{"id":404,"date":"2018-12-17T14:44:57","date_gmt":"2018-12-17T12:44:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=404"},"modified":"2018-12-17T14:44:57","modified_gmt":"2018-12-17T12:44:57","slug":"infofiktio-minka-suomisymbolin-itse-kaataisit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/infofiktio-minka-suomisymbolin-itse-kaataisit\/","title":{"rendered":"Infofiktio: Mink\u00e4 suomisymbolin itse kaataisit?"},"content":{"rendered":"

Jatkan infosotaa fiktiolla valtiosymboleista. Sarjan ensimm\u00e4iseen artikkeliin p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/u><\/a>.<\/p>\n

Vaikuttava tarkastelu valtiosymboleista on Joseph Conradin kirjassa Anarkistit<\/em> maalina Iso-Britannia. Hurjin toteutus oli WTC kaksoistornien kaataminen 11. syyskuuta vuonna 2001, jota Jarno Limnell kuvailee Maailma ja Suomi 9\/11 j\u00e4lkeen<\/em> (2011) kirjassaan n\u00e4in: \u201dIskut \u2026\u00a0 kohdistettiin tarkoituksellisesti symboleihin \u2026 kyse oli iskusta Yhdysvaltojen sieluun<\/em>.\u201d<\/p>\n

Mihin itse iskisit Suomessa, jotta sieluumme sattuisi?<\/h4>\n

———————<\/p>\n

Saatana, eik\u00e4 saavu edes Moskovaan, mietti krapulainen Filin.<\/em><\/p>\n

Kulttuurisakateeminen keskustelu oli Suuren kriisin vuosip\u00e4iv\u00e4n jatkoilla aaltoillut, kunnes oli p\u00e4\u00e4dytty Anarkisteihin. Nousuhumalassa tuli ly\u00f6ty\u00e4 veto osastonjohtajan hymyilless\u00e4 taustalla: mink\u00e4 tuhoaisit kohdemaassasi. It\u00e4mahdin asiamiehelle se olisi helppo juttu, mik\u00e4 vain kauan sitten kaadetun mutta edelleen kaivatun keisarin tunnus kelpaisi vaikka Madeiralta asti, mietti Filin. Mutta veto oli veto.<\/em><\/p>\n

——————–<\/p>\n

Filin kutsui l\u00e4hijoukkonsa koolle siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 oli sunnuntai. Aika oli kortilla.<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4 itsens\u00e4 alentavien tsuhnien maassa olisi sellaista, ett\u00e4 se iskisi jokaisen munaskuihin? Miten pragmaattisiin ja vallalla jo alistettuihin, mutta ylirikkaisiin naapureihin iskisi niin, ett\u00e4 se sattuisi?<\/em><\/p>\n

Conrad oli aikoinaan p\u00e4\u00e4tynyt siihen, ett\u00e4 Iso-Imperiumin ydinsymboli oli nollameridiaanin m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4 t\u00e4htitorni, suurvallan tieteellisen ylivallan symboli. Vastaavaa ei Is\u00e4nmaasta l\u00f6ytyisi. K\u00e4rsimysmuistomerkit olivat naapureiden kokemuksiin verrattuna haaleita ja suurimmat k\u00e4rsimykset sis\u00e4llissodassa itse aiheutettuja. Ei jonkun niist\u00e4 tuhoa moni itkisi, jos edes ymm\u00e4rt\u00e4isi. Osa olisi tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/i><\/p>\n

Marsalkka tuli ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen. H\u00e4n ratsasti sankarina p\u00e4\u00e4kaupungin keskell\u00e4, usean kertaan suurimmaksi symboliksi \u00e4\u00e4nestettyn\u00e4. Se, ett\u00e4 marsalkka oli my\u00f6s yksi Em\u00e4maan sankareista, vaikeutti h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n. Veto, jossa vaikutus mitattiin kokonaisuutena, auttoi It\u00e4mahdin asiamiest\u00e4: ei h\u00e4nen kohteessaan ollut yhteisi\u00e4 symboleita vaan pelkk\u00e4\u00e4 vuosisataista vihaa Em\u00e4maata kohtaan.<\/em><\/p>\n

Jos kaataisi muualla l\u00e4nness\u00e4 vihatun tsaarin patsaan p\u00e4\u00e4kaupungin paraatipaikalla? Kukaan ei patsasta l\u00e4nness\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4nyt, mutta Is\u00e4nmaassa patsaan puolustelusta oli tullut erityissuhteen symboli. Tuho kyll\u00e4 laittaisi kaikki ymm\u00e4lle. Oivaltava savuverho, mutta sill\u00e4 ei vetoa voitettaisi. Liian monimutkainen tarinaksi ja menisi pahimmillaan Jakomaan hyv\u00e4ksi, siell\u00e4 tsaariviha oli syvin.<\/i><\/p>\n

