{"id":416,"date":"2019-03-19T22:50:32","date_gmt":"2019-03-19T20:50:32","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=416"},"modified":"2019-03-19T22:50:32","modified_gmt":"2019-03-19T20:50:32","slug":"koski-kantama-ja-kekkonen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/koski-kantama-ja-kekkonen\/","title":{"rendered":"Koski, Kantama ja Kekkonen"},"content":{"rendered":"

Tampereen seutu on Suomen turvallisuuden laadullinen keskittym\u00e4. Kolmesta syyst\u00e4.<\/p>\n

Koski<\/h3>\n

Kun teollistajat saapuivat mets\u00e4suomeen, korkea kannas kahden ison j\u00e4rven v\u00e4liss\u00e4 tarjosi heid\u00e4n laitoksilleen tehokasta energiaa. Viinanpolttimosta se alkoi, jatkui lautaan ja kankaaseen ja paperiin ja rautaan, lopulta bitteihin. Tampere hengitt\u00e4\u00e4 edelleen t\u00e4t\u00e4 perua maailman tuotantoinvestointien tahdissa.<\/p>\n

Teolliselle pohjalle rakentui arkinen turvallisuus. Erityisen korkeaa tasoa se ei alkuun vaatinut maassa, jossa viel\u00e4 kuoltiin n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Nyt pyrkimyksen\u00e4 on \u201dturvallisuuspoikkeamien nollatoleranssi<\/em>\u201d sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 arjessa. Pelkk\u00e4 ilmaus kertoo, kuinka turvassa jo olemme. Uhkaa ei edes ilmaista.<\/p>\n

\"\"
Kuvassa kosken paikalle vet\u00e4m\u00e4\u00e4. Vasemmalla tehtiin Finlaysonin kankaita, oikealla muun muassa kranaatinheittimi\u00e4. Nyt molemmissa p\u00e4\u00e4tuote on el\u00e4mykset.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kantama<\/h3>\n

Itsen\u00e4isen Suomen aseteollisuus lentokoneineen alkoi Helsingin Suomenlinnasta, jossa oli jo l\u00e4hes kaksisataa vuotta rakennettu suurvalta Ruotsin rannikkolaivoja ja yll\u00e4pidetty suurvalta Ven\u00e4j\u00e4n aseita. Varsinaisia asetehtaita rajamaassa ei ollut, ne perusti vasta pieni Suomen tasavalta. Mutta 1930-luvulla ymm\u00e4rrettiin, ett\u00e4 paikkana Suomenlinna oli lentopommitusten ulottuvissa, aivan etulinjassa. Oolannin sodassa sama oli jo todettu laivatykkien osalta.<\/p>\n

Siksi p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 sotateollisuus pit\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 sis\u00e4maahan. Tuon ajan keskiraskas pommikone lensi kolmisen sataa kilometri\u00e4 niin, ett\u00e4 se p\u00e4\u00e4si viel\u00e4 takaisin. Raskaat pommikoneet oli varattu t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 vihollisia varten. \u00a0Kun Tampere siirron tajusi, se laittoi my\u00f6s omaa rahaa peliin, jotta lentokentt\u00e4 ja aseluolat ja asetehtaat perustettiin t\u00e4nne, tykin ja pommikoneen kantamattomiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ne ovat edelleen, Patria ja Insta ja muut. Sek\u00e4 kuljetus- ja tutkimuslennosto, valtaisine materiaalim\u00e4\u00e4rineen.<\/p>\n

Kun viime sota p\u00e4\u00e4ttyi, sotakorvauksiin ei haluttukaan lentokoneita tai tykkej\u00e4. Neuvostoliitto l\u00e4hetti kuvan sahakoneesta, lauta-autosta, joka nimettiin lukiksi. Lentokonemoottoritehdas muutettiin traktorimoottoritehtaaksi. N\u00e4ist\u00e4 kasvoi satojen miljoonien eurojen yritykset Kalmar, Carcotech ja Acgon. Turvallisuus spinnasi.<\/p>\n

Suomen punaisen ristin kriisivalmiutta tukeva logistiikkakeskus sijaitsee Tampereella entisess\u00e4 asetehtaassa. Lentokent\u00e4lt\u00e4 apu lent\u00e4\u00e4 nopeasti tarvitsijalle.<\/p>\n

Kovassa turvallisuudessa Tampere ponnistaa edelleen sodank\u00e4ynnist\u00e4.<\/p>\n

