{"id":53,"date":"2018-08-21T14:28:55","date_gmt":"2018-08-21T11:28:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/?p=53"},"modified":"2018-12-09T00:23:12","modified_gmt":"2018-12-08T22:23:12","slug":"kansalaiset-uudessa-sodassa-mita-pohjolassa-tapahtuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/kansalaiset-uudessa-sodassa-mita-pohjolassa-tapahtuu\/","title":{"rendered":"Kansalaiset uudessa sodassa – mit\u00e4 Pohjolassa tapahtuu?"},"content":{"rendered":"

Elokuun alun SuurAPU kysyi, miksi Ruotsi valmistaa kansalaisiaan kriisiin mutta Suomi ei? Jutun sytykkeen\u00e4 oli Ruotsissa joka kotiin jaettava Om krisen eller kriget kommer<\/em><\/a> -lehtinen.<\/p>\n

Krimin valtaaminen vuonna 2014 oli hetki, jonka j\u00e4lkeen laajasti tunnustettiin se tosiasia, ett\u00e4 sota oli uhkana palannut my\u00f6s Pohjolaan<\/strong>. Sota palasi viel\u00e4p\u00e4 aika uudessa muodossa, joka sai pian nimityksekseen hybridisota ja piiloutuessaan arkeemme hybridivaikuttaminen. Jotta p\u00e4\u00e4sen kertomaan, mist\u00e4 minun n\u00e4hd\u00e4kseni asiassa on sodank\u00e4ynnillisesti kysymys, lukijan on ensin otettava muutama k\u00e4site haltuun.<\/p>\n

Hybridisodank\u00e4ynti on l\u00e4nnen keksint\u00f6<\/strong><\/h3>\n

Matka Yhdysvaltalaisesta vaikutusperustaisesta sodank\u00e4ynnist\u00e4 Naton ja sitten Euroopan unionin kokonaisvaltaiseen kriisinhallintaan on varsin suoraviivainen. Kun l\u00e4nsi ensin rikkoo ja sitten rakentaa kohti rauhaa, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on systeemiteoreettinen malli yhteiskuntien turvallisuusrakenteesta. Krimin valtaamisen j\u00e4lkeen vuonna 2014 Natokenraali puuskahtikin, ett\u00e4 \u201dThis is an evil version of the comprehensive approach\u201d<\/em> tarkoittaen, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 k\u00e4ytti samaa v\u00e4lineist\u00f6\u00e4 iskiess\u00e4\u00e4n meit\u00e4 l\u00e4nsimaita vastaan. Ennenkin sotaan on valjastettu kaikki keinot, mutta nyt alivoimainen k\u00e4ytti niit\u00e4 uudella tavalla erill\u00e4\u00e4n taistelusta v\u00e4ltt\u00e4en suoraa aseellista yhteenottoa. \u201dComprehensive approach<\/em>\u201d on erityisesti Euroopan unionin kriisinhallinnan toteuttamisesta k\u00e4ytetty termi, ja vastaava ajatus sen \u201dnegatiivisesta versiosta Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u201d l\u00f6ytyy esimerkiksi Belgian puolustusstrategiasta<\/a> sivulta 28.<\/p>\n

L\u00e4nsik\u00e4sitteen hybridi rinnalle on tarjottu Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 niin sanottua Gerasimovin doktriinia, jossa on k\u00e4sitelty uutta sodan kuvaa. Jos lukija on kiinnostunut k\u00e4sitteiden vertailusta, suosittelen alkuun kollegoideni Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa tekem\u00e4\u00e4 raporttia<\/a>.<\/p>\n