Talous, rahaa Is\u00e4maa rakasti, se oli melkein aina ostettavissa. 911 kaatoi Supermaan t\u00e4rkeimm\u00e4n symbolin, se isku oli kunnianosoitus Conradille. Siit\u00e4 veto oli keksitty. Is\u00e4nmaan arvokkain Paperitehdas vai se, jossa aika on pys\u00e4ytetty UNESCO-museoksi? Tai se, jossa nyt majaili supermaalainen tietovoimala? K\u00e4nny Oy oli jo menett\u00e4nyt kuluttajabr\u00e4ndins\u00e4, sen myyty p\u00e4\u00e4konttori olisi ollut aikanaan varma kohde. L\u00e4nnen kalustama \u00f6ljynjalostamo jolla vuoltiin l\u00e4ski\u00e4 Em\u00e4maan rikki\u00f6ljyst\u00e4? Ei, siit\u00e4 ilmastoradikaalit vain riemastuisivat. Mutta idea kannatti panna muistiin, toisenlaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ihan hyv\u00e4 idea. <\/em><\/p>\n

Kulttuuri? Se on Is\u00e4nmaassa sis\u00e4\u00e4nl\u00e4mpi\u00e4v\u00e4\u00e4. Ulkomailla arvostettuja hahmoja on vaan muutama. Suuri s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, mutta miten tuhota sinfonia? Sairas naismaalari omakuvineen? Marsalkan hovimaalarin kansalliseeposteos, jota jo arvosteltiin naisvihamielisen\u00e4? Suuren arkkitehdin piirt\u00e4m\u00e4 konserttisali, jonka sein\u00e4laatat tippuivat? Maailman suurin juoksija, jota vihattiin, kun h\u00e4n rikastui? Is\u00e4nmaa oli resilientti sankareissaan. Tavallinen saa pit\u00e4\u00e4 sankarin viittansa, mutta h\u00e4nest\u00e4 ei ole symboliksi.<\/em><\/p>\n

Kovalla puristamiselle l\u00f6ytyi kolme kohdetta.<\/em><\/p>\n

Suuren arkkitehdin ensimm\u00e4inen rakennus oli\u00a0 harvan tiet\u00e4m\u00e4 puutalo, jota ei rakennettaisi uudelleen. Talon tuhoamalla katkaisisi alkujuuren ja saisi sivistyneeksi itsens\u00e4 luulleet nolattua.<\/em><\/p>\n

Raha ei toiminut, mutta k\u00f6yhyys kulminoitui kansalliskirjailijan puoliksi s\u00e4ilyneeseen kuolintorppaan. Se palaisi kirkkaalla liekill\u00e4, yht\u00e4 hyl\u00e4ttyn\u00e4 kuin asukkinsa aikoinaan.<\/em><\/p>\n

Marsalkka l\u00f6ytyi my\u00f6s mets\u00e4\u00e4n piilotettuna, punakaupungista. Lahtari t\u00e4hyst\u00e4m\u00e4ss\u00e4 veritekoaan. <\/em><\/p>\n

Filin piti ajatuksesta. \u00c4l\u00e4 tuhoa isoa vaan tuhoa sellainen, josta perustsuhna ei edes tied\u00e4, mutta joka juuri siksi on erityisen arvokas. Tuhoa riitainen symboli. Sit\u00e4 alistettu vaalii, riidoissaankin.<\/em><\/p>\n

———————-<\/em><\/p>\n

Marsalkan seisomapatsas mets\u00e4n keskell\u00e4 oli syv\u00e4sy\u00f6vytetty pysyv\u00e4sti verenpunaiseksi. Sapeli falloksena oli r\u00e4j\u00e4ytysporattu niin, ettei loppupatsasta voinut en\u00e4\u00e4 pelastaa. Marsalkan syd\u00e4mess\u00e4 loisti pimeytt\u00e4 hakaristi. <\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Is\u00e4nmaan vakoilupoliisin ottama kuva oli leimattu salaiseksi. Filin k\u00e4\u00e4nteli k\u00e4siss\u00e4\u00e4n kuvaa, joka oli ollut vaikea saada. Kuva oli otettu vanhanaikaisesti paperikuvasta vakoilukameralla, digin\u00e4 sit\u00e4 ei kybertiedustelu ollut l\u00f6yt\u00e4nyt. Syv\u00e4lle salattu, kun digiin ei luotettu.<\/em><\/p>\n