Kekkonen<\/h3>\n

Hajasijoitus<\/em><\/strong> on aluepoliittinen toimi<\/strong>, jota Keskustapuolue toteutti Suomessa erityisesti 1970-luvulla. Termi\u00e4 k\u00e4ytettiin valtionyhti\u00f6iden sek\u00e4 valtion virastojen ja laitosten siirt\u00e4misest\u00e4 aluepoliittisin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksin varsinkin Helsingist\u00e4 eri puolelle Suomea. Monessa tapauksessa hajasijoittamisp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen riitti presidentti Urho Kekkosen sana. Suurimpia aluepoliittisia tekoja oli yliopistolaitoksen hajauttaminen.<\/em>\u00a0 [Wikipedia]<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1952 rehtori Yrj\u00f6 Ruutu tiedusteli kirjeitse Tampereen kulttuuri- ja sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajalta Erkki Lindforsilta, tunnettiinko Tampereella kiinnostusta Yhteiskunnallisen korkeakoulun<\/u> sijoittamiseen. Pitkien neuvottelujen j\u00e4lkeen vuonna 1956 sovittiin laitoksen siirt\u00e4misest\u00e4 Tampereelle, mik\u00e4 toteutettiin vuonna 1960<\/strong>. Vuonna 1969<\/strong> yliopistoksi muuttunutta koulua t\u00e4ydennettiin Rauhan ja konfliktintutkimuslaitos<\/u> TAPRIlla.\u00a0 Molemmat p\u00e4\u00e4tti presidentti Urho Kekkonen.<\/p>\n

Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen ylit\u00e4yden Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta vuonna 1965<\/strong>. Tampereen Teknillinen Korkeakoulu<\/u> itsen\u00e4istyi vuonna 1972<\/strong>.<\/p>\n

Ty\u00f6suojeluhallitus<\/u> perustettiin vuonna 1973<\/strong> Tampereelle Kekkosen allekirjoituksella. Se toimi kaksi vuosikymment\u00e4 piiloutuen sitten l\u00e4\u00e4ninvirastoon ja edelleen aluehallintovirastoon.<\/p>\n

Valtion Teknillinen tutkimuslaitos<\/u> perustettiin 16. tammikuuta 1942 palvelemaan sotilaallista toimintaa koskevaa tutkimusta ja testausta. VTT laajeni 1970-luvulla<\/strong> ja Tampereelle perustettiin muiden muassa sen ty\u00f6turvallisuuslaboratorio. Hajasijoituksen p\u00e4\u00e4tti Kekkonen. Laboratorio tarvitsi insin\u00f6\u00f6rins\u00e4, joten teekkari on jo pitk\u00e4\u00e4n voinut ottaa Tampereella p\u00e4\u00e4aineekseen turvallisuuden. Ainoana Suomessa.<\/p>\n

Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan<\/u> Tampereen paikallisjaosto syntyi vuonna 1973<\/strong> t\u00e4m\u00e4n kehityksen tuloksena.<\/p>\n

Puolustusvoimien tutkimuskeskus <\/u>perustettiin vuonna 1974<\/strong> Yl\u00f6j\u00e4rven Takamaalle Outokummun entiseen kaivokseen. Siell\u00e4 sijaitsee edelleen puolustustutkimuksen p\u00e4\u00e4osat.<\/span><\/span><\/u><\/p>\n

Valtakunnallinen poliisikoulutus<\/u> alkoi vuonna 1918. Suomenlinnassa ja sitten Espoossa sijainnutta koulua k\u00e4ytiin vuodesta 1974<\/strong> l\u00e4htien my\u00f6s Tampereella. Asian p\u00e4\u00e4tti Kekkonen.<\/p>\n

Kansankirkkomme toimii kriiseiss\u00e4 kuten turvallisuusviranomainen. Yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 henkisess\u00e4 kriisikestossa sill\u00e4 on paljon teht\u00e4vi\u00e4. Kirkolliskokouksessa tehtiin aloite vuonna 1958 yhteiskunnallisten muutosten tutkimisesta ja vuonna 1963 esitettiin tutkimuslaitoksen perustamista. Syyskuusta 1966 teologian tohtori Paavo Kortekangas toimi 2,5 vuotta p\u00e4\u00e4toimisena tutkijana toimipaikkanaan Tampere. Eniten kirkolliskokousv\u00e4en mielipiteet erosivat keskusteltaessa tutkimuskeskuksen sijaintipaikasta, mutta lopulta Kirkon Tutkimuslaitos<\/u> perustettiin 1.3.1969<\/strong> Tampereelle. Kekkosen roolia en asiasta l\u00f6yt\u00e4nyt, suuntaan tai toiseen.<\/p>\n

Kekkosen perint\u00f6<\/h3>\n

Vuonna 2001 hajasijoittamisen sijaan termiksi otettiin alueellistaminen.<\/p>\n

Espoossa sijainnut Poliisiammattikorkeakoulu ja Tampereen Poliisikoulu yhdistyiv\u00e4t yhdeksi oppilaitokseksi vuoden 2008<\/strong> alussa. Oppilaitoksen nimeksi tuli Poliisiammattikorkeakoulu<\/u>. Yhdistymisen my\u00f6t\u00e4 koko poliisin tutkintokoulutus ja tutkimusty\u00f6 keskittyv\u00e4t Tampereelle. Varsin pian Tampereen yliopisto otti osavastuun poliisijohdon ylimmist\u00e4 tutkinnoista.<\/p>\n