Koska en nyt aio ryhty\u00e4 v\u00e4ittelyyn k\u00e4sitteest\u00e4, totean vain, ett\u00e4 hybridiss\u00e4 kaikkia puolustajan haavoittuvuuksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi iskem\u00e4ll\u00e4 niihin rahalla, propagandalla, kyberin biteill\u00e4, aseistamalla kansanliikkeit\u00e4, terroriteoilla, diplomatialla ja koostamalla n\u00e4ist\u00e4 yhten\u00e4inen operaatio. Jos sotilastoimet ovat asiassa keski\u00f6ss\u00e4, itse en kutsu t\u00e4t\u00e4 hybridiksi vaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aseelliseksi sodaksi. Se ei ole maailmasta poistunut mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hybridisotaa kuvailin itse Maanpuolustuskurssien uudessa oppikirjassa \u201dTurvallinen Suomi\u201d luvussa kaksi n\u00e4in<\/a>. Alla on Naton rakenteesta k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ni ja t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4ni kuva kirjasta ja se on tarkoituksella sekava \u2013 niin on hybridioperaatiokin muiden kuin sen toteuttajan mielest\u00e4, koska sekavuus on t\u00e4rke\u00e4 osa yll\u00e4tyst\u00e4 ja aloitteen pit\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Hybridikehikkoni kirjasta Turvallinen Suomi<\/figcaption><\/figure>\n

Hybridivaikuttaminen – arkeako?<\/strong><\/h3>\n

Kun nykyist\u00e4 valmiuslakia Suomessa valmisteltiin, syyn\u00e4 oli jo 1990-luvulla tehty havainto siit\u00e4, ett\u00e4 kaappauksenomaisenkin sodan ja sen torjumiseksi tarvittavan sotatilalain eteen oli ker\u00e4\u00e4ntynyt sekalainen joukko v\u00e4h\u00e4isempi\u00e4 uhkia, joihin yhteiskunnan normaaliajan toimivaltuudet eiv\u00e4t kuitenkaan riitt\u00e4neet. Tuolloin annoimme ilmi\u00f6lle nimityksen \u201dharmaa vaihe\u201d. Analysoin juuri kirjasarjaan Tulevaisuuden sota vuosituhannen vaihteen sodankuvia ja kun oikein etsin, l\u00f6ysin kyll\u00e4 niist\u00e4 nykyisen hybridinkin. Palaan t\u00e4h\u00e4n sopivassa tekstiss\u00e4 laajemmin.<\/p>\n

Poliittislaillisesti hybridivaikuttaminen on m\u00e4\u00e4ritelty siten, ett\u00e4 kun meihin kohdistuu selv\u00e4sti vahingollista, valtion suvereniteetti\u00e4 eli itsen\u00e4isyytt\u00e4 uhkaavaa, systemaattista tai ainakin valtion mandatoimaa kansainv\u00e4lisen lain vastaista toimintaa, kyse on hybridivaikuttamisesta. M\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on hyv\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tarkkojen keinojen kuvailua, koska oleellista on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 oma toimintavapaus. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on niin sanottu Salisburyn hermomyrkkyisku, jossa l\u00e4nsimaat tuomitsivat Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 ilman oikeusk\u00e4sittelyj\u00e4, siis politiikan keinoin, ryhtyen my\u00f6s vastatoimiin. Yksitt\u00e4istapausta ei voi kutsua hybridisodaksi eik\u00e4 se t\u00e4yt\u00e4 edes monen eri komponentin yhdistely\u00e4 eli operaatiota, mutta hybridivaikuttamisen ja -vastavaikuttamisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4yttyy.<\/p>\n

My\u00f6nn\u00e4n, ett\u00e4 lakiperusta on itsellenikin haastavaa, joten oikaisen: Salisburyssa normaalisti sallitun vastakkainasettelun sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4n kiusaamisen raja ylitettiin ja tuloksena oli hybridivastaisku k\u00e4ytt\u00e4en l\u00e4nnen yleisint\u00e4 ja eritt\u00e4in voimakasta hybridiasetta, rahaa. Teko ja sen vastine sidottiin yhteen.<\/p>\n

