasti my\u00f6s siviileihin.<\/p>\n<p>Toisaalta h\u00e4irinn\u00e4n paikantamiseen ei tarvita tutkaa, se onnistuu yksinkertaisesti katsomalla, \u201dmist\u00e4 suunnasta valo paistaa kirkkaimmin\u201d. Mikseiv\u00e4t viranomaiset heti rynt\u00e4\u00e4 julkisuuteen kertomaan, mit\u00e4 mitattiin, johtuu samasta syyst\u00e4 kuin ilmaloukkauksissakin.<\/p>\n<h3 style=\"text-align: center\">Isompi kuva<\/h3>\n<p>Minua v\u00e4h\u00e4n arvosteltiin siit\u00e4, etten tarpeeksi ter\u00e4v\u00e4sti tuominnut t\u00e4llaista toimintaa. En kirjoita tuomitakseni vaan avatakseni sellaista, mik\u00e4 ei heti tule mieleen sill\u00e4kin uhalla, ett\u00e4 joku pit\u00e4isi minua liiankin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimien suhteen. Vain sodan aikana ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 kutsutaan petturuudeksi, emmek\u00e4 me minusta ole sodassa mihink\u00e4\u00e4n suuntaan?<\/p>\n<p>Isoissa sotaharjoituksessa on tapana uhitella, molemmin puolin. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta USA ajatti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014 Aegis-varustetun ohjusristeilij\u00e4n &#8211; siis sen laitteen, josta ohjustorjunnassa riidell\u00e4\u00e4n ja joka on alan suurimpia kiistakysymyksi\u00e4 &#8211; aivan Ven\u00e4j\u00e4n sotaharjoituksen kylkeen. Ven\u00e4j\u00e4 ajoi sen yli h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 matalalta ja meille uutisoitiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vaarallista leikki\u00e4. Mutta minusta p\u00e4\u00e4osa toimittajia viittasi matalalla lent\u00e4miseen ja ohi meni se, ett\u00e4 se laiva oli j\u00e4ttim\u00e4inen keskisormen heilutus. Ari Pesosen <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi\/215415-cook-ohjushavittaja-ja-venalais-suhoit-ovat-olleet-tormayskurssilla-jo-kahdesti\">puheenvuoro<\/a>\u00a0 on hyv\u00e4 analyysi asiasta, viile\u00e4 ja varsin vapaa arvottavasta politiikkatulkinnasta.<\/p>\n<p>Itse n\u00e4en, ett\u00e4 GPS-h\u00e4irinn\u00e4ss\u00e4 oli kyse aika samanlaisesta asiasta. Se oli isojen sotavoimien v\u00e4list\u00e4 kommunikaatiota. Me sijaitsimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa hankalassa paikassa.<\/p>\n<p>Toki h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi olla hybriditaktista hy\u00f6ty\u00e4. Ehk\u00e4 kokeiltiin, miten l\u00e4nsi todistaa h\u00e4irinn\u00e4n? Ehk\u00e4 kokeiltiin, kuka \u00e4r\u00e4ht\u00e4\u00e4 ja koska ja miten ja kuka ei (diplomatia)? Ehk\u00e4 muistutettiin hybridim\u00e4isesti, ett\u00e4 n\u00e4in voi tehd\u00e4 (kansalaiset)? Ehk\u00e4 demonstroitiin jotakin uutta tapaa h\u00e4irit\u00e4 tai jopa vertailtiin muutaman tavan tehoja (sotilaallinen)? Ehk\u00e4 kokeiltiin,<span style=\"float: none;background-color: transparent;color: #444444;font-family: FFMiloWebProMed,Sans-Serif;font-size: 16px;font-style: normal;font-variant: normal;font-weight: 400;letter-spacing: normal;text-align: left;text-decoration: none;text-indent: 0px\">miten h\u00e4irint\u00e4 vaikuttaa<\/span> ja muuttuuko harjoituksessa mik\u00e4\u00e4n (sotilaallinen)? Nuo kysymykset tuli minulle vartissa mieleen, tunnissa syntyisi iso liuta lis\u00e4\u00e4 ja oletan, ett\u00e4 vastaavia kysymyksi\u00e4 eri puolilla nyt pohditaan.<\/p>\n<h3 style=\"text-align: center\">T\u00e4st\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styin<\/h3>\n<p>Sunnuntain Helsingin Sanomat (HS 18.11.2018) kertoi, ett\u00e4 Euroopassa on tavoite siirty\u00e4 kokonaan satelliittinavigointiin perustuviin j\u00e4rjestelmiin lentoliikenteess\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Kun olin aikoinaan miettim\u00e4ss\u00e4 Suomen tarpeita Galileolle, mieleen j\u00e4i toive, ett\u00e4 lentokoneiden paikantamisen parannuksella saataisiin Ydin-Euroopan ruuhkaiseen ilmatilaan paljon enemm\u00e4n lentokoneita. Selitin asian itselleni n\u00e4in.<\/p>\n<p>Lentokoneen paikan virhe turvamarginaaleineen luo taivaalle tavallaan pallon, jonka sis\u00e4ll\u00e4 kone eritt\u00e4in suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 sijaitsee. Maasta katsova tutka tai esimerkiksi sotilaskoneiden inertianavigointi tuottaa ison pallon. Hyv\u00e4 satelliittinavigointi, joka perustuu monien satelliittien ristisuuntimaan ja useamman eri j\u00e4rjestelm\u00e4n yhdistelm\u00e4\u00e4n, pienent\u00e4\u00e4 pallon. Mit\u00e4 pienempi\u00e4 pallot ovat, sit\u00e4 enemm\u00e4n ilmassa on tilaa. Suomessa t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole kovin iso ongelma.<\/p>\n<p>Nyt luin, ett\u00e4 varmistavia j\u00e4rjestelmi\u00e4 on alettu jo Suomestakin purkaa. Sit\u00e4 en tiennyt. Ymm\u00e4rr\u00e4n toki, ett\u00e4 monien erilaisten j\u00e4rjestelmien operointi maksaa ja niit\u00e4 on my\u00f6s p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4. Mutta en tiennyt, ett\u00e4 \u201dikuisessa rauhassa\u201d kaikki oli ajateltu laittaa vain satelliittien varaan. Siksi voisin jopa sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapaus saattoi parantaa turvallisuuttamme ja relisenssi\u00e4mme (ks m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 <a href=\"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/kansalaiset-uudessa-sodassa-mita-pohjolassa-tapahtuu\/\"><u>t\u00e4st\u00e4<\/u><\/a>).<\/p>\n<h3 style=\"text-align: center\">Lopuksi<\/h3>\n<p>En ole v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4irint\u00e4 oli oikein. Se on lakiemme ja kansainv\u00e4listen s\u00e4\u00e4d\u00f6sten valossa kielletty\u00e4. Mutta sill\u00e4, ett\u00e4 asiaa hoidetaan julkisilla pikahuutotuomioilla, asiaa k\u00e4rjistet\u00e4\u00e4n vain lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Onneksi asiassa oli hyvi\u00e4kin puolia. Helppo ja tehokas ei aina ole turvallista. Se on hyv\u00e4 muistaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sanon heti alkuun, ett\u00e4 minun mielest\u00e4ni Suomen poliittinen johto on hoitanut GPS-h\u00e4irint\u00e4\u00e4n&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":309,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[60,57,58,59,56],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":1,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/haikastys-cesis-2017.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/haikastys-cesis-2017.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/312"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=312"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":317,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/312\/revisions\/317"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/309"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=312"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=312"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=312"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}