Is\u00e4nmaa salasi tilanteessa kaiken. Itsesensuurikin toimi, yksik\u00e4\u00e4n ennen viranomaisia paikalle osunut henkil\u00f6 ei postannut kuvaa eteenp\u00e4in. Virallisesti ilmoitettiin nopeasti, ett\u00e4 patsas lopultakin siirret\u00e4\u00e4n kaupungin keskustaan, kunhan se on ensin peruskunnostettu. Patsas h\u00e4visi, eik\u00e4 ilmaantunut en\u00e4\u00e4 uudelleen.<\/em><\/p>\n

———————<\/em><\/p>\n

Osastonjohtaja myh\u00e4ili.<\/em><\/p>\n

It\u00e4mahdissa k\u00e4ytiin kovaa keskustelua. Sen asianhoitaja oli oivaltanut saman asian kuin Filin, tuhonnut maansa suurimman Ison kriisin muiston Em\u00e4maan entiselt\u00e4 vastuualueelta. Se repi Eurostoliittoa. V\u00e4\u00e4rennetty natsi tuhoaa natsien kukistamisen muistomerkin uusnatsien maassa. Teko, jota It\u00e4mahdissa moni vallanpit\u00e4j\u00e4kin salaa kannatti, mutta julkisesti sen tuomitsi. Maskirovkaa parhaimmillaan.<\/em><\/p>\n

Is\u00e4nmaassa marsalkka putosi jalustaltaan. Mystiikka karisi patsaskiistan uuden k\u00e4\u00e4nteen my\u00f6t\u00e4, mutta j\u00e4i silti Em\u00e4maan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Symboli kaatui vain puolustajan puolelta. Kukkonen oli jo valmiiksi Filinin taskussa, h\u00e4nest\u00e4 tarinoita riitti monta mapillista. H\u00e4nest\u00e4 ei n\u00e4k\u00f6ispatsaita ollut tehty.<\/em><\/p>\n

Tasapeli. Olen ylpe\u00e4 teist\u00e4 molemmista, kiitti osastonjohtaja. Vain ykk\u00f6ssija jaetaan.<\/em><\/p>\n

Joka aitoja symboleita kaihtaa, on niiden tuholle erityisen altis.<\/em><\/p>\n

————————-<\/p>\n

Toivottavasti et suuttunut kuvank\u00e4sittelyst\u00e4ni. Tiet\u00e4\u00e4kseni aikojen saatossa vastaavia t\u00f6hryj\u00e4 on patsaasta l\u00f6ytynyt. Keskeinen osa infopuolustusta on <\/span>j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ne omaan arvoonsa, olla ylireagoimatta. Jos joku kuitenkin tuhoaisi kyseisen patsaan t\u00f6hrim\u00e4ll\u00e4 sen peruuttamattomasti ja saisi meid\u00e4t salaamaan sen, h\u00e4n tekisi meist\u00e4 samalla rikostoverinsa. T\u00e4llaiseen salaliittoon uskoo 911 osalta laaja ja yh\u00e4 kasvava joukko. Moni varmaan my\u00f6s uskoisi, ett\u00e4 viranomaiset pilasivat patsaammekin silkasta vallankasvunhalusta. Tai ett\u00e4 patsas, jota ei koskaan saatu korjattua ja siirretty\u00e4 kaupungin keskustaan, h\u00e4vitettiin tahallaan, jotta kiusallinen asia saatiin lopulta pois p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestyksest\u00e4.<\/p>\n

Mink\u00e4 symbolin takana me kaikki olemme valmiita seisomaan? Onko sellaista? Jos on, rakennammeko sen viel\u00e4 isompana uudestaan yhdess\u00e4, jos joku sen tuhoaa? Vai uskommeko siihen, ett\u00e4 kun sellaista ei ole, meit\u00e4 ei voi iske\u00e4 kansallisiin munaskuihin?<\/p>\n

Harro Koskinen repi taideteoksessaan siniristilipun ja olen kuvaa siit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4nyt infosodan tunnuksena. Onko parempi repi\u00e4 symboli itse ja ponnistella lipun kokoamiseksi, vai\u00a0tyydymmek\u00f6 nykyiseen pirstaloitumiseen?<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jatkan infosotaa fiktiolla valtiosymboleista. Sarjan ensimm\u00e4iseen artikkeliin p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4. Vaikuttava tarkastelu valtiosymboleista…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":322,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[27,61,78,62],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/kumu-harro-koskinen-lippu-ylaosa.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/11\/kumu-harro-koskinen-lippu-ylaosa.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/404"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=404"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":412,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/404\/revisions\/412"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/322"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}