Hybridin taistelukentt\u00e4n\u00e4 ovat kansalaiset<\/strong><\/h3>\n

Edellisess\u00e4 kuvassa oikealla on k\u00e4site yhteiskuntarauha. Itse opetan, ett\u00e4 se on paitsi v\u00e4line my\u00f6s tavallaan maali: joka aidossa demokratiassa hallitsee kansalaisten mieli\u00e4, hallitsee my\u00f6s \u00e4\u00e4nestystuloksia ja siten p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Aseellisessa sodassa kansalaiset ja jopa parlamentti siirret\u00e4\u00e4n sivuun \u2013 demokratiathan eiv\u00e4t k\u00e4y sotia \u2013 mutta hybridiss\u00e4 taistelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vaikuttamalla ja jopa hybridisodankin aikana siten, ett\u00e4 normaalit p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tavat ovat voimassa. Siksi v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 Pohjolassa valmistellaan nyt kansalaisia nimenomaan hybridikriiseihin. Tavallaan puolustaja eli me lujittamme t\u00e4rkeint\u00e4 taistelumaastoa.<\/p>\n

Informaatiovaikuttaminen, jonka rinnalla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jopa sana informaatiosodank\u00e4ynti ja sen vain pahaa tarkoittavaksi muuntunut ase eli propaganda trolleineen, nousee v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hes hybridin synonyymiksi. Kyber on termin\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti paha, vaikka oma strategiamme l\u00e4htee sen mahdollisuuksista. Ven\u00e4j\u00e4n Suomelle asettamia vastapakotteita on meill\u00e4 Suomessa jo nelj\u00e4 vuotta kutsuttu taloussodaksi. T\u00e4ss\u00e4 me l\u00e4nsimaat olemme jo niin rutinoituneita hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4, ettemme jaksa uusista talousiskuistamme itse kiinnostua pikku-uutista enemp\u00e4\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 kolmessa on sama perusta: niiden osalta Suomessa tai l\u00e4nness\u00e4 laajemminkaan ei ole rajoja, joita kukaan vartioisi. Lis\u00e4ksi ne kaikki iskev\u00e4t suoraan kansalaisiin, esimerkiksi oman lapsuuteni ajan j\u00e4ykk\u00e4 media ei en\u00e4\u00e4 muodosta ulkomuuria vaan l\u00e4hinn\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 vastuullisten uutisten tarjoajana taistelussa mukana ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n taloudellisesti elossa.<\/p>\n

Resilienssi on vastaus hybridiin (?)<\/strong><\/h3>\n

Kun luen pohtivia turvallisuusuutisia, etsin aina sanaa resilienssi. Yleens\u00e4 se l\u00f6ytyykin vastauksena siihen, mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi tehd\u00e4 selviyty\u00e4ksemme paremmin. Kasvattaa resilienssi\u00e4mme.<\/p>\n

Jos uskaltaa laittaa sanan resilienssi internetin hakukoneeseensa, h\u00e4mm\u00e4styy osumien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Termist\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n varsinkin tieteess\u00e4 kovaa v\u00e4ittely\u00e4. Aloittaa voi vaikka Tampereen yliopiston KOREHA<\/a>-tutkimushankkeesta, jossa yksil\u00f6 on keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4sin vuonna 2013 SITRAn Uusi turvallisuus -foorumilaiseksi huimaan joukkoon ajattelijoita ja tekij\u00f6it\u00e4 pohtimaan, miten turvallisuutta pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4. Kirjoitimme kaikki oppimaamme blogeiksi. Nimesin yhden blogini \u201dJoustokest\u00e4v\u00e4, mahdollistava ja tuottava turvallisuus\u201d. Blogin l\u00f6yd\u00e4t t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