Vuonna 1995 syntyi Turvatekniikan keskus eli Tukes<\/u>, kun Teknillinen tarkastuskeskus ja S\u00e4hk\u00f6tarkastuskeskus yhdistyiv\u00e4t. Vuonna 2010 <\/strong>osa Tukesin toiminnoista sijoitettiin Tampereelle, k\u00e4rjess\u00e4 tutkimus.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 varmaan siirrettiin Tampereelle siksi, ett\u00e4 muut olivat jo vetovoimana t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2019<\/strong> alueen yliopistot ja ammattikorkeakoulu yhdistyiv\u00e4t. Samalla syntyi Suomen monialaisin ja vahvin turvallisuuden kokonaisuus. Maailmanluokkaa. Sen me teimme itse.<\/p>\n

Nyt ja tulevaisuudessa<\/h3>\n

Kun ajelin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2008 kohti teknist\u00e4 yliopistoamme, oivalsin osan t\u00e4st\u00e4 tarinasta. Kekkonen tuskin suunnitteli juuri t\u00e4t\u00e4 monialaista turvallisuuden keskusta, saati sotabyrokraatikot tai teollistajat. Mutta t\u00e4nne se oli pala palalta p\u00e4\u00e4tynyt.<\/p>\n

Kysyin sin\u00e4 syksyn\u00e4 kansanedustajiltamme, kannattaisiko t\u00e4st\u00e4 keskittym\u00e4st\u00e4 rakentaa yhdess\u00e4 enemm\u00e4n. Samaa oli kysynyt muutama muukin. Turvallisuusklusteri sai alkunsa vuonna 2011 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4: meill\u00e4 on enemm\u00e4n kuin muilla, mutta osaammeko olla yhdess\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n?<\/p>\n

Jos asia kiinnostaa enemm\u00e4n, klusterin alkuselvitykseen p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

T\u00e4rkein klusterin tulos on viranomaisten luottamus ja tutkijoiden verkko. Muodikkaasti voi my\u00f6s luvata, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 saa yhdest\u00e4 luukusta kaikki alat kiinni.\u00a0 Mutta merkitt\u00e4v\u00e4ksi bisnekseksi yhteinen turvallisuus ei ole (viel\u00e4) muuttunut, toki kukin kasvaa omalla alallaan.<\/p>\n

Itse uskon yhteisen kasvuun ja Tampereen seudun voittoon siin\u00e4 kolmesta syyst\u00e4.<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin: turvallisuuden asiakas, siis kriisi, ei en\u00e4\u00e4 kunnioita hallinnon tai teollisuuden alojen rajoja. Haasteet monimutkaistuvat, jopa kaaosmaistuvat.<\/p>\n

Toiseksi: virtuaalisuudesta ja et\u00e4yhteyksist\u00e4 huolimatta paikka edelleen ratkaisee innovointikyvyn varsinkin asioissa, joissa yhdistet\u00e4\u00e4n toisilleen ennalta tuntematonta. Kahvikoneen \u00e4\u00e4ress\u00e4 syntyv\u00e4 ideointi ei siirry verkkoon. Tutkija t\u00f6rm\u00e4\u00e4 asiakkaaseen ja yritykseen varmimmin paikassa kuin verkossa. Viranomainenkin uskaltaa verkostoitua parhaiten lokaalisti, kauempana p\u00e4\u00e4kaupungin kangistavasta byrokratiasta.<\/p>\n

Kolmanneksi: t\u00e4\u00e4lt\u00e4 osataan jo menn\u00e4 suoraan maailmalle kulkematta p\u00e4\u00e4kaupungin kautta ja turvallisuus voi kulkea samaa reitti\u00e4. Yhteisen rakentamisessa turvallisuuden alojen kokoa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on alojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ketteryys ylitt\u00e4\u00e4 alojen rajat. N\u00e4iss\u00e4 me olemme maailmanluokkaa. Ratkaisut skaalautuvat kyll\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in, mutta meill\u00e4 tehty sopii muillekin kuin metropoleille. Pirkanmaa ymp\u00e4rill\u00e4 on kuin pienois-Suomi, haasteineen ja vahvuuksineen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen seutu on Suomen turvallisuuden laadullinen keskittym\u00e4. Kolmesta syyst\u00e4. Koski Kun teollistajat…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":419,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[81,82,79,83,6,80,84],"acf":[],"platta":{"numLikes":7,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","kolumnit"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2019\/03\/koski-kekkonen-kantama.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2019\/03\/koski-kekkonen-kantama.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/416"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=416"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":422,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/416\/revisions\/422"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}