En halunnut siin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa resilienssi, joten nimesin sen joustokestoksi sill\u00e4kin uhalla, ett\u00e4 yhdelle foorumilaiselle se toi mieleen sukkahousumainoksen. Vaikka keksim\u00e4ni uudissana ei olekaan noussut lentoon, pid\u00e4n sit\u00e4 silti parempana kuin resilienssin synonyymina k\u00e4ytettyj\u00e4 toipumiskyky\u00e4 tai kestokyky\u00e4. Niiss\u00e4 kun on passiivinen kaiku. Jatkan resilienssin tarkastelua t\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\"\"
Squashpalloa puristellessa voi kokeilla toipumiskyvyn kehittymist\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Minulla on repussani squashpallo<\/strong>, jonka kaivan esiin aina kun joku pyyt\u00e4\u00e4 minua m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n resilienssin. Squashpallo on eritt\u00e4in mukautuvainen. Sein\u00e4\u00e4n osuessaan pallo lev\u00e4ht\u00e4\u00e4 l\u00e4tyksi ja pakaraan l\u00e4s\u00e4ht\u00e4ess\u00e4\u00e4n se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 donitsimaisen mustelman, mutta lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja levossa k\u00e4dess\u00e4 se on pallo. Yht\u00e4 oleellista kuin on squashpallon kyky toipua iskuista ja t\u00f6rm\u00e4yksist\u00e4 ennalleen, on sen kyky ottaa jokaisesta ly\u00f6nnist\u00e4 energiaa, l\u00e4mmet\u00e4, ja sitten pompata yh\u00e4 kovemmin. Resilienssi on paitsi kyky\u00e4 toipua my\u00f6s nousta kanveesista oppien ja vahvistuen. Siksi olen k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt vaikean termin joustokestoksi.<\/p>\n

\u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n resilienssi on puolustajan superominaisuus. Superpahis Doomsday synnytettiin sarjakuvamaailmaan altistamalla h\u00e4net kaikelle pahalle. Seurauksena h\u00e4nt\u00e4 ei koskaan voinut tuhota samoin kuin aiemmin. Lopputuloksena tosin syntyi olio, joka ei \u201dsy\u00f6nyt, juonut, hengitt\u00e4nyt tai nukkunut<\/em>\u201d (l\u00e4hteen\u00e4ni on englanninkielinen wikipedia, jota pid\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asiassa luotettavana) eli se luopui heikkouksistaan. T\u00e4h\u00e4n ei ole syyt\u00e4 pyrki\u00e4 siksik\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lopputulos vihaa kaikkea, mutta ideaa kannattaa mietti\u00e4.<\/p>\n

Vastoink\u00e4ymisiin voi ja pit\u00e4\u00e4 valmistautua niin fyysisesti kuin henkisesti, mutta niist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppia. Itse asiassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on paljolti kyse t\u00e4st\u00e4: se mik\u00e4 ei murra, vahvistaa. Resilienssi koskee niin yksitt\u00e4isi\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin organisaatiota, jopa koko maata.<\/p>\n

Alaotsikossa on kysymysmerkki siksi, ett\u00e4 resilienssi\u00e4 my\u00f6s arvostellaan eri syist\u00e4. Perinteisin on tasapuolisuus: niin yksil\u00f6iden kuin kuntien tai valtioiden l\u00e4ht\u00f6tilanne on erilainen, jo valmiiksi vahvempi usein toipuu paremmin. Tosin vahva my\u00f6s kaatuu korkeammalta, josta itse olen huolissani, kun turvallisuutta yh\u00e4 enemm\u00e4n ulkoistetaan viranomaisille samaan aikaan kun resursseja leikataan: pitk\u00e4kin hyv\u00e4 jakso ei takaa pahan poistuneen. Kansan henkinen kestokyky on ollut erityistarkastelussa ja kehityskohteena my\u00f6s uudessa turvallisuusstrategiassamme. T\u00e4st\u00e4kin lis\u00e4\u00e4 jatkossa.<\/p>\n

Seuraavassa blogissa k\u00e4sittelen Liettuan jo kolme vuotta sitten koteihin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 ohjetta kansalaisilleen, se kun j\u00e4i aikanaan varjoon. Seuraavaan artikkeliin p\u00e4\u00e4set t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elokuun alun SuurAPU kysyi, miksi Ruotsi valmistaa kansalaisiaan kriisiin mutta Suomi ei?…<\/p>\n","protected":false},"author":124,"featured_media":55,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":"puheenaiheet","themes":["turvallisuus","yhteiskunta"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/squashpallo.jpg","blog_id":92},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/92\/2018\/08\/squashpallo.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/53"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/users\/124"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/comments?post=53"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":377,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/posts\/53\/revisions\/377"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media\/55"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/media?parent=53"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/categories?post=53"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.apu.fi\/pimeydenprofessori\/api\/wp\/v2\/tags?post=53"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}